Valtion budjettiriihen työllisyyspaketissa myönteinen suunta

Työttömien Keskusjärjestö: Valtion budjettiriihen työllisyyspaketissa myönteinen suunta

Työttömien Keskusjärjestö on tyytyväinen vuoden 2020 budjettiriihen esityksiin työllisyyden edistämiseksi. Suunta on oikea, mutta rahalliset panostukset edelleen riittämättömiä.

Työllisyyden hoidon kannalta myönteistä on, että nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi siten, että työnhakija saa palkkatuen lisäksi kattavan yksilöllisen tuen, työkyvyn kartoituksen ja muut tarvitsemansa palvelut. Uudistus tulee voimaan syksyllä 2020.

Hallitus lupaa käynnistää työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

– Keskeistä on eri alojen kuten työllisyyden, terveydenhuollon ja koulutuksen voimavarojen yhdistäminen palvelemaan työnhakijoita parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Aktiivimallin sanktiot poistuvat

Työttömien Keskusjärjestön mielestä on tärkeää, että aktiivimallin sanktiot päättyvät ja siihen on asetettu päivämäärä. – Aktiivimallin purkaminen vapauttaa aikaa ja energiaa itse työnhakuun. Toisaalla harmillista edelleen on, että työttömyysturvan omavastuupäivät jäävät voimaan, puheenjohtaja Irma Hirsjärvi toteaa.

– Työmarkkinatuen 20 euron korotus on myös riittämätön eikä kohenna työttömän perusturvaa.

Työkykyohjelma käyttöön

Keskusjärjestön mielestä tärkeää on, että osana työllisyyden edistämisestä toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään.

Osana ohjelmaa työllistetään osatyökykyisiä ja muita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä julkisiin hankintoihin asetettavalla ehdolla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee strategian yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Työkykyohjelman toimeenpanoon varataan kolmelle vuodelle yhteensä 33 miljoonaa euroa.

Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin. Tämä on tärkeää työttömienkin näkökulmasta.

Lisäpäivärahan pitkittäminen vuodella, tulee olemaan työttömille pettymys. Työttömien Keskusjärjestö edellyttää hallitukselta selvitystä, kuinka väliinputoajien työllisyyttä voidaan edistää työtakuulla, jos tipahtaa työmarkkinatuelle ennen kuin eläkeaika koittaa.

Maahanmuuttajien kotoutuminen ja rekrytointi

Kansainvälisen rekrytoinnin edistämistä tukee työperäisen maahanmuuton tehtävien siirtäminen sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllisyyden edistämiseen lisätään 11 miljoonaa euroa ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden. Varoilla laajennetaan kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteiden palveluita sekä laaditaan työelämän monimuotoisuusohjelma maahanmuuttajia koskevan rekrytoinnin tueksi. Nämä esitykset Keskusjärjestö näkee myönteisenä.

Työttömien perheiden hyvinvointiin huomiota

Budjettiesityksessä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen. Näihin toimiin esitetään 13,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Varhaiskasvatuksen puitteissa toteutetaan myös kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan.

Lasten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia pyritään edistämään koulupäivän yhteydessä ja siihen ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamiseen varaudutaan 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Keskusjärjetön mielestä nämä uudistukset tukevat työttömien perheiden hyvinvointia ja edistävät ihmisten valinnanvapautta omaan elämäänsä.

Koulutuksen osalta oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti ja samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Tämä tukee osaamisen kehittymistä.

– Budjettiehdotukset ovat rakentavia ja linjassa keskusjärjestön oman työllisyysohjelman kanssa, toteaa Jukka Haapakoski. Haasteeksi jää talous, miten rahalliset rahkeet kantavat.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi(@)tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen(@)tyottomat.fi