Työttömien tasavertaista oikeutta terveyspalveluihin tarkasteltiin seminaarissa Joensuussa

Työkaluja työttömien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen -seminaari kokosi lähes 80 kiinnostunutta Joensuuhun kuulemaan ja keskustelemaan työttömien terveyspalveluista. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n Terveydeksi-hanke sekä Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT. Linkit tilaisuuden esitysmateriaaleihin sekä videotaltiointiin löytyvät tästä jutusta.

Terveydeksi-hankkeessa (2016-2019) pyritään tavoittamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja ohjaamaan heitä sellaisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan sekä työ- ja toimintakykyään. Hankeen kaksi palveluohjaajaa kiertävä eri puolilla Suomea työttömien yhdistyksissä ja EHYT ry:n Elokoloissa kertomassa työttömien lakisääteisestä oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen. Hankepäällikkö Katriina Lehtovaara esitteli hanketta seminaarissa. Hän korosti, että työttömien terveystarkastuksille tulee luoda laatukriteerit ja tarkempi ohjeistus. Lisäksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja jalkautuvaa työtä. Katso diat.

Erityisasiantuntija, terveystieteen tohtori Kirsi Lappalainen Työterveyslaitokselta toi esiin näkemyksiä työttömien terveyspalvelujen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Lappalaisen väitöskirja Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen-painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö tarkastettiin vuonna 2017. Lappalainen painotti, että työttömät tarvitsevat terveyspalveluja, matalan kynnyksen hoitopaikka on tärkeä samoin palvelun maksuttomuus. Katso diat.

Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmää Kykyviisaria esitteli Työterveyslaitoksen Solmu-hankkeen projektipäällikkö Sanna Allt. Toimintakyky on yksilön kykyä selviytyä jokapäiväisistä arjen haasteista ja tehtävistä. Kohtuullinen toimintakyky on myös yksi työkyvyn edellytyksistä. Toimintakyky jaetaan psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen ja fyysiseen osa-alueeseen. Toimintakykyyn vaikuttaa merkitsevästi yksilön terveydentila. Kykyviisarin avulla asiakas voi itse kertoa omasta tilanteestaan ja hänen arvioonsa luotetaan. Se on asiakkaan ja työntekijän yhteinen työkalu. Katso diat.

Työttömän asiakkaan osallisuutta palveluissa ja yhteiskunnassa pohti erikoissuunnittelija ja Sokra-koordinaattori Tytti Tuulos Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Osallisuuden edistäminen on eriarvoisuuden kaventamista. THL:n tutkimuksen mukaan työelämän ulkopuolella olevilla psyykkinen kuormitus on jopa kolme kertaa yleisempää kuin koko väestössä. Työelämän ulkopuolella koetaan myös paljon yksinäisyyttä. Osallisuus tuottaa hyvinvointia ja terveyshyötyjä. Katso diat.

Työttömien terveyden edistämisestä SiunSoten alueella kertoi projektityöntekijä, kuntoutussosiaalityöntekijä Hanna-Leena Hakulinen SiunSoteTyö-ja toimintakyvyn osaamiskeskuksesta.

Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikentyminen näyttää jäävän tunnistamatta peruspalveluissa, työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä johtaa siihen, että myös suuri osa sairauksista jää tunnistamatta ja hoitamatta sekä asiakas ohjaamatta kuntoutukseen. Työkyvyltään heikentyneen pitkäaikaistyöttömän väestönosan yhteiskunnalliset kustannukset ovat valtavat.

SiunSoten alueella on kehitetty yhteistyötä ja luotu moniammatillisia tiimejä. Keskeistä on terveydenhoitajien koulutus ja perehdyttäminen terveystarkastuksiin sekä eri toimijoiden kuten Kelan, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja TE-palvelujen yhteistyö. Katso diat.

Seminaarista on tehty videotallenne, jota voi käyttää erilaisissa tilaisuuksissa ja yhdistyksissä perehdyttämis- ja keskustelumateriaalina.

Lisätietoja Terveydeksi-hankkeesta hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, 045 699 4234, katriina.lehtovaara@tyottomat.fi