Toimintakertomus 2024

Puheenjohtaja: Irma Hirsjärvi. Toiminnanjohtaja: Jukka Haapakoski.

Toiminta

Työttömien Keskusjärjestö ry on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. Toimimme työttömyyden asiantuntijana ja työttömien työnhakijoiden edunvalvojana, vaikuttamme heitä koskevaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä järjestämme keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, seminaareja sekä koulutusta. Työttömien Keskusjärjestöön kuului vuoden 2024 lopussa 60 jäsenyhdistystä, joissa oli yhteensä 2 646 jäsenmaksua maksavaa jäsentä. 

Jäsenyhdistysten toimintoihin osallistuu huomattava määrä muitakin kuin jäsenmaksun maksavia jäseniä. Yhdistykset tukevat etenkin pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille tarjoamalla mahdollisuuksia palkkatukityöhön, työkokeiluun sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Heidän määristään tarkemmin toimintakertomuksessa myöhemmin kohdassa Järjestötoiminta.

Vuodelle 2024 Työttömien Keskusjärjestön toiminnan painopisteiksi asetettiin seuraavat tavoitteet:

• Työttömien edunvalvonnassa tulevan hallituksen suuntaan liittyvä viestintä sekä lainsäädäntötyöskentelyn jatkaminen on keskeistä toimintaa. Vaikutamme viestinnällämme sekä työttömien julkisiin työllisyyspalveluihin että työttömien toimeentuloon ja terveysturvaan.
• Keskusjärjestö tarjoaa jäsenyhdistyksilleen asiantuntija-apua, koulutusta ja muuta tarvittavaa kuten viestinnällistä tukea. Alueellista yhteistoimintaa edistetään. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittämiseen kannalta olennaista on kunta- sekä hyvinvointialueyhteistyön edistäminen järjestöjen tarpeista lähtien, rahoitus- ja muiden toimintaedellytysten tukeminen edunvalvonnalla, hankeyhteistyö, ruoka-avun kehittäminen sekä muu järjestöyhteistyö.
• Seuraamme vireillä olevien lakiesitysten ja uusien vahvistettujen lakien tuomia hallinnollisia muutoksia ja vaikutuksia työttömyyteen ja työllisyyteen. Pyrimme lisäämään työttömien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

Työttömien Keskusjärjestö linjasi yleisesti vuodelle 2024

1. Hallituksen on peruttava työttömiin kohdistuvat epäinhimilliseksi todetut sosiaaliturvaleikkaukset, jotka useiden selvitysten mukaan kasautuvat samoille työttömille perheille. Toimeentulotukiriippuvuuden kasvattaminen vähentää työllisyyttä ja lisää perheiden ahdinkoa merkittävällä tavalla. 
2.  Työttömyysetuuksien tulee nousta inflaation ja todellisten elinkustannusten mukaisesti (sähkö, ruoka, välttämättömät elämiseen liittyvät tarvikkeet). 
3. Sosiaaliturvakomitean ehdotusten tulee nykyistä paremmin joustaa ihmisten elämäntilanteiden mukaisesti ja turvata erityisryhmien erityiset tuen tarpeet. Työtulojen tulee aina kasvattaa käytettävissä olevia tuloja.
4. Kuntien on turvattava riittävät ja monipuoliset työllisyyspalvelut. Työttömien yhdenvertainen kohtelu on toteuduttava. Työllisyystoimenpiteiden heikennykset on peruttava. 
5. Kaavamaisesta työvoimapalvelusta tulee luopua ja kehittää palveluita asiakkaiden tarpeista käsin. 
6. Palkkatuettua työtä tulee kehittää mm. mahdollistamalla pidemmät palkkatukijaksot järjestösektorilla, edistämällä oppisopimuskoulutusta osana palkkatuettua työtä ja turvaamalla palkkatuetun työn tekijöille samat työssäoloehdot kuin kaikille työntekijöille. 
7. Työttömien terveyspalvelut on turvattava hyvinvointialueilla – asiakasmaksulain 11§ matalalla kynnyksellä järjestelmälliseen ja laajaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. 
8. Lääkkeiden omavastuuosuus tulee poistaa. 
9. Ihmisten ylivelkaantumista ja ulosottoon joutumista tulee hillitä lainsäädäntöä uudistamalla ja järjestämällä viiveettömät ja ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut.

Lisäksi:

Työttömien Keskusjärjestö päätti edistää toimintavuoden aikana Työllisyysohjelman toteutumista. Siinä käsitellään laajemmin näitä teemoja: 

1. Onko Suomessa ikäsyrjintää? Miten ikäsyrjintä voidaan poistaa? 
2. Avataan tuore keskustelu perustulosta. 
3. Työttömästä yrittäjäksi. Miksi työttömiä ohjataan pienyrittäjiksi? Mitkä ovat keskustelun faktat? 
4. Miten toimeentulotukijärjestelmä vaikuttaa työllistymiseen ja ihmisten elämään? 
5. Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelut. Suomessa myönnetään ennätysmäärä sairauslomia 

mielenterveyssyistä. Mistä tämä ilmiö kertoo työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa laajemmin? Mitä palveluita on saatavilla ja ovatko ne työttömille saavutettavia?

Toimintakertomuksessa kuvataan, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin on toiminnassa vastattu. Terveyttä työttömille -toiminta ja Askelia voimaan- sekä Paikka auki -hankkeet on raportoitu kohdassa Toiminta.

Hallinto

Keskusjärjestön vuosikokous pidettiin 25.4.2024 hybridikokouksena Sokos Radisson Blu Seaside hotellissa Helsingissä. Valtakirjalla tilaisuuteen oli ilmoittautunut 32 edustajaa 102 mahdollisesta kokousedustajasta. Vuosikokouksessa oli paikalla 32 virallista edustajaa 10 yhdistyksestä. Seuraajia kokouksessa oli 14.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajaksi valittiin 2-vuotiskaudeksi 2024–2026 filosofian tohtori Irma Hirsjärvi (Suolahden Työttömät ry). Työttömien Keskusjärjestön hallitus koostuu 13 jäsenestä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Ritva Kurkinen (Näre ry, Nurmes). 

Hallitus piti vuonna 2024 yhteensä 12 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 229 pykälää.

Työttömien Keskusjärjestön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisöstä Revisium Oy. Tositetarkastajina toimivat Ritva Kurkinen, Ulla Raitimo (23.5. asti) sekä Taina Ben Daoud. 

Keskusjärjestössä työskentelivät toimintavuonna seuraavat henkilöt: 

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja
Juha Keränen, järjestösihteeri
Tiia Popovic, viestinnän asiantuntija
Heli Niromaa, terveyden edistämisen koordinaattori, Terveyttä työttömille
Ulla-Maija Kopra, terveydenhoitaja YAMK, työkykykoordinaattori, Terveyttä työttömille
Veera Luoto, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, Terveyttä työttömille (opintovapaalla 30.6.2024–31.7.2025)
Teija Toivonen, palveluohjaaja, Terveyttä työttömille (ajalla 7.10.–15.12.2024)
Elina Esala, sosiaalipalveluiden asiantuntija, Terveyttä työttömille (28.10. lähtien)
Matti Liiri, hankekoordinaattori, Askelia voimaan -hanke (12.2. lähtien)
Milla Suonio, sisällöntuottaja, Paikka auki -hanke (14.6.2024 asti)

Viestintä

Työttömien Keskusjärjestö osallistui aktiivisesti julkiseen keskusteluun työttömyydestä ja työttömien terveydestä, toimeentulosta sekä hyvinvoinnista. Seurasimme mediakeskustelua sekä yleisellä tasolla että tarkkailemalla omien mediaosumiemme määrää ja tavoittavuutta. Vuonna 2024 hyviä tuloksia saatiin aikaan etenkin uuden Lianan mediaseuranta ja -tiedotustyökalun käyttöönotolla sekä tiedotteiden läpimenon, mielipidekirjoittelun ja aktiivista keskustelua herättäneillä sosiaalisen median julkaisuilla. Maksettu sosiaalisen median julkaisu tuotti moninkertaisesti parempaa näkyvyyttä kuin pelkkä orgaaninen julkaisu. Maksetun median käyttö tiedottamisen tukena oli tehokasta etenkin siitä syystä, että toimittajat seuraavat ja poimivat uutisaiheita enenevin määrin myös sosiaalisen median alustoilta.

Julkisessa keskustelussa teemana korostuivat hallituksen leikkausten vaikutukset heikossa työmarkkina-asemassa oleviin sekä loppuvuodesta TE24-muutos eli työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle. Työttömyyden kokemuksia näkyi henkilökohtaisina kokemuskertomuksina mediassa ja myös Keskusjärjestön omat, koulutetut työttömyyden kokemusasiantuntijat saivat ääntään kuuluviin. 

Media

Työttömien Keskusjärjestö jäsenineen onnistui näkymään lehtikirjoittelussa tehokkaammin ja Liana-palvelun käyttöönotto paransi tiedotteiden läpimenoa. Toimintavuoden 2024 aikana Keskusjärjestöllä itsellään oli 41 mainintaa ja jäsenistöllämme mainintoja kertyi yhteensä 95 kappaletta (Liana-mediaseuranta). Mediatiedotteita lähetettiin 11 kpl ja läpimenojen määrä oli 7.

Vuonna 2024 haettiin aktiivisesti kasvua sosiaalisen median tileillä. Facebookissa ja Instagramissa kasvua saatiin huomattavasti tavoittavuuden ja seuraajien määrässä. X:ssä näkyvyys oli heikkoa, seuraajamäärät laskivat ja kanavan aktiivisesta päivittämisestä päätettiin luopua vuoden 2024 lopulla. Alustan analytiikka ja kävijäseuranta ovat muuttuneet maksullisiksi eli niihin meillä ei ole pääsyä. LinkedIn tilin aktivointi aloitettiin ja tilille ehti kertyä muutama sata seuraajaa. 

Kattavuus	146 500 (+640 %)	34 600 (+650 %)	2726*
Uudet seuraajat	950 (+642 %)	142 (ei kumulatiivista tietoa)	265*

Lähde: Metan ja LinkedIn:in analytiikka 2024 (*LinkedIn aktivoitui loppuvuodesta).

Sosiaalisen median tilien kasvu oli huippulukemissa ja myös seuraajamäärät saatiin maksetun mainonnan avulla merkittävään kasvuun. Kattavuus sosiaalisessa mediassa, etenkin pääkanava Facebookissa, nousi ennätyslukemiin kaikkien mittarien mukaan: kommentointi jaot ja tykkäykset sekä seuraajien määrä kasvoivat reippaasti.

Verkkosivut

Työttömien Keskusjärjestön verkkosivut tavoittivat vuodessa runsaat 31 000 kävijää. Kävijöitä pystyttiin merkittävästi paremmin ohjaamaan haluttujen tavoitesivujen pariin verkkolehden yhdistyttyä verkkosivuille. Samalla saimme luotettavampaa kuvaa kävijämäärien kasvusta sekä käyttäjäpoluista, kun sivujen analytiikka on samalla korjattu yhteisen hallinnan alle.

Jäsen- ja uutiskirjeet

Uutiskirjeviestinnässä keskityimme vuonna 2024 jäsenkirjeen sekä hyvinvointialueille suunnatun uutiskirjeen kehittämiseen yhteistyössä Terveyttä työttömille -toiminnan kanssa. Tiedottamisen määrä jäsenkentälle keskittyi helpommin hallittavaan ja seurattavaan sähköpostijärjestelmään. Yleinen uutiskirje lähetettiin aina omien tapahtumien sekä muun soveltuvan tiedotuksen yhteydessä. Liana Mailerin käyttöönotto toi uuden ja seurattavamman työkalun vaikuttajaviestintään. 

Lähde: Creamailer/Liana Mailer 2024 (*Hyvinvointialueen uutiskirjettä lähetetään myös kaikkien alueiden kirjaamojen kautta, ei ainoastaan tilaajille). 

Jäsenkirje tavoitti keskimäärin yli puolet jäsenistömme edustajista lähetyskertaa kohden. Hyvinvointialueille lähetettiin vuonna 2024 systemaattisesti uutiskirjeitä ajankohtaisiin työttömien terveysteemoihin liittyen. Tilaajalistaa ei ole vielä saatu kerrytettyä kaikista avainhenkilöistä, mutta uutiskirje lähetettiin myös hyvinvointialueiden kirjaamoihin. Sidosryhmien uutiskirjeessä avaus- ja klikkausprosenteissa oli havaittavissa lievää kasvua ja lista kasvoi muutamilla kymmenillä tilaajilla. 

Edunvalvonta ja vaikuttaminen

Työttömien Keskusjärjestö piti koko toimintavuoden yllä aktiivista vuoropuhelua sekä jäsenyhdistysten, yhteistyökumppaneiden että viranomaisten kesken. Järjestö antoi lausuntoja ministeriöiden ja eduskunnan antamiin lakiesityksiin ja oli kuultavana valiokunnissa. 

Työtä tehtiin tiiviisti myös eri sidosryhmien kesken työryhmissä, ohjausryhmissä sekä muissa edunvalvontaan liittyvissä yhteistyöryhmissä.

Vaikuttamista lainsäädäntöön

Keskusjärjestö antoi vuonna 2024 yhteensä 14 lausuntoa ministeriöille ja eri valtionhallinnon työryhmille ja osallistui valiokuntien kuulemisiin. Kuulemisiin osallistui toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömien Keskusjärjestö ry, lausunnot 2024

Edunvalvonnan tapahtumat ja kampanjat 2024

Torstaina 1.2.2024 järjestettiin SAK:n ja STTK:n toimesta mielenosoitus Senaatintorilla.Suurmielenosoituksessa vastustettiin hallituksen työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan kaavailemia heikennyksiä. Työttömien Keskusjärjestöllä oli oma piste keskellä Senaatintoria. Väkeä saapui paikalle sankoin joukoin eri puolilta Suomea. Poliisin arvioiden mukaan torille kerääntyi runsas 13 000 ihmisen suuruinen väkijoukko. Myös Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula yhdessä Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajan Irma Hirsjärven kanssa pitivät puheen päälavalla ja tämä näkyi uutiskuvastossa ja Ylen livestriimissä.

Järjestettiin Suomen perustuloverkoston kanssa Köyhyys ja perustulo -seminaari 13.3.2024 Pikkuparlamentissa, Helsingissä. Tapahtumassa puhuivat eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk.) ja kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.). Lisäksi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Elisabet Miheludaki piti esitelmän: Kaksi myyttiä perustulosta ja perustulon taloudelliset vaikutukset. Lyhyitä puheenvuoroja perustulosta pitivät yhteiskuntatieteilijä Saara Hietamäki, EAPN varapuheenjohtaja Katja Rantala sekä Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Lopuksi paneelikeskustelussa puhuivat kansanedustajat Tuomas Kettunen (kesk.), Jenni Pitko (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.) sekä Ville Väyrynen (kok.). Juontajana toimi perustuloverkoston puheenjohtaja Petteri Räty. Jouko Vatanen kuvasi tapahtuman: https://perustulo.org/2024/06/videoita-koyhyys-ja-perustulo-tapahtumasta/

Työministeri Arto Satonen tavattiin 4.4.2024 Tatsi ry:stä oli mukana Peppi Tervo Hiltula ja Veera Valtonen sekä Riitta Työläjärvi (SAK). Työttömien Keskusjärjestön edustajina olivat Jukka Haapakoski, Juha Keränen sekä Heli Niromaa. Aiheena oli työttömien terveys, jonka pohjalta rakennettiin 31.10. Yhdyspintafoorumi.

Työllistyykö toimeentulotuelta? -seminaari 11.4.2024 Pikkuparlamentissa, Helsingissä. Työllistyykö toimeentulotuelta? -tapahtuma pidettiin Pikkuparlamentissa.  Osallistujia oli linjoilla noin 150 henkilöä ja paikan päälle saapui 25 kuulijaa. Puhumassa olivat kansanedustaja Tarja Filatov, tutkimuspäällikkö Jussi Tervola (THL), professori Minna Von Gerven (Helsingin Yliopisto), finanssineuvos Jukka Mattila, erityisasiantuntija Anna Järvinen (SOSTE), toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sekä kaksi kokemusasiantuntijaa. https://youtu.be/3G0D6BUDSj8

”Mielenterveys kuuluu kaikille” -mielenosoitus 3.6.2024 Senaatintorilla Helsingissä. Paikalla oli arviolta n. 500 ihmistä. Tiia Popovic edusti Työttömien Keskusjärjestöä yhdessä Uutta ry:n Tiina Nevalammen ja Ville-Oskari Aartomaan kanssa. 

Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri ja viestinnän asiantuntija osallistuivat Suomi-Areenaan 25.–26.6.2024. Mukana oltiin Erilainen Mingle -tapahtuman järjestäjinä yhteistyössä Tatsi ry:n kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 310 henkilöä. Tapahtuman juontajana toimi näyttelijä Eija Vilpas. Paneelikeskustelussa kuultiin kokemusasiantuntijoita. Erilaisessa Minglessä julkaistiin myös valtuustoaloite, jonka esittelivät Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula sekä Sosten erityisasiantuntija Miia Nahkuri. Loppusanat lausui arkkipiispa Tapio Luoma.

16.8. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen tavattiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Mukana keskusteluissa Heli Niromaa, Jukka Haapakoski, Peppi Tervo Hiltunen (TATSI), Veera Valtonen (TATSI), Egëzona Kllokoqi-Bublaku (PAM). 

20.8. Ministeri Meren erityisavustaja Timo Karhunen, Jukka Haapakoski, Peppi Tervo Hiltunen (TATSI), Veera Valtonen (TATSI), Egëzona Kllokoqi-Bublaku (PAM), Timo Koskinen (SAK).

2.9. Budjettiriihi. Jukka Haapakoski ja Tiia Popovic osallistuivat Työttömien Keskusjärjestön edustajina Amnesty Internationalin kanssa budjettiriihen mielenosoitukseen. Paikalla oli muitakin järjestöjen edustajia Smolnan edustalla. 

12.9. Selvityshenkilö Mika Pyykön ja valmistelupäällikkö Nina Pajari (STEA) ottivat vastaan STEAn tulevaan rahoitukseen liittyen. Mukana tapahtumassa olivat Peppi Tervo-Hiltula (TATSI), Reetta Pietikäinen (Into ry), Jukka Haapakoski sekä Juha Keränen (Työttömien Keskusjärjestö). Toimme järjestöjen näkökulmia selvityshenkilön raporttiin.             

16.9. Elinkeinoministeri Rydmanin erityisavustaja Teemu Hartikainen. Mukana tapaamisessa Jukka Haapakoski, Heli Niromaa, Peppi Tervo-Hiltula (Tatsi), Egëzona Kllokoqi-Bublaku (PAM), Timo Koskinen (SAK), Vera Valtonen (Tatsi).

Edunvalvontaviikko (viikko 39 ja muutama erillinen tapahtuma): 

Edunvalvontaviikolla tavattiin laaja joukko päättäjiä: Saara Sofia Siren (työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kokoomus), kansanedustaja Aleksi Jäntti (kokoomus), työministeri Arto Satonen (kokoomus), kansanedustaja Tuomas Kettunen (keskusta), Olga Oinas-Panuma (keskusta), Terhi Peltokorpi (keskusta), SDP:n eduskuntaryhmä, jota isännöi kansanedustaja Lauri Lyly, erityisavustaja Sonja Falk (KD), Marja Loponen (KD), kansanedustaja Matias Marttinen (kokoomus), erityisavustaja Laura Ollila (RKP), Hanna Kosonen (keskusta), kansanedustaja Bella Forsgren (Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja, vihreät), valtiosihteeri Marjo Lindgren (perussuomalaiset) sekä kansanedustaja Oskari Valtola (kokoomus).

Lisäksi tavattiin STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen, Samppa Koskela, Patrizio Lainà sekä SAK:n Pirjo Väänänen, Ari Matti Näätänen, Mikko Heinikoski, Tytti Naukkarinen. Työttömien Keskusjärjestöltä edunvalvontaviikon aikana edustivat pääsääntöisesti puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, Jukka Haapakoski, Juha Keränen ja Tiia Popovic sekä Ritva Kurkinen. 

Asunnottomien Yö 17.10.2024 Kansalaistorilla, Helsingissä. Juha Keränen, Tiia Popovic, Heli Niromaa, Ulla-Maija Kopra ja Teija Toivonen olivat mukana edustamassa Asunnottomien yössä 17.10.2024 yhdessä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa yhteisellä pisteellä. Samana päivänä vietetään YK:n köyhyydenvastaista päivää. Tapahtuma keräsi yhteensä 2 060 osallistujaa.

31.10.2024 Kuntien ja Hyvinvointialueiden Yhdyspintafoorumi, Yhdessä onnistuen – sujuvat palvelupolut työkyvyn ja työllistymisen tukena. Kuntaliitto, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil oy, TATSI, Työttömien Keskusjärjestö olivat järjestäjinä. 

Ohjelmassa mukana Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö, Liisa Jurmu, projektipäällikkö, Kuntaliitto, Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, Hyvinvointialueet uusien työvoimaviranomaisten yhteistyökumppanina, Peppi Saikku, tutkimuspäällikkö, THL ja Ellen Vogt, erityisasiantuntija, Hyvil, Järjestöjen toiminta viranomaistoiminnan tukena: Tyyne-neuvontapalvelu, Taina Ben Daoud, toiminnanjohtaja sekä Työttömien Keskusjärjestön hallituksen jäsen, Pohjois-Karjalan työttömät ry, Sari Vauhkonen, asiantuntija, Etelä-Savon hyvinvointialue, Arto Satonen, työministeri, työ- ja elinkeinoministeriö, Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto ja Liisa Jurmu, projektipäällikkö, Kuntaliitto

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -tapahtuma 6.11. Pikkuparlamentissa, Helsingissä järjestettiin kuudetta kertaa. Aiheena oli, miten ihmiset voivat mittavien sosiaaliturvaleikkausten jälkeen. Tapahtumassa julkaistiin myös Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian, Kirkkohallituksen ja SOSTEn kysely sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista.

Tapahtumassa oli puhumassa 5 kokemusasiantuntijaa sekä 6 kansanedustajaa: Markku Siponen (kesk.), Mira Nieminen (ps.), Kim Berg (sdp.), Laura Meriluoto (vas.) sekä tapahtuman emännöinyt Bella Forsgrén (vihr.). Järjestäjinä Ihmisoikeusliitto, EAPN-Fin, Työttömien Keskusjärjestö, Soste, Ihmisoikeusliitto Kirkkohallitus ja Kuka kuuntelee köyhää -verkosto. Tapahtumasta ja em. tutkimuksen julkaisusta uutisoi yksinoikeudella YLE.

27.11. tavattiin eduskunnan varapuhemiehet Paula Risikko ja Tarja Filatov. Tapaamiseen osallistui Heli Niromaa, Peppi Tervo Hiltula ja Vera Valtonen (TATSI), Egëzona Kllokoqi-Bublaku (PAM), Riitta Työläjärvi (SAK) sekä Samuli Sinisalo (JHL).

10.12. Euroopan parlamentin jäsentä Maria Ohisaloa tapasivat Heli Niromaa, Peppi Tervo-Hiltula ja Vera Valtonen (TATSI), Jere Ketola (Rakennusliitto) sekä Egëzona Kllokoqi-Bublaku (PAM).

28.11. EU:n jäsenvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemys kansallisista uudistus- ja investointiehdotuksista ja niiden täytäntöönpanosta (eurooppalainen ohjausjakso 2024–2025). Pyöreän pöydän keskustelu Helsingissä, Euroopan komissio, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski osallistui Työttömien Keskusjärjestön edustajana. 

Edunvalvonta ja vaikuttaminen verkostoissa

Vaikuttaminen verkostoissa ja yhteistyöryhmissä. Katso liite 4. Verkostot ja työryhmäjäsenyydet.

Toimintaa Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kautta 

Työttömien Keskusjärjestöllä on hallituspaikka Suomen köyhyyden vastaisessa verkostossa EAPN-Finissä. Verkosto edistää syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhassa olevien asemaa ja edistää sosiaalisia oikeuksia, perusturvaa, hyvinvointia sekä itsenäistä suoriutumista. 

Verkosto kokosi ja julkaisi 8.11. Köyhyysvahti 2024 -raportin suomeksi ja englanniksi. Työttömien Keskusjärjestö osallistui raportin kokoamiseen ja viestintään. SOSTE oli päävastuullinen toimija verkoston hallinnoinnissa. Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri ylläpiti EAPN Finin verkkosivuja.

International Council for Social Welfare, eurooppalainen verkosto

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski toimi SOSTEn edustajana International Council for Social Welfare, ICSW, verkostossa sekä eurooppalaiseen verkoston hallituksessa (Suomen/SOSTEn edustajana). ICSW on maailmanlaajuinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Se taistelee köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastaan, sekä rakentaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten resilienssiä taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien uhkien kohdatessa. Sen jäsenenä toimivat pääasiassa kansallisesti merkittävät keskusorganisaatiot, mitkä työskentelevät sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös tutkimuslaitoksia on edustettuina.

Jukka Haapakoski osallistui Tukholmassa järjestettyyn “Mental Health – Human Rights and Participation” -seminaariin 29.11.2024 sekä seuraavana päivänä järjestettyyn ICSW General Assemblyn.  

Fingo, Suomen Agenda 2030 -maaraportti 

Kansalaisyhteiskunta-toimijoiden näkemykset. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski osallistui syksyllä 2024 tavoitteen 1 Ei köyhyyttä konsultaatioon. Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä koottiin Ulkoministeriön maaraporttiin.

Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut -tutkimushanke

Työttömien Keskusjärjestön jäsenistö, hallitus ja toimisto valittiin osaksi Kelan rahoittamaa ”Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut sekä niiden vaikuttavuus ja merkityksellisyys” -tutkimusta, jonka teetti Jyväskylän Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu. Työttömien Keskusjärjestö hankki osallistujia kyselyyn.

Vaikuttamistyön tuloksia vuodelle 2024 

Näissä yllä mainituissa tapahtumissa ja verkostoissa tuotiin esille Työttömien Keskusjärjestön vuoden 2024 tavoitteita. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Vuonna 2024 Keskusjärjestö tavoitti useampia päättäjiä, kuin vuonna 2023. Työttömien toimeentulo ja työllistyminen kiinnosti leikkausten takia enemmän, kuin edellisenä vuotena. 

Kun tarkastelee vuodelle 2024 asetettuja tavoitteita, hallitus ei peruuttanut epäinhimillisiä sosiaaliturvaleikkauksia. Työttömien Keskusjärjestön esittämistä huolista toteutui mm. ylivelkaantumisen lisääntymistä, häätöjen kasvua sekä muutoin yhä kurjistuvia taloudellisia tilanteita. Lisäksi työttömien määrä kasvoi mm. näiden leikkausten takia. Työttömyysetuudet eivät pysyneet inflaation mukana. 

Työllisyystoimenpiteitä on merkittävästi heikennetty valtion tasolla. Muun muassa työttömyysturvan suojaosa poistettiin, aktiiviraha leikattiin sekä palkkatuetun työn työssäoloehtoa kiristettiin. Lisäksi järjestöille merkittävää työvoimapoliittista avustusta ei ylläpidetty. Kaavamaisesta työvoimapalvelusta ei luovuttu, vaan esimerkiksi valtion lainsäädännöllä ylläpidettiin ns. Pohjoismaista työvoimapalvelumallia (hallitusohjelmassa luvattiin tämä järjestelmä poistaa). 

Työttömien terveyspalveluita heikennettiin. Vuoden 2024 alussa korotettiin asiakasmaksuja useimmilla hyvinvointialueilla. Asiakasmaksulain 11. pykälää maksujen huojentamisesta tai perimättä jättämisestä vähävaraisilta noudatettiin hyvinvointialueilla pääosin vain lain määräämän minimin mukaisesti eli ainoastaan tuloperusteisiin terveydenhuollon maksuihin soveltaen. Tieto maksun huojentamismahdollisuudesta on heikosti hyvinvointialueiden sivuilla nähtävissä.  Lääkkeiden omavastuuosuutta korotettiin. 

Ihmisten ylivelkaantumista ja ulosottoon joutumista ei hillitty lainsäädäntöä uudistamalla. Viiveettömiä ja ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluja ei järjestetty. 

Työttömien Keskusjärjestö on edistänyt toimintavuoden aikana Työllisyysohjelman toteutumista. 

1. Ikäsyrjinnästä nostettiin tietoisuutta omassa syyskoulutustilaisuudessa. SAK:lla oli näkyvä selvitys vuoden aikana työttömien kokemasta ikäsyrjinnästä. 
2. Jukka Haapakoski osallistui puhujana BIEN-verkoston järjestämään perustuloseminaariin, joka järjestettiin eduskunnan kansalaisinfossa. 
3. Työttömästä yrittäjäksi. Miksi työttömiä ohjataan pienyrittäjiksi? Mitkä ovat keskustelun faktat? Tästä teemasta on käynnistynyt yhteistyö MYRY-yhdistyksen kanssa, jonka puheenjohtaja osallistui myös järjestämäämme Syyskoulutukseen puhujana. 
4. Miten toimeentulotukijärjestelmä vaikuttaa työllistymiseen ja ihmisten elämään? Työttömien Keskusjärjestö järjesti tästä teemasta seminaarin eduskunnan kansalaisinfossa. Jukka Haapakoski osallistui keskusteluun SOSTEn toimeentuloturvan ryhmän valmistelevissa kokouksissa. Työttömien Keskusjärjestö toimi mukana myös Amnesty ry:n samaa aihepiiriä käsittelevässä ryhmässä.
5. Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelut. Terveyttä työttömille toiminnassa edistettiin tietoisuutta mielenterveysasioista mm. julkisilla kannanotoilla, koulutuksilla sekä verkostoyhteistyöllä. Työttömien Keskusjärjestö osallistui ”Mielenterveys kuuluu kaikille” 
   -mielenosoitukseen ja toiminnanjohtaja osallistui kampanjan kirjoitukseen. Mielenterveydestä tuli yksi harvoista painotuksista hallituksen STEAn rahoituslinjauksissa seuraavalle vuodelle.

Jäsenpalaute (TVS)

Jäsenistöltämme kysyimme asteikolla 1 minimi – 5 maksimi kannanottoa seuraaviin väittämiin (39/60 vastausta): 

• Tunnemme Työttömien Keskusjärjestön toimintaa: 4,21
• Työttömien Keskusjärjestö näkyy julkisuudessa: 3,90
• Työttömien Keskusjärjestö on luotettava kumppani: 4,59
• Työttömien Keskusjärjestön viestintä on ajantasaista, informatiivista ja hyödyllistä: 4,38
• Työttömien Keskusjärjestön ääni kuuluu työllisyysasioissa ja päätöksenteossa: 4,00
• Ovatko Digikahvit olleet teille hyödyllisiä: 3,40 (29 ei osallistunut)
• Työttömien Keskusjärjestö on mielestäni yhteiskunnallisesti vaikuttava: 4,13
• Työttömien Keskusjärjestö edustaa jäsenyhdistysten ääntä: 4,33
• Työttömien Keskusjärjestö edustaa työttömien ääntä: 4,44
• Työttömien Keskusjärjestö on helposti tavoitettava: 4,59
• Työttömien Keskusjärjestö tarjoaa hyödyllistä apua/neuvontaa 4,46
• Ovatko aluekokoukset tuoneet toimintaanne jotain uutta? 3,38 (23 ei osallistunut)
• Onko Toimintatonni ollut hyödyllinen 4,93 (9 ei osallistunut toimintaan)
• Onko Keskusjärjestön tarjoama neuvonta lakiasioinnissa ollut teille tarpeellista? 4,00 (29 ei osallistunut toimintaan)
• Onko yhdistystoimintaan tai perustamiseen liittyvä neuvonta ollut hyödyllistä: 4,35 (23 ei ole saanut/tarvinnut neuvontaa)
• Onko Työttömien Keskusjärjestön koulutukset olleet hyödyllisiä? 4,52 (18 ei tarvinnut koulutusta)
• Onko lomatoiminnasta tiedottaminen ollut riittävää? 3,69
• Terveyttä työttömille -toiminta on ollut yhdistyksellemme hyödyllistä: 4,19 (12 ei osallistunut toimintaan)
• Askelia Voimaan hanke on ollut yhdistyksellemme hyödyllinen: 4,45 (28 ei osallistunut toimintaan)

Jäsentapahtumat

Työttömien Keskusjärjestön koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä on kuultu jäsenyhdistysten toiveita ja tarpeita. Tapahtumilla ja koulutuksilla on lisätty ja vahvistettu työttömien yhdistysten ja työttömien mahdollisuutta osallistua ja kehittää järjestöosaamistaan. Tilaisuudet ovat tukeneet myös jäsenyhdistysten keskinäistä vertaistukea ja verkostoitumista. Aiheiden suunnittelussa on otettu huomioon ajankohtaiset työllisyys- ja työttömyysasiat sekä järjestömme edunvalvonnan tavoitteet.

Kaikista Työttömien Keskusjärjestön webinaareista jaettiin videotallenne Työttömien Keskusjärjestön YouTube-kanavalla vähintään kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen.

Jäsenistön Digikahvit-keskustelutilaisuuksia pidettiin kerran kuukaudessa pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä perjantaina. Keskustelut ovat olleet vapaamuotoisia vertaistukikuulemisia. Digikahveja järjestettiin 8 kertaa ja osallistujia oli keskimäärin 11 henkilöä tapahtumaa kohden.

Päihde-webinaari 22.1.2024. Ehkäisevät päihdetyö Ehyt ry:n asiantuntija Timo Nerkko esiintyi Teamsin kautta aiheella yhdistyksen päihdepelisäännöt. Paikalla oli 12 henkilöä ja webinaaria jaettiin verkon välityksellä esityksen jälkeen. https://youtu.be/SimNYGrebaM

Jäsenistölle suunnatut Hyvinvointipäivät pidettiin Hotelli Keurusselällä, Keuruulla 5.–7.6.2024. Päiville osallistui 21 henkilöä 10 jäsenyhdistyksestä. Keuruun kaupunginjohtaja Noora Pajari kertoi Keuruun seudun työllisyysnäkymistä ja jyväskyläläinen taiteilija Riitta Uusitalo opetti sarjakuvan tekemistä. Tarjolla oli frisbee- ja minigolfia sekä ohjattua luontopolkuliikkumista. Päivillä rentouduttiin veden äärellä saunomisen ja grillauksen merkeissä.

Rahat loppu! -webinaari 29.8.2024. Webinaarissa oli 29 osallistujaa. Takuusäätiön asiantuntija Hanna Siltanen opasti yhdistystoimijoita, miten ottaa raha-asiat puheeksi ja tarjota tukea taloudellisissa haasteissa. https://youtu.be/FShcqK-I7Ec

Syyskoulutus 21.–22.11.2024 Sokos Hotel Vantaassa. Koulutuksessa järjestettiin työpajatyöskentelynä järjestöstandardin suunnitteluryhmiä. Sen lisäksi koulutuksessa puhuivat Leena Valkonen EAPN-Finistä, Turun aluetyöllisyyspäällikkö Pipa Turvanen TE-2024-uudistuksesta Varsinais-Suomen näkökulmasta, Ari Matti Näätänen (SAK) ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla (SAK:n barometri), Ari Mattila STEAn tulevista rahoituslinjauksista, ylimatemaatikko Tapio Isolankila (STM) sosiaaliturvan muutoksista ja vaikutuksista. Koulutukseen osallistui 35 henkilöä ensimmäisenä päivänä ja 36 toisena 11 yhdistyksestä. Koulutukseen osallistui 11 henkilöä etänä. https://youtu.be/PR8I9KYwK-Q

Järjestötoiminta

Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset valitsevat vuosikokouksessa Työttömien Keskusjärjestön hallituksen jäsenet (LIITE 1). Vuoden lopussa Työttömien Keskusjärjestössä oli yhteensä 60 jäsenyhdistystä. Keskusjärjestöön liittyi 1 uusi jäsenyhdistys ja 2 jäsenyhdistystä lopetti toimintansa. Keskusjärjestö avusti jäsenyhdistyksiään 35 000 euron STEA-avusteisella Toimintatonnilla.

Jäsenyhdistysten toimintaa tuettiin neuvonnalla, hankekonsultoinnilla sekä välittämällä aktiivisesti viestejä tärkeistä tapahtumista ja koulutuksista. Viestinnän asiantuntijan työ näkyi jäsenkirjeiden, sidosryhmäuutiskirjeen ja #tyottomat -verkkojulkaisun sisällöissä sekä someviestinnässä. Työttömien Keskusjärjestö ylläpiti jäsenistölle suunnattua intranettiä, johon kerättiin ajankohtaisia jäsentoimintaan ja hallintoon liittyviä asioita sekä ylläpidettiin vuosikelloa.

Jäsenkyselyillä kartoitettiin työttömien yhdistysten toimintaa ja tarpeita. Lisäksi tiedusteltiin jäsenyhdistysten näkemyksiä uusista ja päättymässä olevista Keskusjärjestön hankkeista. Jäsenkyselyjä hyödynnettiin Keskusjärjestön toiminnan kehittämiseksi edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden sekä hanketarpeiden osalta. Lisäksi vastauksia käytettiin toiminnasta raportoimiseen sekä tiedotettiin eri tapahtumista. Jäsenille lähetettiin yhteensä 26 kyselyä.

Vuonna 2024 Työttömien Keskusjärjestöön kuuluvien työttömien yhdistysten työllisyystoimenpiteisiin (palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu) osallistui tehdyn kyselyn mukaan yhteensä 839 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittui yhteensä 80 henkilöä, koulutukseen 45 henkilöä ja muuhun toimintaan sijoittui 116 henkilöä. Jäsenkyselyyn vastasi 34/60 yhdistyksestä.

Ruoka-apu

EU-rahoitteinen ruoka-apupakettien jako muuttui vuoden 2024 alusta maksukorttijärjestelmäksi. Työttömien Keskusjärjestö ei osallistunut maksukorttihankkeeseen, mutta osa jäsenyhdistyksistä avusti mm. Suomen Punaista Ristiä (SPR) maksukorttien jakamisessa sekä liitännäistoiminpiteiden järjestämisessä. Maksukortteja jakoivat Suomen helluntaiseurakunta, SPR, Vihreä Keidas ry sekä Kirkkopalvelut ry yhdessä Siun Soten kanssa. Näistä Vihreä Keidas toimi pelkästään pääkaupunkiseudulla. Toisessa hankehaussa (2024–) mukaan tulivat ADRA Finland säätiö, ESTERY – Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry, Kainuun hyvinvointialue, Rauman Seudun Katulähetys ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sekä SPR. Hankkeet olivat monivuotisia ja osin alueellisia.

Työttömien Keskusjärjestö osallistui STM-rahoitteiseen Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmän toimintaan. Ryhmä kokoontui 2 kertaa. Lisäksi ryhmä piti etäkeskustelutapaamisia 3 kertaa. Ryhmässä oli mukana edustusto seuraavista organisaatiosta: SPR, Vantaan Yhteinen Pöytä, Stadin Safka, ViaDia, Kirkkopalvelut, Sininauhaliitto, Ruokavirasto, STEA, STM, Kotimaisen avustustyön liitto (Koa) sekä Jouko Karjalainen. Ryhmässä keskusteltiin mm. ESR+:n maksukorteista, ruoka-apukuulumista, ruoka-avun asetuksesta tuleville vuosille, ruoka-avun liittämistä valmiusvoimavaroihin sekä keskusteltiin ruoka-avun tutkimuksista.

Lisäksi Työttömien Keskusjärjestön edustajat osallistuivat ruoka-apu.fi:n järjestämiin kuukausittaisiin verkkotapaamisiin, joissa ruoka-aputoimijat kokoontuvat yhteisen asian tiimoilla. Tapaamisissa jaettiin tietoa viranomaisten ja toimijoiden välillä sekä pidettiin esityksiä, jotka tukivat tätä toimintaa.

Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri Juha Keränen osallistui etänä joidenkin hyvinvointialueiden ruoka-apuhanketta koskeviin alueellisiin koulutustilaisuuksiin (Varsinais-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa) sekä toteutti ruoka-apu.fi -verkkosivuston ohjeistusvideon. https://ruoka-apu.fi/ruoka-avun-jarjestajille/ohjeet-ruoka-apu-fi-ilmoittajille/

Työttömien tuettu lomatoiminta sekä lahjoitukset

Työttömien Keskusjärjestö markkinoi tuettua lomatoimintaa verkkosivuillaan ja kannusti jäseniään käyttämään palvelua. Sivustolle koottiin yhteystietoja toimijoista, jotka järjestivät tuettuja lomia. Halukkaat saivat tarvittaessa hakulomakkeita postitse Työttömien Keskusjärjestön kautta.

Keskusjärjestö jakoi 12 lavallista Mars Finlandin lahjoittamia joulukalentereita, suklaahahmoja sekä konvehtirasioita jäsenyhdistystensä sekä kannatusjäsentensä kautta. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja sen sidosryhmät jakoivat merkittävän osan suklaista.

Aluetoiminta

Jäsenistön verkostoitumista ja tiedonvaihtoa varten on käytetty suljettua Facebook-ryhmää ”Työttömien aluejärjestöt”, jossa vaihdetaan tietoa alueiden kesken. Myös sähköposteilla, puhelimitse, kyselyillä sekä kuukausittain pidetyillä Digikahveilla saatiin tietoa alueiden yhdistysten toiminnasta. 

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso (Kaakkois-Suomi)

Alueella pidettiin yksi aluekokous. Lappeenrannan Seudun Työnhakijat joutuivat muuttamaan pitkäaikaisesta toimitilastaan ja yhdistyksen ruokalatoiminta päättyi. Yhdistys jatkoi pienimuotoisempaa jäsentoimintaa, neuvontaa ja opastusta. 

Kohti Työtä sijoitti työttömiä edelleen yrityksiin. 

Kouvolan Seudun Työttömät jakoi hävikkiruokaa ja pyöritti ruokalaa. 

Parikkalan Työnhakijoilla ei ollut omia toimitiloja, eikä kaupungin avustusta. Toiminta oli pienimuotoista, mutta tehtiin yhteistyöstä Parikkalan seurakunnan kanssa. 

Etelä-Kymen Työttömillä oli paljon kuntouttavaa työtoimintaa. 

Silmut ry:llä oli monipuolisesti jäsentoimintaa ja se jakoi hävikkiruokaa. Yhdistyksellä oli käytössään pieni keittiö sekä isot kohtaamispaikkatilat. Yhdistyksellä oli yhteinen TyPo-hanke Etelä-Kymen Työttömien kanssa.

Kymijoen Tukipuu ry lopetti toimintansa.

Jäsenyhdistykset: Imatran Työnhakijat ry, Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry ja Parikkalan Työnhakijat ry, Etelä-Kymen Työttömät – EKYT ry, Kohti Työtä ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry ja Silmut ry

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan alueen työttömien yhdistyksillä ei ollut toimintaedellytyksiä. Kurikan Työnhakijat ry siirtyi uinumaan ennen kesää, Jalasjärven Työnhakijat ja Kauhavan Työnhakijat ajoivat toimintaansa alas vuoden loppuun mennessä. Ähtärin Kiertoliike ry:llä palkkatukisuhteet olivat loppumassa, eikä uusia ollut tiedossa.

Jäsenyhdistykset: Jalasjärven Työnhakijat ry, Kauhavan Työnhakijat ry, Kiertoliike ry ja Kurikan Työnhakijat ry

Etelä-Savo

Työpajayhdistys TEKO ry:llä työllistettiin palkkatuella 11 hlöä, työkokeilussa 11 hlöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 12 hlöä autopajalle, Pilke-pajalle, TV-pajalle, kirpputorille, leipätorille ja toimistolle. 

Mäntyharjun Työttömien toimisto siirrettiin puheenjohtajan asuntoon, koska vuokratila jouduttiin sulkemaan. Matkahuollon toimintojen siirtyessä alihankkijalle, toiminta jouduttiin supistamaan minimiin. Yhdistyksellä ei ollut palkattua henkilökuntaa. Pientä tulovirtaa toivat näkövammaisten lehden luku ja paikallisen jäteaseman siivous.

Kangasniemen Työttömillä oli kirpputori, mutta yhdistys joutui lopettamaan sekä tekstiili- että puuverstastoiminnan. 

Mikkelin Työttömien kohtaamispaikka auttoi työttömiä ylläpitämään työkuntoaan ja työllistymään sekä toimi työttömien elämänhallinnan edistäjänä sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Kohtaamispaikassa oli yli 10 000 asiakaskäyntiä. Yhteistyötä tehtiin STEAn, Mikkelin kaupungin, kuntakokeilun, oppilaitosten, hyvinvointialueen sekä paikallisesti laajan järjestöverkoston kanssa.

Jäsenyhdistykset: Kangasniemen Työttömät ry, Mikkelin Työttömät ry, Mäntyharjun Työttömät ry ja Työpajayhdistys TEKO ry (Savonlinna)

Kainuu

Kainuun Työvoimayhdistys toimi erittäin monipuolisesti verkostoituen paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdistys järjesti jäsenistölleen ja asiakkailleen työkykyä ylläpitäviä/syrjäytymistä ehkäiseviä viikoittaisia liikunta- ja toimintaryhmiä sekä virkistysmatkoja ja tapahtumia. Yhdistyksellä oli ruokalatoimintaa. Yhdistys kirjoitti kaksi ESR+ -hanketta seuraavalle vuodelle.

Jäsenyhdistykset: Kajaanin Työvoimayhdistys ry 

Keski-Pohjanmaa

Kokkolan Työttömät ry sai Kokkolan kaupungilta uudet toimitilat kylmävuokrauksella kaupungin omistamasta 150 vuotta vanhasta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta talosta. Yhdistys solmi hyvinvointialue Soiten kanssa kuntouttavaa työtoimintaa koskevan palvelutuottajasopimuksen. 

Eläinhoitola Kotipesä pyöritti pieneläinten hoitolaa. Yhdistys on rakentanut valtavan juoksulatilan ja katetun juoksuputken, joissa koirat voivat liikkua vapaasti.

Jäsenyhdistykset: Eläinhoitola Kotipesä ry (Kokkola) ja Kokkolan Työttömät ry

Keski-Suomi

Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry keskitti toimintansa hanketyöhön. Sen STEA-rahoitteisen Sirpakka-toiminta jatkui. 

Jyväskylän Uusiotuote työllisti kuntouttavia puupajatöissä. 

Saarijärven Työttömillä oli vilkasta jäsentoimintaa ja ruokala. Yhdistys jakoi hävikkiruokaa. 

Suolahden Työttömillä oli monipuolista jäsentoimintaa, kirpputori, ruokala ja yhdistys teki kirjanpitoa pienille toimijoille.

Jäsenyhdistykset: Jyväskylän Katulähetys ry, Jyväskylän Uusiotuote ry, Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry, Pihtiputaan Työttömät ry, Saarijärven Työttömät ry ja Suolahden Työttömät ry

Lappi

Ivalon Seudun Työttömien puheenjohtaja toimi työttömien edustajana useissa paikallisissa ja alueellisissa työryhmissä liittyen mm. työllisyyden kuntakokeiluihin sekä seutukunnalliseen kehittämiseen. Ruokajako jatkui entiseen tapaan. Vuoden aikana järjestettiin retkiä. Yhdistyksellä oli kirpputori, palkkatukilaisia ja kuntouttavia. Kunnalta jäsenet saivat ilmaiset liikuntatoimet ja säännöllisiä työttömien terveystarkastuksia. 

Kolarissa ruokajako jatkui normaaliin tapaan. Yhdistyksellä oli kirpputori ja huonekalukirpputori sekä palkkatukilaisia. 

Jäsenyhdistykset: Ivalon Seudun Työttömät ry, Kolarin Työttömät ry

Pirkanmaa

Teemana Muutos – TeeMu ry:n matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste Neuvo antoi yksilöllistä tukea työnhakuun, talousasioihin ja mm. Kela-asioiden hoitoon. Huoltsikka oli matalan kynnyksen ryhmätoimintapalvelu. Jäsentoimintana järjestettiin tapahtumia, retkiä ja kuntosalivuoro jäsenille. 

Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etapilla oli monenlaista toimintaa. Etappi aloitti Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän kanssa EU-rahoitteisen maahanmuutto- ja kotiuttamisrahaston turvin (2024–2026). Hanke oli matalan kynnyksen valmennusta maahanmuuttajanaisille. Yhdistyksellä oli runsaasti luontoaiheista toimintaa sekä Rasti-voimavarapistetoimintaa työttömille. Lisäksi yhdistyksellä oli monipuolista leiri- ja retkeilyvälinevuokrausta, pyöräkierrätystä, puu- ja entisöintitöitä sekä puhtaanapitoa.

Nokian Väliasema järjesti TyPo-hankkeena pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja jatkoratkaisujen löytämistä elokuun loppuun saakka. Sen jälkeen toiminta jatkui Tampereen rahoittamana.

Oriveden Seudun Työttömät pyöritti Oriveden keskustassa kellarikerroksessa aktiivista jäsentoimintaa ja jakoi ruoka-apua. Yhdistyksellä oli käytössään pieni keittiö.

Lempäälän–Vesilahden Työttömät pyörittivät kolmea kirpputoria Lempäälässä ja yhtä Valkeakoskella. Yhdistys tarjosi palkkatukimahdollisuuksia, kuntouttavaa työtoimintaa sekä työkokeiluja. Yhdistys osallistui hyväntekeväisyystempauksiin ensisijaisesti tekstiilikierrätyksen muodossa (esim. asunnottomille lämpimiä vaatteita). Jouluna järjestettiin jouluruokailu vähävarisille. Kunta ilmoitti loppuvuodesta, että kahdesta Lempäälän kirpputoritoimipaikasta olisi luovuttava. Yhdistys sai puhuttua yhden toimitilan pitämisen vuokraa vastaan, yhden ilmaiseksi ja kolmannesta jouduttiin luopumaan.

Toijalan Seudun Työttömät jakoivat ruoka-apua vähävaraisille. 

Jäsenyhdistykset: Kyrön Eloisat ry, Lempäälän–Vesilahden Työttömät ry, Nokian Väliasema ry, Oriveden Seudun Työttömät ry, Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, Teemana Muutos – TeeMu ry, Toijalan Seudun Työttömät ry.

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan Työttömät ry toimi Pohjois-Karjalassa ja sen toimipiste sijaitsi Joensuussa. Järjestön toiminnan pääpaino oli TYYNE-työttömien neuvontapalvelussa. Yhteisiä aluepalavereita järjestettiin kaksi. Pohjois-Karjalan Työttömät ry oli maakunnan työttömien yhdistysten kattojärjestö. 

Juuan Työttömät ylläpitivät Kierrätyskeskus Kiepin toimintaa. Yhdistys kustansi toimintaansa saaduilla tuotoilla ja järjesti matalan kynnyksen työllistämistä, kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilupaikkoja, palkkatukityöllistämistä, tapahtumia jäsenistölle, teatteria ja ruokailua.

Kontiolahden Työttömien kierrätyskeskus Töpinän torilla työskenteli palkkatukilaisia sekä muutama työkokeilija. Yhdistys jatkoi kaksi kertaa viikossa kirpparin tiloissa kaupan ylijäämäruokaa jäsenilleen. Yhdistys hallinnoi STEA-rahoitteista matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa.

Näre ry järjesti monipuolisesti erilaisia tapahtumia, jäsenpäiviä, askartelu- ja käsityöpäiviä, hyvinvointipäiviä, webinaareja, bingoja ja liikuntavuoroja. Yhteisiä tapahtumia Mielenterveydentuki ry:n ja Ehkäisevä päihdetyö Ehytin kanssa. Yhdistys avusti myös EU:n ruokakorttien jaossa. 

Joensuun Arjesta-selviytyjät ry oli kynnyksetön toimintapaikka ja se järjesti kursseja ja ryhmiä TSL:n kanssa, omakustanteista ruokailua, jakoi ylijäämäleipää ja -ruokaa.

Jäsenyhdistykset: Juuan Työttömät ry, Kontiolahden Työttömät ry ja Näre ry (Nurmes), kannatusjäseninä Joensuun Arjesta-selviytyjät ry ja Tohmajärven Nurkka ry.

Pohjois-Pohjanmaa

Eväitä Elämään ry keskittyi viikoittain jaettavaan hävikkiruokaan. 

Jäsenyhdistykset: Eväitä Elämään ry (Ylivieska)

Pohjois-Savo

Pohjois-Savon alueella pidettiin yksi aluekokouksia Kiuruveden Työttömillä. Kiuruveden Työttömien keittokahvilan toimintaa järjestettiin työttömille, vähävaraisille ja eläkeläisille. Yhdistys osallistui hävikkiruoan jakamiseen ja Toimi-säätiön viriketyöntekijöiden ohjaukseen. Yhdistys järjesti tapahtumia, digineuvontaa sekä muuta ohjauspalvelua. 

Lapinlahden Työttömät järjesti ruokailuja ja lounaiden kotiinkuljetusta, retkiä, ilmaisen jouluruokailun sekä osallistui Lapinlahden AikaTaika-taidekatutapahtumaan. 

Rautavaaran Työraitti järjesti kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten työpajatoimintaa. Lisäksi yhdistys tuotti alueen henkilökohtaisen avun palveluja sekä koti- ja toimistosiivouksia. 

Työttömien Toimintapajalla oli käytössään tuottoisa kirpputori ja talkkaritöitä kaupungin kanssa. Tuotoilla yhdistys ylläpiti neljä työntekijää sekä kaksi palkkitukilaista ja yhden kuntouttavassa työtoiminnassa olevan henkilön.

Jäsenyhdistykset: Iisalmen Työvoimayhdistys ry, Kiuruveden Työttömät ry, Lapinlahden Työttömien Tuki ry Rautavaaran Työraitti ry ja Työttömien Toimintapaja ry

Päijät-Häme

Kärkölän Työttömät pyöritti kirpputoritoimintaa. 

Työapu Lahty ry antoi työttömille etäneuvontaa ja opastusta.

Orimattilan Startti-Center ry lopetti toimintansa.

Jäsenyhdistykset: Kärkölän Työttömät ry ja Työapu Lahty ry

Satakunta

Porin Seudun Työttömät teki muutaman retken jäsenten kanssa ja tapahtumiakin järjestettiin. Työttömien Keskusjärjestön hyvinvointipäiville ja syyskoulukseen osallistuttiin myös. Hävikkiruoan ja koulujen ylijäämäruoan jako jatkui entiseen tapaan; hakijamäärät lisääntyvät. Yhteistyötä laajennettiin paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdistys työllisti kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua ja palkkatukea. Lisäksi tarjottiin työharjoittelupaikkoja opiskelijoille, joilla on haasteita opintojen kanssa. Yhdistyksen tiloista löytyi kirpputori, pukuvuokraamo, kutomo, ompelimo ja syksyisin toiminnassa oleva mehuasema. Keskustelua oli myös, että lounasruokalan uudelleen herättämiseksi muutaman vuoden tauon jälkeen. 

Kankaanpään Toimitupa pyöritti ruokalatoimintaa ja hävikkiruokaa.

Jäsenyhdistykset: Kankaanpään Toimitupa ry ja Porin Seudun Työttömät ry

Uusimaa

Elämänlaatu ry tuotti kuntouttavaa työtoimintaa ostopalveluna Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Lisäksi STEA-avustuksella Vaateri-ryhmämuotoinen talousohjaus- ja Huolet Hallintaan -hanket, jonka toiminta on matalan kynnyksen ryhmätoimintaa henkilöille, joilla erilaiset arjen haasteet ja/tai maailmantilanne aiheuttaa huolta ja ahdistuksen tunteita.

Korson Työttömillä oli keittiö, ruokajakoa sekä aktiivista jäsentoimintaa. 

Lohjan Seudun Työttömillä oli keittiö, jakoivat hävikkiruokaa ja pyörittivät työpalveluja kunnalle. 

Meri-Vuosaaren Työttömillä oli kirpputori, hävikkiruokajakoa sekä tietokonekierrätys. 

Pop UP Poppoo keskittyi omaan jäsentoimintaansa. Yhdistyksellä ei ollut omia toimitiloja. 

Porvoon Seudun Työnhakijat joutuivat luopumaan toimitiloistaan ja yhdistyksen jäsentoiminta lakkasi. 

UUTTA ry on pääkaupunkiseudun työttömien yhdistys ja se muutti sääntöjään toimien henkilöjäsenyhdistyksenä vuoden alusta. Yhdistys järjesti avoimen ohjelmallisen jäsenhankintatapahtuman sekä juhannusetkot, pikkujoulut ja kesäretken. Säännöllisiä jäsentapaamisiä oli kaksi kertaa kuukaudessa. Yhdistys aloitti Kokkauskerho-toiminnan yhdessä Stadin Yhteisötalon Oulunkylän Seurahuoneen kanssa sekä antoi neuvontaa ja tiedotusta jäsenistölleen.

Vantaan Työnhakijat jakoi ruoka-apua vähävarisille. Yhdistys tarjosi myös ompelu- ja kopiopalvelua. Keittiössä tarjottiin kolme lounasta viikossa.

Jäsenyhdistykset: Elämänlaatu ry (Vantaa), Korson Työttömät ry, Lohjan Seudun Työttömät ry, Meri-Vuosaaren Työttömät ry (Helsinki), Pop UP Poppoo ry (Tuusula), Porvoon Seudun Työnhakijat ry ja Vantaan Työnhakijat ry 

Varsinais-Suomi

Työ-Länsi ry:n hallitus kokoontui kuusi kertaa. Vuosikokouksessa 6.3. valittiin puheenjohtajaksi Christine Vallius Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:stä sekä varapuheenjohtajaksi Seppo Blomqvist Turun Seudun TST ry:stä. Syksyn laivaseminaari pidettiin 12.11. ja mukana oli 18 osallistujaa. Seminaarissa Työttömien Keskusjärjestöä edustivat Jukka Haapakoski ja Juha Keränen. Koulutuksessa oli mukana asiantuntijavieraana Turun työllisyysaluejohtaja Pipa Turvanen.

Loimaan Seudun Työttömillä oli kuntouttavaa työtoimintaa, hävikkiruoanjakoa, vähävaraisille suunnattujen maksukorttien jakoa yhteistyössä SPR:n kanssa, jäsentoimintaa ja hyväntekeväisyyttä.

Mynämäen Seudun Työttömät Työnhakijat ylläpitivät kirpputoria ja järjestivät monipuolisia jäsenretkiä. Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli hyvä.

Salon Alueen Työttömät tarjosi työttömille salolaisille yksilöllistä neuvontapalvelua työnhakuun, sähköiseen asiointiin, terveyteen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyen. Lisäksi tarjolla oli erilaisia ryhmämuotoisia tapahtumia ja koulutuksia. Hyvinvointialueelle tuotettiin yksityisenä sosiaalipalveluna kuntouttavaa työtoimintaa kahdessa eri palvelupisteessä (Työsalossa ja kierrätysmyymälä Salon Ekocenterissä).

Turun Seudun TST:n toimipiste sijaitsee Kanslerintien Toimintakeskuksessa, missä oli monipuolisesti erilaista jäsentoimintaa. Yhdistyksellä on ruokala, jossa kävi kuukausittain noin 
1 400 asiakasta, liikuntasali, oma Anna Duuni -vene, Juttutupa sekä noin 15 erilaista kerhoa. Toimipisteen kolmea eri tilaa voi varata ilmaiseksi Varaamo-palvelun kautta. Yhdistys jakoi hävikkiruokaa vähävaraisille ja oli mukana kehittämässä ruoka-aputoimintaa.

Varissuon Työ ja Toiminta ylläpiti toimintaansa Marjanummen toimitalossa. Yhdistyksellä oli pieni ruokala, kirpputori, iso liikuntasali sekä maahanmuuttajien suunnattu Varpu-hanke.

Jäsenyhdistykset: Loimaan Seudun Työttömät ry, Mynämäen Seudun Työttömät Työnhakijat ry, Salon Alueen Työttömät ry (ei Työ-Lännen toiminnassa mukana), Turun Seudun TST ry ja Varissuon Työ ja Toiminta VT ry (Turku)

Ahvenmaa, Kanta-Häme, Pohjanmaa

Alueilla ei ollut jäsenyhdistyksiä. 

Toiminta

Terveyttä työttömille -toiminta

Terveyttä työttömille -toiminnan tavoitteena on edistää pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja hyvinvointia tiedottamalla terveystarkastuksista ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä tarjota henkilökohtaista palveluohjausta ja työkykykoordinaattorin tukea matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Lisäksi vahvistetaan työttömien yhdistysten osaamista sosiaali- ja terveysteemoissa ja palveluihin opastamisessa sekä tuetaan paikallisten yhteistyöverkostojen rakentamista hyvinvointialueilla. Kumppanina ja osatoteuttajana on Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry.

Viestintä ja vaikuttaminen 

Vaikuttamistyötä tehtiin vuonna 2024 erityisesti hyvinvointialueiden suuntaan. Hyvinvointialuepäättäjille ja -ammattilaisille suunnattiin vuoden aikana neljä uutiskirjettä, joiden teemoina olivat työkyky, mielenterveys- ja päihdepalvelut, työttömän talous sekä kuntoutuminen. Uutiskirjettä varten kirjoitettiin 9 artikkelia #tyottomat-verkkolehteen. Lisäksi artikkeleita pyydettiin yhteistyökumppaneilta. Uutiskirjeet lähetettiin hyvinvointialueiden kirjaamoille ja uutiskirjetilaajille. Hyvinvointialueuutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi yhdeksästä 37 tilaajaan vuoden aikana. Hyvinvointialueuutiskirjeen leviämisestä kirjaamojen kautta ei ole tarkkaa tietoa, mutta uutiskirjeen avausprosentin ja tilaajamäärän kasvun perusteella tavoitettiin uutiskirjeellä hyvin jo noin puolet hyvinvointialueista.

Paikallista vaikuttamistyötä tehtiin järjestämällä yhteisiä keskusteluja paikallisyhdistyksen, hyvinvointialueen toimijoiden ja/tai työllisyyspalvelujen kanssa. Näitä järjestettiin vuoden aikana neljä: Oulussa, Kajaanissa, Orivedellä ja Varsinais-Suomessa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli koota toimijoita yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan työttömien terveyteen ja työkykyyn liittyvistä asioista ja yhteistyöstä.

Huhtikuussa osallistuttiin Työllistyykö toimeentulotuelta? -tapahtuman järjestämiseen. Lokakuussa järjestettiin yhdessä Kuntaliiton, Hyvil Oy:n ja Tatsi ry:n kanssa kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintafoorumi aiheena työllisyyden edistämisen yhdyspinnat.

Vaikuttamistyötä tehtiin myös kirjoittamalla lausuntoja (1 kpl), mielipidekirjoituksia (2 kpl HS ja 1 kpl maakuntalehdissä) ja kannanottoja (3 kpl) yhteistyössä Mieli ry:n, Mielenterveyden Keskusliiton ja Kuntoutussäätiön kanssa sekä osallistumalla viiteen edunvalvontatapaamiseen yhdessä Tatsi ry:n kanssa. Eduskunnan köyhyyspäivään, terveydenhoitajapäiville ja Diakin ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatulle Oske-torille osallistuttiin näytteilleasettajana. Laurean Porvoon kampuksella käytiin luennoimassa sairaanhoitajaopiskelijoille työttömien terveysteemoista.

Erilaisissa verkostoissa toimittiin vuoden aikana aktiivisesti, keskeisimpänä Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto. Verkoston vetovastuu oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä Terveyttä työttömille -toiminnan, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Työterveyslaitoksen kanssa. Verkostossa on n. 500 työttömien terveystarkastuksia tekevää terveydenhoitajaa ja työttömien terveyden ja hyvinvoinnin parissa työskentelevää sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaista. Verkosto järjesti kolme Työttömien terveyden tueksi -webinaaria, joista 3.10. järjestetyn, monikulttuurisuusteemaisen webinaarin suunnittelu- ja toteutusvastuu oli Terveyttä työttömille -toiminnalla ja Terveydenhoitajaliitolla. Jäsenyydet muissa verkostoissa ja työryhmissä, katso liite 4.

Työttömille suunnattua viestintää tehtiin yhteistyössä useiden järjestöjen kanssa. Hengitysliiton kanssa toteutettiin tupakoinnin lopettamiseen liittyvä somekampanja ja Pohjois-Karjalan Martoille laadittiin työttömien terveyteen liittyvä infovideosarja.

Palveluohjaus ja työkykykoordinaattorityö

Palveluohjaus- ja yhdistyskäyntejä tehtiin yhteensä 35, joista 22 jäsenyhdistyksiin ja 9 Ehyt ry:n sekä muiden toimijoiden toimipaikkoihin. Noin puolet käynneistä tehtiin yhdessä Keskusjärjestön Askelia voimaan -hankkeen kanssa. Asiakastavoite 900 asiakasta saavutettiin. Henkilökohtaisessa palveluohjauksessa otettiin syksyllä käyttöön uusi asiakaspalautelomake vaikuttavuustiedon keräämisen tueksi. Elo-joulukuussa 300 asiakkaalta kerätyn palautteen perusteella ohjauksen hyödyllisyydeksi arvioitiin keskimäärin 4,5 asteikolla 1–5. Asiakkaista 9 % aikoi ohjauksen jälkeen hakeutua työttömien terveystarkastukseen, 10 % johonkin muuhun palveluun ja 45 % aikoi kiinnittää muulla tavoin enemmän huomiota terveyteensä tai hankkia lisää tietoa hyvinvointinsa tueksi. 

Työkykykoordinaattoriasiakkaita oli vuoden aikana 22. Kuhunkin asiakkaaseen oltiin yhteydessä keskimäärin 2–3 kertaa. Palautteen mukaan ohjaus auttoi asiakkaita etenemään työllistymis- tai kuntoutumispolullaan ja lisäsi valtaosalla pystyvyyden ja osallisuuden tunnetta. Muihin asiakasyhteydenottoihin vastattiin puhelimitse tai sähköpostilla 26 kertaa.

Alkuvuodesta järjestettiin yhteistyössä Askelia voimaan -hankkeen kanssa Pudota painoa turvallisesti -etävalmennusryhmä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Palautekyselyn perusteella ryhmän toimintaan oltiin tyytyväisiä (keskiarvo 4/5) ja viidellä kuudesta vastaajasta liikkuminen, aikomus tehdä elintapamuutoksia ja armollisuus itseä kohtaan lisääntyi ryhmätoiminnan aikana.

Asiakastyö lukuina:

* = yksittäiset asiakkaat, vähennetty em. ryhmien päällekkäisyydet

Yhdistysten toiminnan tukeminen

Yhdistyksissä järjestettiin 8 koulutusta, joiden aiheina olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, puheeksiotto, päihteet sekä uni ja palautuminen. Pääosa koulutuksista toteutettiin yhdessä EHYT ry:n kanssa. Tammikuussa järjestettiin webinaari työpaikan päihdepelisäännöistä EHYT ry:n kanssa ja elokuussa webinaari raha-asioiden puheeksiotosta Takuusäätiön kanssa. Lisäksi hätäensiapukoulutus tarjottiin kolmelle yhdistykselle. Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 285 henkilöä (sisältäen myös webinaaritallenteiden katselukerrat).

Työnohjausta tarjottiin ostopalveluna vuoden mittaan kymmenelle yhdistykselle yhteensä 57 ohjauskertaa. Lisäksi hyvinvointitsemppareille järjestettiin työnohjaustyöpaja yhteistyössä Askelia voimaan -hankkeen kanssa. Työnohjaus vahvisti yhdistystoimijoiden ohjausosaamista ja työhyvinvointia.

Hyvinvointialueyhteistyöverkostoon (ns. Teho-osasto) liittyneille yhdistyksille järjestettiin kaksi etäkokoontumista. Yhdistyksille tarjottiin asiakasohjaukseen liittyviä materiaaleja ja aineistoja. Toiminnan esitteet (Terveyttä työttömille -esite ja Sinulla on oikeus terveystarkastukseen -esite) päivitettiin.

Kokemusasiantuntijakoulutus

Työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2024. Yhteensä seitsemän päivää kestäneestä, hybridinä järjestetystä koulutuksesta valmistui 13 kokemusasiantuntijaa eri puolille Suomea. Koulutukselle haettiin Paikko-oppimisympäristö-hyväksyntä, jonka kautta koulutetut saivat Paikko-osaamistodistuksen. Osallistujat olivat varsin tyytyväisiä koulutuksen sisältöön (keskiarvo 4,2/5) ja etenkin sen turvalliseen ilmapiiriin (5/5). Osallistujien taidot kehittyivät eniten oman kokemustarinan esittämisessä sekä yleisessä tietämyksessä kokemusasiantuntijuudesta ja sen eri tehtävistä.

Koulutetuista kokemusasiantuntijoista koottiin kokemusasiantuntijarekisteri ja ryhdyttiin markkinoimaan toimintaa sekä välittämään medialta ja eri organisaatioilta tulevia toimeksiantoja. Ensimmäiset kaksi kokemusasiantuntijaa pääsivät esiintymään “Sosiaaliturvaa leikataan – miten ihminen voi?” -tapahtumassa marraskuun alussa.

Askelia voimaan -hanke

Askelia voimaan -hankkeen (STEA 2022–2025) tavoitteena on tukea työttömien yhdistyksiä ja pitkäaikaistyöttömiä terveellisten elintapojen omaksumisessa. Hankkeen osatoteuttajia ovat UKK-instituutti ja Silta-Valmennusyhdistys ry. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Liikkuva aikuinen 
-ohjelma ja yhdeksän keskusjärjestön jäsenyhdistystä. Yhdistyksiä ovat Kajaanin Työvoimayhdistys ry, Kokkolan Työttömät ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Näre ry, Silmut ry (Kotka), Suolahden Työttömät ry, Turun Seudun TST ry sekä Varissuon Työ ja toiminta VT ry (Turku).

Hankkeessa 

1. rakennetaan yhteistyössä yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa työttömän elintapaneuvonnan palvelupolkua
2. kehitetään ja toteutetaan työttömien matalan kynnyksen elintapaneuvontaa
3. luodaan vertaistuellista ryhmätoimintaa työttömien yhdistyksiin kouluttamalla yhdistyksiin hyvinvointitsemppareita

Tavoitteiden toteutuminen

Hankkeen kolmannen toimintavuoden tavoitteet toteutuivat seuraavasti: 

1. Hyvinvointitsemppareiden toiminnan tukeminen yhdistyksissä.  

Syksyllä 2022 koulutetuille tsemppareille järjestettiin vuonna 2024 kaksi puolentoista päivän lähitapaamista. Ensimmäinen lähitapaaminen järjestettiin 13.–14.3. Jyväskylässä Kansalaistoimintakeskus Matarassa. Ohjelmassa oli työnohjaustyöpaja, jota pitivät Johanna Ikävalko ja Mervi Männikkö, myös lajiin nimeltä Taiji osallistujat pääsivät tutustumaan. Tapaamiseen osallistui 11 tsempparia, jotka palautekyselyn perusteella kokivat sen erittäin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi heidän toimintaansa ajatellen. Toinen lähitapaaminen järjestettiin 18.–19.9. Tampereella yhteistyössä hankkeen osatoteuttaja Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa ja siihen osallistui 7 tsempparia. Työpajatoiminnassa pohdittiin ja tuotiin esiin hyväksi havaittuja asioita ja toimintatapoja käytännön tsempparitoiminnassa. Myös tämä tapaaminen sai positiivista palautetta sisällöstään. 

Hyvinvointitsempparin käsikirja valmistui kirjapainosta kesällä, ja sitä lähetettiin jokaiseen hankeyhdistykseen sekä kaikille toiminnassa mukana oleville tsemppareille. 

Tsemppareita tuettiin myös hankekäyntien yhteydessä. Yhdistyskäyntejä pyrittiin keskittämään erityisesti niihin yhdistyksiin, joissa toimii hyvinvointitsemppari. Tsemppareina toimi vuoden lopussa 20 henkilöä 12 eri yhdistyksessä. Uusien tsemppareiden verkkokoulutuksen toteutti UKK-instituutti, koulutuksesta valmistui joulukuussa 6 uutta tsempparia. Tsemppareista lähes puolet oli samalla yhdistyksen toiminnan vetäjiä ja sisällytti tsemppaustoimintaa yhdistyksen muuhun toimintaan. Loput tsempparit olivat yhdistyksen jäseniä/vapaaehtoisia ja toimivat ryhmänvetäjinä, kahdenkeskisinä tsemppareina, sekä elintapa-asioiden esille ottajina.

Yhdistysten toimintaa ja osaamisen kehittymistä seurattiin vuodenvaihteessa lähetetyllä kyselyllä. Hankeyhdistyksille on delegoitu avustusta tsempparitoiminnan tukemiseen ja elintapoihin liittyvään ryhmätoimintaan kuten liikuntaan. Ryhmätoimintaa oli 6 yhdistyksessä ja ryhmiin osallistui yhteensä noin 130 henkilöä. Lisäksi järjestettiin yksittäisiä tapahtumia ja lajikokeiluja, joihin osallistui noin 240 henkilöä. Tavoite oli 200 vertaistukiryhmiin/toimintaan osallistujaa. 

Hankekoordinaattori järjesti Työttömien Keskusjärjestön viestinnän asiantuntijan ja järjestösihteerin kanssa nivelterveysharjoitevideon (29.8.). https://youtu.be/6xRNE_2_UUs

2. Työttömien elintapaneuvonnan palvelupolun kehittäminen hankepaikkakunnilla.  

Palvelupolun kehittämisessä jatkettiin tavoitteen mukaisesti kaikilla kahdeksalla paikkakunnilla, osin Liikkuva aikuinen -ohjelman tukemana. Kuudella hankeyhdistyksellä oli yhteistyötä kunnan liikuntatoimen kanssa. Varissuolla toimi Liiku lähellä -ryhmä, Loimaalla kunnan liikuntasihteeri piti kuntojumppia, muille yhdistyksille kunnan liikuntatoimi tarjosi liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta. Kajaanissa paikallisella yhdistyksellä oli yhteistyötä Kainuun Liikunta ry:n kanssa hyvinvointipäivien muodossa, myös Kansalaisopiston ja SPR:n kanssa tehtiin yhteistyötä.

3. Elintapaohjauksen tarjoaminen 80 työttömälle.  

Elintapaohjausta tarjottiin sekä hankekäyntien yhteydessä että etänä. Hankekäyntejä yhdistyksiin tehtiin 28 ja yksilökohtaisia asiakaskohtaamisia oli 665. Asiakkaille tehtävistä mittauksista suurin osa oli puristusvoimamittauksia ja sen myötä annettiin fyysistä harjoittelua koskevia ohjeita. Verkossa tehtävä ruokavalioindeksi-niminen ravintokartoitus oli mahdollista tehdä ja tuloksen perusteella annettiin ohjeita terveelliseen ruokavalioon. Tasapainotestejä tehtiin myös jonkin verran. Valtaosa elintapaohjauksesta on ollut kertaluontoista neuvontaa eli mini-interventioita. Kertaluontoisen neuvonnan asiakkaista erittäin moni koki mittaukset tärkeänä ja hyödyllisenä itselleen. Osalla yhdistyskäynneistä järjestettiin neuvonnan ja mittausten lisäksi muuta ohjelmaa kuten jumppahetki tai elintapa-aiheinen luento. 

UKK-instituutin liikemittaria, joka mittaa liikunta-aktiivisuutta, paikallaanoloa ja unta, käytti vuosien 2022–2023 aikana 19 henkilöä. Mittareiden käytön kokonaisraportti saatiin UKK-instituutilta vuoden 2024 joulukuussa ja käyttäjät saivat oman datansa laitteen sovelluksesta.

Viestintä ja verkostoituminen

Hankkeessa jatkettiin yhteistyötä keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminnan, hankekumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toiminnasta on tiedotettu jäsenkirjeessä, uutiskirjeessä ja somekanavilla. Muutamilla yhdistyskäynneillä paikallislehti on tehnyt jutun aiheeseen liittyen.

Hanketta on pyritty tekemään tunnetuksi verkostoitumalla ja tekemällä viestintäyhteistyötä Terveyttä työttömille -toiminnan kanssa. Verkostoitumista ovat tukeneet osallistuminen valtakunnalliseen liikuntaneuvonnan seminaariin. Hankekoordinaattori on ollut jäsenenä Olympiakomitean koordinoimassa Liikkujan polku -verkostossa. Hengitysliiton Stumppi-toiminnan kanssa on tehty yhteistyötä tupakoinnin lopettamiseen liittyen ja heidän tuottamansa koulutusmateriaali oli yhtenä osana uusien tsemppareiden koulutuksessa. 

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on keskusjärjestön edustajien lisäksi jäsen UKK-instituutista, Silta-Valmennusyhdistyksestä, Liikkuva aikuinen 
-ohjelmasta, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:stä, Mikkelin Työttömät ry:stä, Suolahden Työttömät ry:stä sekä Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:stä.

Paikka auki (2024) -hanke

Sisällöntuottaja Milla Suonio työskenteli #tyottomat-lehden sisällöntuottajana 14.6. asti.

Talous

Työttömien Keskusjärjestössä työntekijöitä olivat: toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, järjestösihteeri Juha Keränen, viestinnän asiantuntija Tiia Popovic. Terveyttä työttömille -toiminnassa työskentelivät terveyden edistämisen koordinaattori Heli Niromaa, sosiaalityöntekijä Veera Luoto, terveydenhoitaja YAMK Ulla-Maija Kopra, palveluohjaaja Teija Toivonen ja sosiaalityön asiantuntija Elina Esala. Askelia voimaan -hankkeessa työskenteli hankekoordinaattori Matti Liiri. Paikka auki -ohjelmassa työskenteli sisällöntuottaja Milla Suonio. 

Työttömien Keskusjärjestön henkilöstö työskenteli vuonna 2024 pääsääntöisesti etänä. Yksi työntekijä päivysti viikoittain toimistolla. Toiminta jalkautui jäsenyhdistyksiin pitäen mm. infotilaisuuksia, hyvinvointitapahtumia ja tavaten asiakkaita antaen palveluohjausta ja neuvontaa.

Keskusjärjestö maksoi puheenjohtajalle kokouspalkkion (3000 euroa) sekä hallituksen jäsenille ansionmenetys- ja matkakorvauksia. 

Vuoden aikana varsinaiset toiminnan tuotot olivat 6 370,30 euroa ja kulut olivat yhteensä 636 942,96 euroa. Varainhankinnan tuotot olivat 7 938,00 euroa, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 6 187,09 euroa sekä avustusten määrä 617 158,41 euroa. Tilikausi oli tappiollinen 5 659,46 euroa.

STEAn avustuksen saajan vuosiselvityksen vuodelta 2023 mukaisesti on korjattu omapääoman oikaisuna hylätyt kulut Ak 602 (4 518,49 €) ja Ak 503 (1 492,57 €). Avustus Ay 1 on käytetty kokonaan, joten virhekirjaus 4 225,12 € on korjattu omapääomaoikaisuna.

Omapääoman muutokset 2023: 91 446,70 € – 405,97 € + 15 636,18 € (ylijäämä) = 106 676,91 €.

Omapääoman muutokset 2024: 106 676,91 € – 4 518,49 € – 1 492,57 € – 4 225,12 € – 5 659,46 € (alijäämä) = 90 844,27 €.

Yhdistyksen hallinnon päärahoittaja on STEA. STEAn yleisavustuksen määrä oli 298 543,00 euroa, josta seuraavalle vuodelle siirtyi 0 euroa. STEAn Toimintatonni 2024 avustusta siirrettiin 35 000,00 euroa jäsenyhdistyksille. Toimintatonnia siirtyi seuraavalle vuodelle 2 908,18 euroa. Paikka auki avustusta jäi käyttämättä 2 994,52 euroa ja se palautetaan takaisin STEAlle. Askelia voimaan avustusta saatiin STEA:lta 108 510,00 euroa, josta eteenpäin yhteistyökumppaneiden käytettäväksi siirrettiin 24 795,01 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 42 588,43 euroa. Terveyttä työttömille -toiminnan avustusta saatiin STEA:lta yhteensä 244 184,00 euroa, eteenpäin siirrettiin yhteiskumppaneille ja jäsenyhdistyksille 7 972,60 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 17 664,28 euroa. 

Yhdistys on saanut vuodelle 2025 jatkoavustuksia, jotka kuvataan tarkemmin liitteissä toimintasuunnitelma 2025 ja talousarvio 2025. Merkittäviä taloudellisia riskejä toiminnalle ei ole syntynyt, koska avustustilanne on vakaa. Yhdistyksellä on voimassa kaikki lakisääteiset vakuutukset.

Yhdistys ei omista kiinteistöjä tai osakkeita. Yhdistys toimii vuokratoimistotiloissa ja käytössä ovat tavanomaiset toimistotyöskentelyä vaativat työkalut ja toimistokalustot.  

Yhdistyksen taloudellisen tilanteen tarkempi kuvaus on kuvattu liitteessä Tilinpäätös 1.1.–31.12.2024.  

Ympäristövaikutukset

Työttömien Keskusjärjestössä tehdään tavanomaista toimistotyötä, josta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toimistotyöskentelyssä huomioidaan energiankulutus, jätteiden ja muun materiaalin kierrätys ja käytetään pääsääntöisesti julkisia liikennevälineitä toiminnoissa. Keskusjärjestö on siirtynyt pitkälti etätyöhön ja sähköiseen asiakirjojen jakamiseen.

Monet jäsenyhdistyksistä toimivat ekologisesti ja ilmastomyönteisesti harjoittaen mm. kierrätystä ja kirpputoritoimintaa. Yhdistykset jakavat myös ns. hävikkiruokaa, joka muuten menisi jätteisiin.

Riskien hallinta

Työttömyys ja toimeentulo

Toiminnan tarpeiden näkökulmasta työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut vuoden aikana nousussa. Työttömien yhdistysten toteuttamalle ja muulle työllistymisen edistämistoiminnalle on suuret tarpeet. Haasteena ovat olleet valtion säästöt työllisyyspalveluihin.

Strategisten tavoitteiden toteutuminen

Työttömien Keskusjärjestön strategiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. Järjestön tavoitteet suhteessa vaikutusmahdollisuuksiin ovat tällä hallituskaudella olleet haasteelliset, koska vallassa on hallituskoalitio, jolla on ollut vahvat valtion talouden sopeutuspaineet sekä siihen vahva tahtotila. Riskinä on, että STEAn rahoitus pienenee jatkossakin, jos järjestö ei pääse asettamiinsa tavoitteisiin. 

Vaikuttamistoiminnan riskit ovat kasvamassa, koska työllisyysalueet ovat itsenäistyneet 45 alueella. Näiden alueiden toimintaan vaikuttaminen ns. valtakunnallisena organisaationa on haastavampaa ilman vastaavaa paikallisyhdistystoimintarakennetta. Tämä on herättänyt kysymyksen, tulisiko meidän valtakunnallisena järjestönä keskittyä jäsenkuntamme näkökulmasta pää työllisyysalueisiin?

Jäsenyhdistysten toiminnan jatkuvuus

Työttömien Keskusjärjestön toiminta on pääosin STEAn rahoittamaa. Jäsenmaksujen osuus on suhteellisen pientä Työttömien Keskusjärjestön budjetissa ja se on laskevassa trendissä. Työttömien Keskusjärjestöjen jäsenyhdistysten määrä on vähentynyt. Jäsenyhdistysten määrän vähenemiseen on vaikuttanut vapaaehtoisten määrän väheneminen sekä työllisyyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen pieneneminen. Sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla on ollut päätöksenteossa pitkäkestoisia viivästyksiä, ja toiminnan toteuttaminen on yhdistyksissä ollut haastavaa. Asiakkaita ei saa ohjattua yhdistyksiin, vaikka paikkoja olisi täytettävänä.

Työttömien Keskusjärjestö on tukenut jäsenyhdistyksiä olemalla monikanavaisesti saavutettava, kanavoimalla tarjolla olevaa rahoitusta toimintaan sekä tukemalla yhdistysten hankesuunnittelussa. Työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntiin, yhdistyksillä on myös yhä enemmän itsenäisiä mahdollisuuksia tehdä toimintansa tunnetuksi kunnissa. Työttömien Keskusjärjestö on tukenut aluejärjestöyhteistyön avulla esimerkiksi Varsinais-Suomen yhdistyksiä verkostoitumaan työllisyysalueen päättäjien kanssa. 

Työttömien Keskusjärjestön jäsenmäärä vuosina 1994–2024.

Taloudelliset riskit

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoitusta on uudistettu merkittävällä tavalla rahoituksen siirtyessä valtion budjettiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alle. Valtion budjetin alla sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön kohdistuu uudenlaista poliittista painetta, kun hallituskoalitiot haluavat aiempaa vahvemmin ohjata, mihin järjestöille suunnatut avustukset käytetään. Työttömien Keskusjärjestössä on pyritty vastaamaan tähän uuteen tilanteeseen olemalla mukana vuoropuhelussa, jossa järjestöjen rahoituksesta keskustellaan. Vaihtoehdot STEAn rahoitukselle ovat Suomessa Työttömien Keskusjärjestön kaltaiselle järjestötoimijalle melko vähäiset – ellei utopistiset. Mikäli Työttömien Keskusjärjestö jäisi vaille avustuksia, toiminnan lopettamiseen on riittävästi omaa pääomaa. Lisäksi STEAlla on ollut politiikkana turvata puolen vuoden lopettamisraha, vaikka muutoin toiminnan rahoitus lakkautettaisiin.

Henkilöstön hyvinvointi 

Työttömien Keskusjärjestön henkilöstön hyvinvointia paineisessa ja vaativassa työssä on kartoitettu AVI:n tarkastuksen yhteydessä. Merkittävimmät haasteet tässä työssä liittyvät psykososiaalisiin riskeihin. Näiden riskien toteutumista on pyritty hallitsemaan ennakoivalla työotteella sekä tukemalla aktiiviseen elämäntapaan Smartum-liikunta- ja kulttuuriseteleillä. 

Muut toiminnalliset riskit

Järjestön tilat ovat vuokratilat 3 kuukauden irtisanomisajalla. Lakisääteiset vakuutukset mukaan lukien omaisuusvakuutukset sekä oikeudelliset vakuutukset ovat olleet vuoden aikana voimassa. Tietoliikenteen liittymäsopimukset ovat määräaikaiset. 

Liitteet

Liite 1. Keskusjärjestön hallitus 2024

Työttömien Keskusjärjestö ry:n hallitus 1.1.–24.4.2024

Työttömien Keskusjärjestö ry:n hallitus 25.4.–31.12.2024

Valiokunnat ja työryhmät 1.1.–24.4.2024

Valiokunnat ja työryhmät 25.4.–31.12.2024

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin 1.1.–24.4.2024

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin 25.4.–31.12.2024

Lyhenteet: (sp) = sähköpostikokous, x = paikalla, e = kokouksessa etäyhteydellä, pj = puheenjohtaja, vpj = varapuheenjohtaja, s=sihteeri

Hallituksen työvaliokunta kokoontui vuonna 2024 yhteensä 4 kertaa. Valiokunnissa käsiteltiin asioita tuleviin hallituksen kokouksiin.

Liite 2. Aluejärjestöt ja jäsenyhdistykset

Työttömien Keskusjärjestön rekisteröidyt aluejärjestöt

Työttömien Keskusjärjestöllä oli vuonna 2024 yhteensä 60 jäsenyhdistystä

Liite 3. Kannatusjäsenet

Liite 4. Jäsenkyselyiden aiheet (Creamailer)

• Tuloksellisuus- ja vaikuttavuuskysely 2023
• Tuloksellisuus- ja vaikuttavuuskysely: Toimintatonni 2023
• Toimintatonnin 2024 haku
• Osallistuminen STOP nyt! -mielenosoitukseen
• Ilmoittautuminen tsempparitapaamiseen (kevät- ja syyskausi)
• Kysely Terveyttä työttömille -toiminnan yhteistyökumppaneille
• Työllisyyskysely 2024
• Vuosikokous 24.–25.4.2024 -ilmoittautuminen ja palautekysely
• Teho-osaston tapaamisen palautekysely
• Pudota painoa turvallisesti -ryhmän palautekysely kevät 2024
• Varhan alueen työttömille suunnatut palvelut -kysely
• Ilmoittautuminen työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutukseen
• Hyvinvointipäivät 2024 Keuruu -ilmoittautuminen
• Palkkatuki 2024 -kysely
• Työvaliokunta 2024 -kysely
• STEAn avustusten kehittäminen
• Edunvalvonnan kysymyksiä: Some 2024
• Syyskoulutus 2024 -ilmoittautuminen ja palautekysely
• Jäsenmaksukysely 2024
• TE-2024-palkkatukimahdollisuudet -tilannekartoitus
• Uutiskirjeen palautekysely
• Ruoka-aputoiminta 2024–2025 -kysely
• Terveyttä työttömille -yhteistyökumppanien palautekysely

Liite 5. Verkostot ja työryhmäjäsenyydet

Työttömien Keskusjärjestö on jäsenenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö – EHYT ry:ssä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssä ja EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastaisessa verkostossa. Työttömien Keskusjärjestö on järjestäytynyt Hyvinvointiala HALI ry:n kautta.

Muut verkostot: https://tyottomat.fi/jarjesto/verkostot/