Vierasblogi: Työttömyys voi heikentää mielenterveyttä ja lisätä alkoholiperäisen kuoleman riskiä

Työttömyys voi heikentää mielenterveyttä ja lisätä alkoholiperäisen kuoleman riskiä

Työttömyyttä edeltäneet erot terveydessä ja muissa tekijöissä kuten koulutuksessa ja työllisyyshistoriassa vaikuttavat aiemmin oletettua voimakkaammin työttömien ja työllisten välisiin terveys- ja kuolleisuuseroihin. Toisaalta työttömyys näyttää myös lisäävän mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiperäisten sairauksien riskiä, todetaan tuoreessa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin rekisteriaineistojen perusteella eroja työttömien ja työllisten terveydessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri terveyden ulottuvuuksia, mukaan lukien ei-alkoholiperäiset sairaudet, vammat, päihteisiin liittyvät sairaudet sekä mielenterveys, kertoo väitöskirjatutkija Liina Junna.

Lukuisilla tekijöillä kuten työhistorialla, elämänkokemuksilla, koulutuksella ja henkilön tarkastelujaksoa edeltävillä terveysongelmilla havaittiin olevan vaikutusta työttömien työllisiä huonompaan terveyteen ja korkeampaan kuolleisuuden riskiin. Tällaisia tekijöitä kutsutaan sekoittaviksi tekijöiksi.

– Tässä tutkimuksessa saimme vakioitua aikaisempaa tutkimusta voimakkaammin näiden ns. sekoittavien tekijöiden merkitystä, Junna toteaa.

Työttömillä alkoholi ja väkivalta liittyvät korostetusti kuolleisuuden riskiin  

Sekoittavat tekijät selittävät pitkälti työttömien ei-alkoholiperäisiin sairauksiin liittyvän ylikuolleisuuden. Vaikka työttömyys ei siten tutkimuksen perusteella lisää ei-alkoholiperäisten kuolleisuuden riskiä, työttömyys voi silti vaikuttaa haitallisesti joihinkin terveyden ulottuvuuksiin.

– Terveyserot olivat erityisen selkeitä miesten ja naisten alkoholiperäisen kuolleisuuden ja miesten väkivaltaan liittyvän kuolleisuuden kohdalla: työttömillä näihin tekijöihin liittyvä kuolleisuuden riski oli karkeasti kaksinkertainen verrattuna työllisiin, Liina Junna korostaa.

Myös mielenterveyteen liittyvän sairastavuuden riski on kohonnut työttömyyden aikana verrattuna työssäoloon. Kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon, pitkittyneillä tai toistuvilla työttömyysjaksoilla ei ollut terveyteen erityisen haitallista vaikutusta, varsinkaan naisten kohdalla, vaan sairastavuuden riski kohosi jo lyhyempien työttömyysjaksojen aikana.

Terveysongelmat pitkittävät työttömyyttä  

Terveysongelmista kärsivät kiinnittyvät heikommin työmarkkinoille. Tutkimuksen mukaan sairaudet kuten diabetes ja sydänsairaudet, vammat, sekä erityisesti alkoholiperäiset ja mielenterveyteen liittyvät terveysongelmat heikentävät työttömien mahdollisuuksia työllistyä. Alkoholiperäiset terveysongelmat jopa puolittavat sekä miesten että naisten todennäköisyyden työllistyä kahden vuoden sisään työttömyyden alusta ja vaikeuttavat erityisesti jatkuvien työsuhteiden löytämistä. Terveysongelmista kärsivillä työttömillä on siten korkea riski joutua heikkenevän terveyden ja työmarkkina-aseman noidankehään. Työttömien terveyden ja työllistymisen tukeminen ovat merkittävä haaste sekä terveys-, että sosiaalipalveluille.

Junnan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin työttömien ja työllisten välisiä eroja sairastavuudessa ja kuolleisuudessa neljän osatutkimuksen avulla.

Liina Junna

Sosiaalitieteiden väitöskirjan ”Unemployment, health and mortality: Evidence from longitudinal register data” tarkastustilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistossa 23. syyskuuta. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7054-5