TOP 10 uudistusta työttömien tilanteen parantamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi

Työttömien Keskusjärjestö on koonnut työttömyyteen liittyviä tämän hetken polttavampia ongelmia jäsenyhdistyksiltään ja työttömiltä sekä ratkaisuja näihin.

1. Ongelma: Työllisyys on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma. Instituutiot, jotka pyrkivät ratkaisemaan työllisyyttä, ovat hajallaan ja pirstaleiset.

Ratkaisu: Tehdään jälleen työllisyyden turvaamisesta kansallinen velvollisuus. Koulutus-, elinkeino-, sosiaali- ja terveys, kuntien sekä työllisyysviranomaisia on velvoitettava edistämään työllisyyttä osaltaan ja tekemään verkostomaisesti yhteistyötä tämän maalin eteen. Vaikuttavuusmittarit tunnistavat instituutioiden eri roolit työtakuun toteuttamisessa.

Hinta-arvio: Pitkällä tähtäimellä säästää kustannuksia, mutta edellyttää hallinnon ja tietosuojasääntöjen avartamista, yhteistyöhön velvoittamista, työn arviointia ja nykyistä joustavampaa yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.

 

2. Ongelma: Julkisten TE-palveluiden rooli on liian suppea, eikä se pysty toteuttamaan asiakaspalvelutehtäväänsä riittävän laadukkaasti.

Ratkaisu: Julkisia työllisyyspalveluita tulee uudistaa suoriteorganisaatiosta laadullisiksi asiantuntijaorganisaatioiksi. TE-toimiston virkailijoita on voitava tavata viiveettä kasvokkain. Palvelutarvearvio on tehtävä yhteistyössä työttömän kanssa ja asiakaspalvelun laatua on arvioitava säännöllisesti.

Hinta-arvio: 300 miljoonaa euroa. Toteuttaminen asteittain hallituskauden aikana. (Viite: Arviot perustuvat valtiovarainministeriön budjettiesitykseen v. 2020. )

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin varattu määräraha budjettiehdotuksessa on 290 miljoonaa euroa. (Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin varattu määräraha budjettiehdotuksessa on 290 miljoonaa euroa. Tässä olemme edelleen yli 30 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta jäljessä. Ruotsissa ja Tanskassa moninkertainen panostus. TE-toimiston asiakkaiden määrä per virkailija vaihtelee 150 – 500 välillä.)

3. Ongelma: Palkkatuen määrä ja kesto ei täytä työttömien tarpeita eikä edistä riittävästi työllistymistä. Yritykset eivät palkkaa työttömiä palkkatuesta huolimatta. (Valtiovarainministeriön 2020 budjettiesityksessä yksityinen sektori 30, 40 tai 50 tai 100 %, vain 14 800 HTV)

Ratkaisu: Pidennetään 100 % palkkatuen kestoa työttömyyden keston mukaan.
Oikeus 100 % palkkatukeen käynnistyy 300 päivän työttömyyden jälkeen (ansiosidonnaisen päivärahan lyhin kesto tai pidennetään ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa). Poistetaan henkilötyövuosikatto 100 % palkkatuesta.
Palkkatuki katkaisee työttömyyttä, koska palkkatuella tehty työ on työsuhteista. Palkkatuesta tehty työpanos on hyödyntää yhteiskuntaa. Palkkatuki on tärkeä osa polkua kohti työelämään. Yhdistykset ja säätiöt työllistävät työttömiä, jotka eivät muutoin ole työllistyneet avoimille työmarkkinoille edes palkkatuella.

Hinta-arvio: 250 miljoonaa euroa suora bruttosijoitus = nettona 90 miljoonan sijoitus = 25 000 henkilötyövuotta 12 kk palkkatukea (työttömyysturvasäästö ja verotulohyödyt 2/3, 250 miljoonasta eurosta 160 miljoonaa euroa takaisin verotuloina ja työttömyysturvasäästöinä). Syrjäytymiskustannukset vähenevät.(Lähde: Pekka Tiainen, TEM, 9.9.2019, Syrjäytymiskustannuksia on laskenut erikseen Sitra/THL, Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi.)

4. Ongelma: Kulukorvaukset kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun ja valmennuksiin ovat pysyneet samana vuosikausia. Omaehtoisesta koulutuksesta on vähennetty kulukorvaus kokonaan pois.

Ratkaisu: Korotetaan näitä etuuksia nykyisestä 9 eurosta 12 euroon/per päivä.

Hinta-arvio: Arviolta 25 miljoonaa euroa kuntouttavan työtoiminnan osalta. 11,4 miljoonaa euroa työkokeilun ja valmennusten osalta. Omaehtoisen koulutuksen arvio 83 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Ongelma: Perusturva on pitkäaikaistyöttömille riittämätön. Suomi on saanut toistuvia moitteita Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta. Nyt hallitusohjelmassa ehdotettu 20 euron suuruinen korotus työmarkkinatukeen on lähinnä edellisen hallituksen jäädyttämien indeksikorotusten suuruinen ja riittämätön.

Ratkaisu: Korotetaan työmarkkinatukea 300 eurolla/kk. Ansiosidonnaisen maksimikestoa nostetaan 500 päivään. Ansiosidonnainen työttömyysturva nousee myös jossain suhteessa työmarkkinatuen nostamiseen.

Hinta-arvio: Työmarkkinatuen nostamisen suorat kustannukset 1,636 miljardia euroa vuodessa kattaen myös aktiiviajan työmarkkinatukikustannukset. Verotuloja syntyy. Säästöjä syntyy kuntien toimeentulotukimenoissa noin 300 miljoonaa euroa. (Viite: Työttömille arvioitiin maksettavan työmarkkinatukea noin 414 miljoonaa euroa vuonna 2016. Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle)

Työmarkkinatuen korotus näkyisi myös lievennyksenä asumistukimenoihin. Ansiosidonnaisen hinta-arvio: 200 miljoonaa euroa (100 pv). 200-400 miljoonaa euroa nostaminen. Tasapainottavaa vaikutusta syntyy siitä, että rahat palautuvat kulutukseen. Ihmiset voivat myös paremmin.

6. Ongelma: Työvoimapoliittiset karenssit ovat verrattain kovia ja työttömien hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta erittäin haitallisia. Luottotietojen häviäminen karenssien johdosta heikentää työllistymistä.

Ratkaisu: TE-toimistojen asiakaspalvelujärjestelmää on parannettava. Selvitysten aikana ei tule katkaista työttömyysturvaa. Karenssien pituuksia on välittömästi kohtuullistettava ja maksimipituus karenssille on yksi kuukausi. Työttömyysturvaa alennetaan maksimissaan 40 % karenssin aikana, ei evätä kokonaan. Selvitettävä vaihtoehtoja syyperusteiselle sosiaaliturvalle perustulo-, negatiivisen tuloveron yms. kokeilujen avulla.

Hinta-arvio: Noin 75 000 työtöntä sai karenssin vuonna 2018. Karenssien pituus vaihtelee 15 päivästä 90 päivään perusteista riippuen. Jos karenssien kestoa vähennetään, syntyy työttömyysturvakustannuksia. Toisaalta työttömien hyvinvointi lisääntyy ja toimeentulotukimenot vähenevät.

7. Ongelma: Suomen hyvinvointiyhteiskunnassa on mahdollista leikata ihmisen viimesijainen toimeentulotuki ja turva jopa 40 prosentilla. Tämä ei ole perustuslain hengen mukaista (jos eduskunta onkin eri mieltä) ja on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta erittäin kyseenalainen (YK:n Ihmisoikeusjulistus 23. artikla). Toimeentulotuen siirtyessä Kelan päätettäväksi leikkausten määrä on tullut näkyväksi ja todennäköisesti kasvanut.

Ratkaisu: Poistetaan kyseinen leikkaus, jotta YK:n ihmisoikeusjulistuksen 23. artikla toteutuu Suomessa. ”Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.” Tämä palauttaa myös osittain perustuslain kunnioitusta Suomessa.

Hinta-arvio: Onko ihmisarvoisella elämällä hintaa?

8. Ongelma: Työttömien terveydenhoito on heikkoa etenkin ennalta-ehkäisevien palveluiden osalta.

Ratkaisu: Työttömille taattava tasa-arvoiset terveyspalvelut suhteessa työelämässä oleviin. Työttömien lakisääteinen terveystarkastus tulee olla normaali käytäntö kunnissa.

Hinta-arvio: Työttömien terveystarkastus on jo lakisääteinen, sisällytettävä käytäntönä sote-ratkaisuun.

9. Ongelma: Työttömänä on paljon henkilöitä, joiden työkyvyn ongelmia ja palvelutarpeita ei tunnisteta. Työtönkin voi sairastua. Esimerkiksi sairauspäivärahalta pudotaan työttömyysturvan piiriin ilman ratkaisuja. Osatyökykyisten, vammaisten ja ikääntyneiden työttömien työllistyminen on heikkoa.

Ratkaisu: Työkykyohjelma saatettava voimaan. Myös Sipilän hallituksen kuntoutuksen uudistamiskomitean suositukset saatettava voimaan. Yhteiskunnan tulee turvata työttömien kohtuullinen toimeentulo ja terveyspalvelut elämän muutoskohdissa. Työkykyohjelma parantaisi asiakkaiden ohjautumista yksilöllisesti suunniteltuihin palveluihin ja näin laajennettaisiin vähitellen todellista työvoimareserviä.

Hinta-arvio: 20 – 60 miljoonaa euroa.

10. Ongelma: Työttömien yhdistysten resurssointi on pirstaleista ja työttömien asiakkaiden näkökulmasta epäjohdonmukaista. Alueiden väleillä on suuret erot. Jatkuva vuosittainen vääntö hanke yms. matalan tuottavuuden työn rahoista vuosittain aiheuttaa paljon epävarmuutta yhdistysten hallinnossa ja hidastaa pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Ratkaisu: Turvataan yhdistysten hallinnointi, valmennus, sekä vuokrakustannukset valtion budjetista 4 vuotisin toimintaohjelmin. Tuetaan myös yhdistysten johtoa koulutusmäärärahoilla. Tämä mahdollistaisi työttömien yhdistysten toiminnanjohtajien keskittymisen ydintehtäviinsä eli työttömien neuvontaan, ohjaukseen, verkostotyöhön sekä esimiestehtäviin.

Hinta-arvio: 12 miljoonalla eurolla turvattaisiin työttömien yhdistysten perusrahoitus/vuosi. Koulutustarpeeseen 100 000 vuosi. Jotta Työttömien Keskusjärjestö voisi toteuttaa tehtäväänsä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla asianmukaisesti, niin välitön resursointitarve on miljoona euroa vuodessa. Säästöjä siitä syntyy lähes saman verran, koska nykyisin Työttömien Keskusjärjestön budjetti jäsenyhdistyksineen on tässä luokassa. Lisäksi työn laatu ja vaikuttavuus paranee, jotka osaltaan säästävät kustannuksia.

Muuta:
• Liikkuvuusavusta vahvistettava kasvukeskuksista maakuntiin.
• Kotona asuvan nuoren/lapsen kesätöitä/töitä ei tule huomioida perheen toimeentulotukia laskettaessa. Perheen toimeentulotuen vähennykset kotona asuvien nuorten työttömien töistä koetaan erityisen julmana (perhe oikeutettu työmarkkinatukeen ja toimeentulotukeen – huomioidaan lapsen kesätyötuet – vähennetään vanhempien toimeentulotuesta).
• Opiskelijan opintolaina/opintoraha huomioidaan toimeentulotuessa tukena, vaikka opiskelija ei otakaan kyseisiä lainoja. Jos on maksuhäiriöitä, niin opiskelija ei saa opintolainaa. Miten opiskelija voi edistää opintojaan, jotta hän voisi valmistua ja myöhemmin työllistyä?
• Sovitellun päivärahan käytön helpottamista edistettävä edelleen.
• Työttömien asiakasraati arvioimaan TE-asiakaspalvelujärjestelmää (sekä sähköinen asiointi/muu asiointi).
• Luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta ei saa estää työttömien sosiaalietuuksien saantia.
• Työttömien luottotiedot ja maksuhäiriömerkinnät eivät saa vaikuttaa esimerkiksi sähkösopimusten ja vakuutusten saamiseen.
• Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi kielivaatimusten sopeuttaminen käytännönläheiseksi. Esimerkiksi viroissa ruotsin sijaan tulee painottaa englantia toisena kielenä.
• Iäkkäiden työttömien palkkaamisen liittyvät esteet tulee poistaa.
• Vuorotteluvapaakäytäntö takaisin aiemmassa muodossaan.
• Elinikäisen oppimisen tukeminen viikon koulutusoikeudella vuodessa.
• Ulosotto kannustavammaksi työn vastaanottamisen näkökulmasta – suojaosaa nostettava, jotta työn vastaanottaminen olisi kannustavaa.
• Työttömien verotus on korkea suhteessa palkkatulon verotukseen. Miksi? Työttömät hakevat toimeentulotukea kompensoimaan alhaista työttömyysturvaa. (Työttömillä ei ole ymmärrystä ajatukselle, miten etuuden korkea verotus tukee työllistymistä.)
• Mihin velvoitetaan yrityksiä? Työttömät ovat velvoitettuja hakemaan töitä. Työllistävien yritysten otettava vastuuta (esimerkiksi vastattava työnhakijoille heidän hakemuksiinsa)!
• Viranomaisten on hoidettava tehtävänsä viiveettä (mm. asiakasta koskevat työkokeilupäätökset /palkkatukipäätökset).
• TE-toimiston profilointi – tulee sellainen olo, että miinoitetaan – on kuin poliisikuulustelu. Onko määritelty, millaisilla keinoilla saadaan mennä tutkinnalliseen suuntaan? Lokerot eivät sovellu omaan tilanteeseen. Työttömille tulee hämmentävä olo asiakaspalvelusta.
• Pehmeitä työmarkkinoita/välityömarkkinoita tarvitaan jatkossakin, vaikka työttömyys alenisi. Avoimilla työmarkkinoilla on kovat arvot ja kova työtahti, mikä ei sovi kaikille. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Osatyökyky on hyödynnettävä.
• Yhdistyksissä on paljon vertaistukea/ kokemusasiantuntijuutta hyödynnettävänä.
• Mielenterveystyötä ei tehdä riittävästi – tarvitaan enemmän panostusta palveluihin.
• Välityömarkkinat ja muu työllistämistyö ennaltaehkäisee mielenterveysongelmia. Työttömyys vaikuttaa mielenterveyteen ja mielenterveys vaikuttaa työttömyyteen.
• Nuorten syrjäytyminen työelämästä yhteiskunnallisesti kallista ja yksilölle traagista.
• Ympäristötöissä on paljon tekemätöntä työtä, jolla on pitkällä tähtäimellä merkittävä vaikutus! Voisiko työttömien aktiivitoimilla edistää näitä tavoitteita nykyistä enemmän? Nyt työttömiä työllistetään kierrätyskeskuksiin yms. Muita aloitteita kaivataan!
• Oppisopimuksen koulutuskorvaus työnantajalle palautettava entiselle tasolle. Oli ennen max. 800 euroa/kk, jos ei ole toisen asteen koulutusta. Nyt suuruudeltaan 30-50 euroa/kk (tämän suuruisella tuella ei mitään merkitystä).

Lisätietoja
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi

nuoli