Toiminnanjohtajan blogi: Kuolleena syntynyt ajatus heräsi kuolleista -”aktiivimalli 2”

Toiminnanjohtajan blogi: Kuolleena syntynyt ajatus heräsi kuolleista -”aktiivimalli 2”

 

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

Blogi: Kuolleena syntynyt ajatus heräsi kuolleista – ”aktiivimalli 2”

Budjettiriihessään hallitus linjasi kokonaisuudessaan elvyttävän budjetin.  Suomi elvyttää keskiverto Euroopan maan verran ja tähän mennessä koronakriisistä aiheutuva shokki on onneksemme ollut muita Euroopan maita lievempi. Hallituksen elvyttävä politiikka on erittäin tervetullutta myös työllisyyden osalta – rohkeampikin olisi voinut olla – mutta kuitenkin esimerkiksi TE-toimistojen virkailijoiden määrän lisääminen tuhannella eli 25 prosentilla nykyiseen on merkittävä lisäpanos.

Mutta yksi tärkeä lapsus on hallitukselta päässyt toteutumaan. Se on omaehtoisen työnhaun mallin uudelleen lämmittäminen lauteille. Mallia esitteli viime hallituksessa perussuomalaisten ja sinisten työministeri Jari Lindström, ja jo silloin ihmeteltiin laajalti mallin toimintakelpoisuutta.

Omaehtoisen työnhaun malliin kuuluu, että työttömät hakevat työpaikkoja 0-4 työpaikkaa per kuukausi. Vaatimusta arvioi TE-toimiston virkailija. Lisäksi sama TE-toimiston virkailija voi lähettää edelleen velvoittavia työhönosoituksia ns. ”työtarjouksia”, joita laskettaneen omaehtoiseen työnhakuun vai laskettaneenko sittenkään?

Näin laveat puitteet työttömän työnhakijan kokeen läpäisemiseksi ei voi johtaa muuta kuin isoon sotkuun.

On jo pitkään ollut monen työttömän ongelma, ettei TE-toimiston virkailijoihin saada yhteyttä. Miten tiedonkulku hoituu paremmin, jos 1000 virkailijaa lisätään, kun maassa on kuitenkin 129 000 lisää työtöntä sitten tammikuun?

Miten arvioidaan yksilöllisesti työttömän riittävä aktiivisuus?

Millä kepposella arvioidaan yksilöllisesti joka kuukausi jokaisen noin 400 000 työttömän riittävä työnhaun aktiivisuus? Annetaanko valtuudet samalle tekoälylle, joka osaa jo yli 80 prosentin varmuudella arvioida, kenestä tulee pitkäaikaistyötön ja kuka selviää työnhaustaan vuodessa?

Siitä on ollut paljon puhetta, että omaehtoisen työnhaun malli johtaa hakemustehtailuun. Ollaanko nytkään yhtään viisaampia? Lähitulevaisuuden skenaario voi olla, että tekoälyt lähettävät hakemuksia ja tekoälyt arvioivat hakemuksia ja tekoäly arvioi onko muut tekoälyt riittävillä kierroksilla. Ja jossain siinä välissä oikeiden työnantajien tarpeet ja työnhakijoiden osaaminen pitäisi saada kohtaamaan. Mikä on se kanava mikä jatkossa toimii? Uskalletaanko julkisuuteen levittää sanaa työpaikoista?

Omaehtoisen työnhaun malli ei yksinkertaisesti toimi niin kuin on nyt esitetty. Vaihtoehtona olisi, että työnhakija saisi yksilöllistä valmennusta, jossa työhakemuksia ja työnhakua ylipäätään sparrattaisiin ja siten saataisiin työnhaku asialliselle tasolle kaikkien työnhakijoiden osalta. Hakeminen ei sitten tyssäisi muodollisuuksiin, jännitykseen tai puutteelliseen tietoon, miten työhaastattelutilanteissa toimitaan.

Elinkeinopolitiikalla ja investoinneilla rakennetaan uusia hyviä työpaikkoja. Rakentamalla luottamusta ja tukemalla työttömiä henkilökohtaisella vuorovaikutuksella ilman tuulesta temmattuja päälle liimattuja järjestelmiä, päästään parempaan tulokseen. Työttömyys on monelle todella raskas taakka ilmankin näitä turhia häkkyröitä.

 

Jukka Haapakoski
Työttömien Keskusjärjestö ry

jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi
+358 50 577 2580

nuoli