Kannanotto
27.08.2020Julkilausuma: Kariutuuko pitkäaikaistyöttömän elämä budjettileikkauksiin ja kiristyksiin

Julkilausuma: Mikkelin hiippakunnan työttömyystyön päivä 27.8.2020
Kariutuuko pitkäaikaistyöttömän elämä budjettileikkauksiin ja kiristyksiin
Koronakriisi on nostanut esiin yhteiskunnan murtumakohdat. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne on kriisiytynyt entisestään.
Uhkakuvia tuo myös valtionvarainministeriön ensi vuoden budjettiesitys, jossa esitetään useita kiristyksiä ja heikennyksiä työttömyydestä kärsivien elämään ja toimeentuloon. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä on esitetty leikattavaksi ensi vuonna peräti 127 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi 33 prosentin vähennystä sote-järjestöjen rahoitukseen.
Päivän keskusteluaiheissa nousi vahvasti esille , että työttömyys ja lomautukset ovat kasvaneet massiivisesti kuluneen kevään aikana. Ruoka-avun tarve ja kysyntä on monin paikoin kasvanut jopa kolminkertaiseksi aiempaan vuoteen verrattuna.
Yhteiskunnan tukiverkostojen, kuten monien yhdistysten sulkeminen koronaepidemian aikana on heikentänyt tukea tarvitsevien selviytymistä. Lämpimät ateriat ovat jääneet syömättä ja omat asiat hoitamatta, kun ei ole ollut paikkaa, jonne mennä ja josta kysyä neuvoa. Diakoniatyön asiakasmäärät ovat kasvaneet ja työ paikoin ruuhkautunut.
Työttömyystyön päivässä koottiin päätöksentekijöille julkilausuma, jossa esitetään seuraavia toimia:
Työttömien palvelut ja ohjaaminen
- Työttömille tulee luoda toimeentulon turvaavia työpaikkoja. Työttömyysturvaan ja palveluihin suunniteltuja leikkauksia ja kiristyksiä ei tule toteuttaa.
- Työttömien terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänlaatua tulee vahvistaa. Työttömille on turvattava heidän tarvitsemansa riittävät ja yksilölliset moniammatilliset palvelut ( työnhaku, koulutus, työkyvyn ylläpito, terveydenhoito, sosiaalipalvelut).
- Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät ensi vuoden alussa. Kokeilukunnissa työttömyysturvalla olevien työttömien palvelut siirtyvät kunnan vastuulle. Kunnille tulee turvata riittävät resurssit ottaa vastaan työllisyyspalvelujen hoito. Yksittäisen työttömän oikeudet palveluihin eivät saa vaarantua.
Työttömien yhdistysten rooli ja tehtävä
- Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset tulee torjua. Julkinen sektori ei pysty paikkaamaan supistuksista syntyvää palveluaukkoa heikompiosaisten auttamiseksi. Sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista ja 50 000 ammattilaista.
- Palkkatukirahoitusta on kehitettävä työttömien väylänä kohti avoimia työmarkkinoita. Työttömien yhdistykset tarjoavat heikosti työllistyville palkkatukipaikkoja sekä kuntouttavaa työtoimintaa.
- Yhteistyötä työvoimaviranomaisten, työttömien yhdistysten, seurakuntien diakoniatoiminnan ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa tulee tehostaa ja ennaltaehkäiseviä palveluja työttömille on lisättävä.
Diakoniatyön näkökulmia
- Diakonian tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suuri ja joita ei muulla tavoin auteta. (Kirkkojärjestys 4:3) Diakoniatyön resurssit on turvattava.
- Työttömien osallisuus ja toimijuus tulee tunnustaa seurakunnissa ja paikallisyhteisöissä. Työttömyys on monimuotoinen ilmiö, jossa yksilön oma kokemus tarjoaa toimivien ratkaisujen avaimia.
- Yhteistyö sosiaalityön, työvoimaviranomaisten ja diakoniatyöntekijöiden välillä tulee turvata ja tiedonkulkua tulee tehostaa, jotta avun tarpeeseen voidaan vastata ihmislähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Vetoamme kaikkiin päättäjiin, että nämä näkökohdat tulevat huomioiduksi tulevissa suunnitelmissa ja talousarvioissa!
Allekirjoitukset
Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Irma Hirsjärvi, puheenjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
Eriikka Jankko, hiippakuntasihteeri, Mikkelin hiippakunta
Kaisa Kontiainen, seurakuntapastori, Imatran seurakunta
Outi Pasanen, diakoni, Imatran seurakunta