Työttömien tilanne edelleen huolestuttava lisätalousarviosta huolimatta

Työttömien tilanne edelleen huolestuttava lisätalousarviosta huolimatta

Hallitus on tehnyt tärkeän ja historiallisen suuren 4,1 miljardin euron lisätalousarvion, jolla pyritään välttämään 90-laman virheet mittavan talouskriisin keskellä. Paketti on tärkeä kokonaisuus, mutta töitä vielä riittää. Järjestöjen ja työttömien huolia ei ole tässä kokonaisuudessa riittävästi huomioitu.

Etenkin pitkäaikaistyöttömät ovat jäämässä oman onnensa nojaan. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta keskeytettiin osallistujien suojelemiseksi terveyssyistä. Moni joutuu nyt pärjäämään kuntoutumisensa kanssa yksin ja monesti vailla yhteyksiä ulkomaailmaan. Työttömien Keskusjärjestö saa viestejä työttömiltä, että pitkäaikaistyöttömiä kohdellaan eri tavoin kuin nyt lomautettuja ja irtisanottuja. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia työttömiä on patistettu työhaastatteluihin sillä uhalla, että menettävät työttömyysturvansa.

Työttömät eivät ole päässeet mukaan digitalisaatiokehitykseen

Työttömien Keskusjärjestö on erittäin huolissaan niiden työttömien ja vähävaraisten puolesta, joilla ei ole omaa tietokonetta tai älypuhelinta. Työttömät, pienituloiset ja muutoin syrjäytymisvaarassa olevat ovat jääneet jälkeen digitaalisaatiokehityksessä tilanteessa, jossa kaikki asiointi ja palvelut on siirretty verkkoon. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on helpommin ehdotettu kuin toteutettu etäpalveluna, jos välineet ja valmiudet puuttuvat.

Keskusjärjestö vetoaa kuntia ja valtiota avaamaan koronaturvallisia sähköisiä asiointipisteitä, joissa olisi asianmukainen neuvonta. Myös yhdistykset ja säätiöt voivat tuottaa näitä palveluita.

Työvoimapoliittiset karenssit tulee jäädyttää epidemian ajaksi

Työttömien Keskusjärjestö on vedonnut hallitukseen, että koronakriisin ajaksi keskeytetään työvoimapoliittisten karenssien soveltaminen. Tällä keinolla vältyttäisiin asiointikatkoksista johtuvista karensseista. Näin tulee tapahtumaan, koska osa kansalaisista ei voi osallistua puuttuvan digilaitteiston ja osaamisen vuoksi.

– Helpoin ratkaisu poikkeuksellisessa koronakriisitilanteessa, olisi turvata samat oikeudet kaikille työttömille ja laittaa kaikki karenssit jäihin valtakunnan tasolla, toteaa Jukka Haapakoski

– Moraalisesti on myös rikollista, vaikka olisikin nykytilanteessa laillista, lähettää terveydelliseen riskiryhmään kuuluvalle työttömälle velvoite mennä töihin karenssin uhalla. Joutuuko työtön punnitsemaan oman ja läheisen kuolemanvaaran tai työttömyysturvan menettämisen välillä? Käyttäkää järkeä!” Jukka Haapakoski jatkaa.

Yhdistyksillä edelleen haasteena kiinteät vuokra- ja muut kustannukset epidemian aikana

Hallitus teki merkittävän linjauksen, 2021-2024 kehyksestä julkisen talouden suunnitelmasta, kun Veikkausvaramenetykset katetaan täysimääräisesti. Mutta yhdistystoimintaan voi kuulua muutakin varainhankintaa ja toiminnan mahdollisesti laajetessa myös arvonlisävelvollista elinkeinotoimintaa.

Kun toiminta yhdistyksissä on nyt supistunut, kiinteät kustannukset yhä juoksevat. Näistä suurimmat ovat vuokrakustannukset, joita normaalisti katetaan varainhankinnalla. Velkarahalla näitä kustannuksia ei voida kuitenkaan pääsääntöisesti kattaa, koska toiminnalla ei tähdätä voittoon.

– On kuntienkin toiminnan kannalta tärkeää, että Veikkausvarojen menetys kompensoidaan täysimääräisesti tulevassa kehyksessä. Kolmas sektori on kuntien yksi kivijalka, ja se näkyy nyt kriisiaikana ja toiminta tulee turvata, Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi toteaa.

– Erityisesti yhdistysten vuokrakustannuksiin tulee nyt löytää nopeita ratkaisuja. Muuten kunnan eteen toimiva, yleishyödyllinen työttömien pyörittämä yhdistys voi ajautua konkurssiin koronasäädösten vuoksi, Hirsjärvi painottaa.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi(@)tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen(@)tyottomat.fi