Toiminnanjohtajan blogi: Työministeriön valmistelema palkkatukiuudistus on ankara pettymys

Jukka Haapakoski, kevät, ulkona

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) pitkään muhinut palkkatukiuudistus on ankara pettymys. Uusi malli jonkin verran virtaviivaistaa yritysten palkkatukea, mutta samalla vähänkin suurempien yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden palkkatukityöllistäminen ajetaan käytännössä alas.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä koko palkkatukiuudistus tulee jättää tekemättä, sillä mahdolliset hyödyt jäävät haittojen alle.

Työministeriön valmistelema palkkatukiuudistus on ankara pettymys

Hallitusohjelmassa Suomen hallitus tavoitteli merkittävää palkkatuen käytön lisäämistä yrityksissä. Työllistämisseteliä (Rinteen seteliä) markkinoitiin näkyvästi. Lisäksi kolmannen sektorin palkkatukea tavoiteltiin uudistettavan niin, että ”palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen.” Näistä tavoitteista ei kuulu oikein mitään TEM:n palkkatukiesityksessä.

Lisäksi haluttiin ”nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää. Kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden rajoite.”

Tämä tavoite ei tule toteutumaan, sillä työllistäville yhdistyksille ja säätiöille kaavaillaan tiukkoja rajoituksia EU-kilpailulainsäädäntöön vedoten. Uusi palkkatukimalli pyritään rakentamaan niin, ettei palkkatuen käyttö vääristä edes teoreettisesti Euroopan unionin jäsenmaiden välistä kilpailua. Logiikka perustuu siihen, että jos yhdessä Euroopan unionin maassa on tehty tuomioistuimen päätös, jossa palkkatuki on tuomioistuimen mielestä vaikuttanut jäsenmaiden väliseen kilpailuun, tämän jälkeen kaikissa jäsenmaissa pätee samat rajoitukset.

Suomessa ei ole tietääksemme vedottu Euroopan unionin väliseen oikeuteen, että yhdistykset ja säätiöt vääristävät jäsenmaiden välistä kilpailua käyttäessään palkkatukea. Mutta ennaltaehkäisevällä toimilla viranomaiset pyrkivät ehkäisemään palkkatuen takaisinperinnän, mikäli uusi malli todettaisiin kilpailua vääristäväksi.

Lopputuloksena on malli, jossa yritysten etu menee heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten edun edelle kaikessa palvelutoiminnassa. Yritykset eivät työllistä – ellei siitä ole heille taloudellista hyötyä. Osa työttömistä jää väkisinkin ulkopuolelle eri syistä.

100 % palkkatuen alasajon jälkeen yhä harvemmaksi käyvät tuetut palkalliset työpaikat, jotka ovat toimineet aikuisille ihmisille perälautana, kun mikään muu ei ole tärpännyt. Suomi ampuu tällä työllistämisessä itseään jalkaan, koska muut keinot ovat kohderyhmällä vähäisessä käytössä. Pitkäaikaistyöttömien osuus palveluissa (eli aktivointiaste) on alle 10 % jo nyt.

Mikä palkkatuessa ehkä muuttuu paremmaksi?

Uudessa yleisessä mallissa luovutaan 30 %, 40 % ja 50 % palkkatuista, mitkä perustuvat pelkästään työttömän työttömyyden kestoon. Tilalle tulee 50 % palkkatuki, joko 5 kuukauden tai 10 kuukauden mittaisena. Palkkatuen kestot vähenevät 1 tai 2 kuukautta aikaisempaan malliin verrattuna. Lisäksi luovutaan sivukulujen ja lomarahojen korvauksista. Malli on hiukan yrittäjille parempi, kun työttömällä on kyseessä 6–12 kuukauden mittainen työttömyys. Mutta muutos on loppuen lopuksi aika marginaalinen, koska sivukuluja ei korvata ja kesto on yhden kuukauden aiempaa lyhyempi. Pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta uusi malli on heikennys, koska korvausmäärä on pienempi ja palkkatuen kesto on lyhyempi.

Parannusta edelliseen malliin on myös yli 55+ täyttäneille ja yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti (24 kuukautta työttömyyttä 28 kuukauden sisällä) työttömänä olleille tarkoitettuun uuteen palkkatukeen. Tässä tapauksessa palkkatukea markkinoidaan 70 % tukena, mutta kun sivukuluja ei korvata, korvaus on nykyistä pitkäaikaistyöttömyyteen perustuvaa palkkatukea vain 5,9 % parempi palkkakulujen korvausten osalta. Kestokin on uudessa mallissa alkuun vain kymmenen kuukautta kahdentoista kuukauden sijaan. Ja uudessa mallissa pitkäaikaistyöttömyyden stigmaan lisätään yli 55-vuotiaiden stigma. Onko tämä tarpeellista?

Mallin ideana on osittain vastata työttömyyden eläkeputken kumoamisesta. Korvaava kokonaisuus ei kuitenkaan paljon tällä uudella palkkatuella kohene irtisanottujen osalta.

Selkeästi paras uudistus on ns. jäähysäännön kumoaminen. Eli jos ymmärrämme oikein, palkkatukea voidaan nykyistä paremmin jaksottaa ja mahdollisesti jatkaa eri työnantajilla. Palkkatuki ei kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus, joten käytäntö/sattuma ja valtion budjetti käytännössä sanelisi, miten jäähysääntöä käytännössä sovellettaisiin työttömän kohdalla.

Mitä uhrataan palkkatukiuudistuksen alttarille?

Näistä yllä mainituista miedoista parannuksista huolimatta uhrattaisiin työllistävien yhdistysten ja säätiöiden työllistämistoiminta sekä köyhän kansan terveyttä- ja hyvinvointia tukeva toiminta siltä osin, mitä yhdistykset ja säätiöt palkkatuella sitä rahoittavat. Tämä koskee kierrätystä, työttömien ruokaloita, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajoja, kirppareita jne.

Uudessa mallissa yhdistys voisi saada 100 % palkkatukea vain, jos yhdistyksen myynti on alle 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi näiden yhdistysten myyntiä valvottaisiin. 90 % myynnistä täytyy olla Suomessa ja yhdistyksen kunnan alueella asuville kuntalaisille. Kuulemma mitään ”Stasi-järjestelmää” ei olla rakentamassa, mutta mitä tällä käytännössä oikein tarkoitetaan, kun viranomaiset alkavat soveltaa lakia ja asetuksia?

Työttömien yhdistykset ovat nyt siten marginaalissa, että niihin ei yleensä eksytä vahingossa. Mutta tällainen asiakasryhmän tarkkaan rajaava palkkatuki luo toimintaan ikävän poissulkevan sivumaun yhdistyksiin, jotka ovat yleishyödyllisiä ja ylpeitä siitä, että tukevat kuntalaistensa hyvinvointia. 100 000 euron myynnin määrä on etenkin kierrätyksessä tai missä tahansa tilaa vaativassa toiminnassa aika nopeasti rikottu, kun pelkästään vuokrakustannukset ovat vuositasolla kymmeniätuhansia euroja.

Mikäli yhdistyksen myynti on yli 100 000 euroa, yhdistykselle voidaan myöntää De minimis tukea 200 000 euroa 3 vuoden sisällä, ilman että se katsotaan kilpailua vääristäväksi. De minimistukeen laskettaisiin kaikki julkiset tuet, palkkatuet, avustukset, kuntouttavan työtoiminnan myynti yms. Tämä yhtälö olisi monelle toimijalle ihan yhtä huono vaihtoehto kuin 100 000 euron myyntiraja, ellei huonompi. Tuki mahdollistaisi muutaman palkkatuetun työntekijän palkkaamisen vuodessa.

Tämä on täysin turhaa hätävarjelua lainsäätäjän taholta. Tietääksemme ei ole tullut yhtään valitusta, että kansalaisjärjestöjen työ vääristää Euroopan unionin jäsenmaiden välistä kilpailua. Työttömien yhdistykset tukevat ensisijaisesti suomalaisia työttömiä, ei EU-kansalaisten lähipalveluita. Ei meidän jäsenyhdistysten jäsenillä ole varaa syödä lämmintä ateriaa ravintolahinnoin.

Kaikkien on syytä palauttaa mieleen, että 742 euron kuukausituloilla, josta lähtee 20 % kuntavero, ei ravintolassa päivittäin syödä, kun vaatteet, osa asumiskuluista yms. täytyy myös samasta rahasta kustantaa. Ja jos kirpparit ja kierrätyskeskukset kaatuvat, mistä budjetin kestäviä vaatteita voi kaikista köyhimmät kansalaiset ostaa?

Järjestöjen palkkatukityötä ei kannata kaataa

Järjestöjen palkkatukityötä ei kannata kaataa tällä uudella mallilla. Sen sijaan tulee pohtia olisiko aika uudistaa Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä siten, että Euroopasta tulee aidosti myös sosiaalisesti kestävä Eurooppa. Sillä, jos tällä logiikalla Suomen lainsäädäntöä muutetaan, Suomen hyvinvointiyhteiskunta murenee pala palalta. Pohjalta työttömän on yhä vaikeampi nousta.

Toinen vaihtoehto on uudistaa malli niin, että 100 % palkkatuki avataan yrityksille, jolloin kaikilla yrityksillä on samat mahdollisuudet kuin yhdistyksillä on nyt työllistää 100 % palkkatuella. Annetaan työttömien päättää, missä työnsä tekevät julkisella tuella. Tämä olisi pitkäaikaistyöttömien kannalta paras malli ja korvaisi työkokeilun. Tämä ei ole kovin radikaali idea, sillä jo nyt yritykset saavat 100 % palkkatuen, kun yhdistys toimii palkanmaksajana ja palkkatuettu työntekijä edelleen sijoittuu yritykseen työntekijäksi.

Tosin tämäkin edelleen sijoittamisen malli – kaikista tehokkaimmaksi havaittu, kuten arvata jo saattaa, on nyt heikennyksen uhan alla. Tämä siitäkin huolimatta, että vain alle 9 % pitkäaikaistyöttömistä on ylipäätään missään työllisyyspalvelussa kiinni. Tarvinneeko minun toistaa vielä kerran? Tämä palkkatukiuudistus kannattaa jättää kokonaan toteuttamatta.

nuoli