Toiminnanjohtajan blogi: Palkkatuki, palkkatuki, palkkatuki

Palkkatuki, palkkatuki, palkkatuki

Hallitus on esittämässä uutta palkkatukilainsäädäntöä, joka tiputtaisi yleishyödyllisten yhdistysten osalta palkkatuettujen työntekijöiden määrän maksismissaan keskimäärin 5 henkilöön per/vuosi. Miksi? Koska viisaat päättäjät ovat sitä mieltä, että yhdistysten palkkatukityöllistäminen vääristää muiden EU-maiden välistä markkinatalouteen perustuvaa kilpailua.

Näin tapahtuu, kun yhdistyksen tuotteiden tai palveluiden myynti ylittää 100 000 euroa, ja palkkatukea myönnettäisiin jatkossa de minimis tukena. De minimis tuki mahdollistaa korkeintaan 200 000 euron tuen kolmen vuoden ajalta. Silloin myös palkkatuki myönnettäisiin 50 % pitkäaikaistyöttömille.

Kauheaahan se olisi jos/kun suomalainen kirppis tai kierrätyskeskus myymällä käytettyä tavaraa sotkisi kansainväliset markkinat. Jäisi Ikean hyllyt tai Italian rottingit lainkuuliaisilta kansalaisilta Suomessa ostamatta. Kierrätetään vain vanhaa, kun uudenkin tavaran pitäisi käydä kaupaksi.

Mutta sotkivatko työttömien yhdistysten puutikit kansainvälistä kauppaa ja missä määrin? Ovatko työttömien yhdistysten kirppareiden tuotteet vallanneet kansalaisten mielet? Epäilyjä on heitetty vesille. Ja kun epäillään, niin eiköhän jostakin se syyllinenkin löydy. Ja kun syyllinen on löydetty, niin rangaistaan kaikkia… noin niin kuin varmuuden vuoksi.

Pääkaupunkiseudulla pärjäävät myös sellaiset kirpputorit, jotka eivät työllistä pitkäaikaistyöttömiä. Myös osakeyhtiönäkin toimivat kirpparit pelittävät. Mutta toimiiko sama konsepti Rymättylässä? Jos ei, niin väliäkö sillä?

Hyvä olisi muistaa, mitä 100 000 euron myynti käytännössä tarkoittaa. Jos esim. keskimäärin 30 ruokailijaa syö 3,5 eurolla 5 kertaa viikossa 46 viikkoa vuodessa työttömien yhdistyksen ruokalassa, 100 000 euron raja on lähellä paukkua. Muuta taloudellista toimintaa yhdistys ei sitten harrastakkaan. Jos taas ajattelee asiaa palkallisen näkökulmasta 100 000 eurolla saa ehkä yhden lakimiehen palkattua.

100 000 euroa on nyt 100 000 euroa. Kymmenen vuoden päästä 100 000 euroa on nykyrahassa maltillisella keskuspankin inflaatiolla 82 000 euroa. Vuoden 2009 De minimiksen 200 000 euron arvo on elinkustannusindeksin mukaan 171 542 euroa. Eli sallitut tukirajat tippuvat vuosi vuodelta, kunnes mitään häiriötä ei sallita.

Samalla sitten tuhotaan niiden pitkäaikaistyöttömien arvokkaat työpaikat, jotka vielä töihin kykenevät ja haluavat yhdistyssektorilla työskennellä. Eipä kait niitä työpaikkoja Suomen hallituksen mielestä tarvita, kun eivät riittävästi avoimille työmarkkinoille johda muutoinkaan…

Ja eipä varmaan Suomen hallituksen tarvitse mitään muutenkaan tehdä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi. Riittää varmaan, että noin 10 % pitkäaikaistyöttömiä ovat ”aktiivisia.” Kirppiksellä, kun voi käydä ilman työllistämistä. Eläkeläiset voivat näitä pyörittää. Saavatpahan työttömät sitten vapaasti köllyytellä byrokratiaviidakossaan eläkepäiviä odotellessa vaikka kymmeniä vuosia.

Vaalitkin tulee kohta, niin eiköhän vain anneta olla. Somessa täytyy näkyä. Väliäkö sillä, mitkä olivat Hallitusohjelman tavoitteet kolmannen sektorin tukemiseksi tai osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Korona teki tyhjäksi nämä tavoitteet. Kaikkihan sen ymmärtävät.”

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja