Ulosottovelka ehkäisee työllistymistä – ulosoton suojaosaa tulee nostaa

Ulosottovelka ehkäisee työllistymistä – ulosoton suojaosaa tulee nostaa

Ulosottovelallisia oli tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa 303 000. Velallisten määrä kasvoi 23 prosenttia edellisvuoden tasosta. Työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia ulosottovelallisista oli runsas viidesosa. Alkuvuoden 2019 luvut kertovat ulosottovelallisten määrän kasvaneen entisestään.

Ulosottovelka on yksi keskeinen työllistymistä ehkäisevä tekijä. Näin sanoo betonialan yrittäjä ja Kemin Yrittäjien hallituksen jäsen Marko Rytkönen. Ulosoton suojaosaa tulisi korottaa ja muodostaa ns. kolmikantakeskustelu ulosottomiehen, työnantajan ja työntekijän välillä, jossa sovitaan yksilöllinen maksusuunnitelma.

Yli 15 vuotta yrittäjänä toiminut Rytkönen harmittelee sitä, että hyvät ja ammattitaitoiset työntekijät pysyvät pestissään kuukauden tai pari, siihen asti kunnes ulosotto on päässyt työntekijän jäljille ja ulosottoviesti saapuu työnantajalle.

– Ulosotto koetaan ilmeisen hävettäväksi asiaksi, eikä siitä haluta keskustella työnantajan kanssa, vaan irtisanoudutaan ja lähdetään kiertämään edelleen. Tämä ei ole kenenkään etu, Rytkönen toteaa.

– Yrittäjäpiireissä olemme tästä paljon keskustelleet. Työvoiman tarvetta on olemassa ja tekijöistä haluttaisiin pitää kiinni, ettei perehdytystä tarvitsisi aina aloittaa alusta.

– Näin pikavippiaikana sattuu helposti hölmöilyjä, joilla on kauaskantoiset seuraukset. Asia tulisi kuitenkin voida sovittaa ja velat maksaa. Suojaosuus on nykyisellään liian matala ja ulosoton maksukaava hyvin tiukka. Jos on tehnyt esimerkiksi ylitöitä ja tulee iso tili ja siitä suurin osa menee ulosottoon, silloin työn tekoa ei pidetä enää motivoivana, Rytkönen jatkaa.

-Tähän tulisi tehdä muutos ja sopia työntekijän, työnantajan ja ulosottomiehen kanssa esimerkiksi kuukausittaisesta tasamaksuerästä 300 euroa, 400 euroa tai muun tasasumman mukaan, johon työntekijä voisi sitoutua. Kun tietää tarkemmin, mitä käteen jää, voi työntekokin muuttua kiinnostavaksi.

-Haluaisin kannustaa ulosottovelvollisia puhumaan työnantajansa kanssa tilanteestaan. Samoin mukaan pitäisi saada ulosottovirasto. Henkilökohtainen maksusuunnitelma yhdessä sovittuna voisi poistaa myös kohtaanto-ongelman tulppaa. Ulosottovelallisia on työmarkkinoiden ulkopuolella aikamoinen määrä, Rytkönen muistuttaa.

Yleistä tietoa palkan ulosmittauksesta

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiysrahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä tulon määrästä. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista (tulot verojen ja muiden lakisääteisten maksujen jälkeen).

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten jätetään ulosmittaamatta suojaosuus. Sen laskennassa huomioidaan velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset.

Velallisen suojaosuus on ollut vuoden 2017 alusta yksin asuvalla 672,30 euroa kuukaudessa ja esimerkiksi velallisen ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan osalta 1154,70 euroa kuukaudessa.

Suojaosan ylitse menevästä osasta velallinen maksaa tulojen suuruudesta riippuen 1/3 tai enemmän kustakin palkastaan. Esimerkkejä ulosoton laskukaavoista löytyy ulosottoviraston verkkosivuilta.

Velallisella on myös lievennysmahdollisuuksia ulosottoon. Velallinen voi hakea lykkäystä (jos vähintään vuoden työttömänä ollut velallinen työllistyy, ulosmittausta voidaan lykätä max 6 kk), rajoittamista (jos velallisen maksukyky vaarantuu esim. työttömyyden, sairauden tai muun syyn takia) sekä vapaakuukausia (mikäli ulosmittaus on jo jatkunut vuoden).

 

Työttömien Keskusjärjestö pitää tärkeänä ulosoton suojaosan korottamista

Työttömien Keskusjärjestö on lausunnoissaan korostanut ulosoton suojaosan korottamista 900 euroon. Jos halutaan nostaa työllisyysastetta Pohjoismaiselle tasolle, ulosottovelallisten kannustinongelmiin tulee puuttua, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömien Keskusjärjestö esitti vuonna 2017 lausunnossaan ulosottokaaren muuttamisestalakivaliokunnalle  kymmenen kohdan toimenpideohjelman ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi:

1. Ulosoton suojaosa korotetaan 900 euroon ja luodaan porrastettu aina työhön kannustava malli.j
2. Uudistukselle on varattava riittävästi rahaa, koska porrastetun korotetun suojaosan rakentaminen lyhyellä aikavälillä lisää suoria kustannuksia.
3. Ulosoton velasta täytyy ensin lyhentää pääoma ja sitten vasta korko.
4. Velkajärjestelyyn pääsemisen kynnystä tulee madaltaa
5. Viivästyskorot ovat liian korkeita. Viivästyskorko ei ole suhteessa lainan korkoihin
6. Pikavippilainaehtoja tulee kiristää
7. Ennaltaehkäiseviin toimiin täytyy panostaa nykyistä enemmän.
8. Ulosottovelan kestoa täytyy lyhentää 15 vuodesta esim. 10 vuoteen.
9. Uuden alun periaate tulee ottaa käyttöön ja muokata lainoista henkilökohtaisia.
10. Miten huomioidaan tilanteet, jossa ulosottovelallinen on rikoksen uhri, ja joutunut siitä syystä velalliseksi

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Keskusjärjestön verkkosivuilla.

Teksti: Leena Valkonen