Toimintakertomus 2025

Puheenjohtajat: Irma Hirsjärvi, Ritva Kurkinen (vt pj). Toiminnanjohtaja: Jukka Haapakoski.

Toiminta

Työttömien Keskusjärjestö ry on vuonna 1991 perustettu työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. Keskusjärjestö toimii työttömyyden asiantuntijana ja työttömien työnhakijoiden edunvalvojana, vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä järjestää keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, seminaareja sekä koulutusta.

Työttömien Keskusjärjestöön kuului vuoden 2025 lopussa 54 jäsenyhdistystä, joissa oli yhteensä 2 290 jäsenmaksua maksavaa jäsentä. Jäsenyhdistysten toimintoihin on osallistunut huomattava määrä muitakin ihmisiä kuin jäsenmaksun maksavia jäseniä. Yhdistykset tukevat etenkin pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille tarjoamalla mahdollisuuksia palkkatukityöhön, työkokeiluun sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Tämän lisäksi yhdistykset ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka tarjoavat työttömille vertaistukea sekä monimuotoista virkistystoimintaa.

Vuodelle 2025 asetetut toiminnan painopisteet

Työttömien Keskusjärjestö on toiminut edunvalvontaorganisaationa. Työttömien edunvalvonnassa ja viestinnässä hallituksen suuntaan liittyvä kommunikaatio sekä lainsäädäntötyöskentelyn jatkaminen ovat olleet keskeistä toimintaa. Vaikutimme viestinnällämme sekä työttömien julkisiin työllisyyspalveluihin että työttömien toimeentuloon ja terveysturvaan.

Keskusjärjestö on tarjonnut jäsenyhdistyksilleen asiantuntija-apua, koulutusta ja muuta tarvittavaa viestinnällistä tukea. Alueellista yhteistoimintaa on edistetty. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittämisen kannalta olennaista on ollut kunta- sekä hyvinvointialueyhteistyön edistäminen järjestöjen tarpeista lähtien, rahoitus- ja muiden toimintaedellytysten tukeminen edunvalvonnalla, hankeyhteistyö, ruoka-avun kehittäminen sekä muu järjestöyhteistyö.

Keskusjärjestö on seurannut vireillä olevien lakiesitysten ja uusien vahvistettujen lakien tuomia hallinnollisia muutoksiaja vaikutuksia työttömyyteen ja työllisyyteen. Työttömien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa on pyritty lisäämään.

Edunvalvonnan tavoitteet vuodelle 2025 (Toimintasuunnitelma 2025 mukaan):

1. Lainsäädännön ja valtion budjetin avaaminen työttömyyden näkökulmasta
   • Sosiaaliturvaleikkausten torjuminen ja työttömille inhimillinen, tehokas ja elämäntilanteisiin sopeutuva sosiaaliturva
   • Työttömyysturvan suojaosan palauttaminen
   • Työllisyysmäärärahojen lisääminen (mm. palkkatuki sekä kuntien omat palkkausjärjestelmät).
2. Työllisyysalueisiin tiedon lisääminen pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta
   • Pitkäaikaistyöttömyys on estettävä
   • Kuntien on tarjottava pitkäaikaistyöttömille työtakuu
   • Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa työllisyyspalvelut
   • Järjestöjen työllisyyspalvelut ja osaaminen tulee hyödyntää
   • Sosiaalisten työllistämiskriteereiden huomioiminen kunnissa
   • Työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyötä
3. Terveet ja työkykyiset työttömät hyvinvointialueilla
   • Kaikilla on oikeus terveyspalveluihin
   • Asiakasmaksut eivät saa estää hoitoon hakeutumista
   • Yhdistysten rooli hyvinvointialueilla on tunnistettava ja sitä on tuettava
4. Työttömien näkökulma Kunta- ja aluevaaleihin
   • Työttömät ja järjestötoimijat ehdokkaiksi kaikkiin puolueisiin
   • Äänestysaktiivisuuden lisääminen työttömien keskuudessa

Hallinto

Työttömien Keskusjärjestön tavoitteina on ollut vähentää työttömyyttä, parantaa työttömien toimeentuloa, edistäätyöttömien henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä yhdenvertaista kansalaisuutta.

Keskusjärjestön vuosikokous pidettiin 25.4.2025 hybridikokouksena Kokkolan Snellmankodissa. Vuosikokouksessaoli paikalla 13 virallista edustajaa 6 yhdistyksestä. Seuraajia kokouksessa oli 11 henkilöä.

Irma Hirsjärvi erosi henkilökohtaisista syistä puheenjohtajan tehtävästä ja hallituksesta 16.5.2025. VarapuheenjohtajaRitva Kurkinen sijaisti puheenjohtajaa vuoden loppuun. Hallituksen kokouksessa 27.5.2025 valittiin toiseksi varapuheenjohtajaksi Anne Tyni.

Hallitus piti vuonna 2025 yhteensä 14 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 215 pykälää.

Työttömien Keskusjärjestön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Revisium Oy. Tositetarkastajina toimivat Ritva Kurkinen ja Taina Ben Daoud.

Keskusjärjestössä työskentelivät toimintavuonna seuraavat henkilöt:

Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja Juha Keränen, järjestösihteeri
Tiia Popovic, viestinnän asiantuntija
Heli Niromaa, terveyden edistämisen koordinaattori, Terveyttä työttömille
Ulla-Maija Kopra, terveydenhoitaja YAMK, työkykykoordinaattori, Terveyttä työttömille
Veera Luoto, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, Terveyttä työttömille (opintovapaalla 30.6.2024–31.7.2025)
Elina Esala, sosiaalipalveluiden asiantuntija, Terveyttä työttömille (17.6. asti) Matti Liiri, hankekoordinaattori, Askelia voimaan -hanke (31.7. asti)
Anton Valtonen, selvitystyöntekijä (13.8.–12.9.2025)

Talous

Työttömien Keskusjärjestössä työntekijöitä olivat: toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, järjestösihteeri Juha Keränen, viestinnän asiantuntija Tiia Popovic. Terveyttä työttömille -toiminnassa työskentelivät terveyden edistämisen koordinaattori Heli Niromaa, sosiaalityöntekijä Veera Luoto, terveydenhoitaja YAMK Ulla-Maija Kopra ja sosiaalityönasiantuntija Elina Esala. Askelia voimaan -hankkeessa työskenteli hankekoordinaattori Matti Liiri. Selvitystyöntekijä Anton Valtonen työskenteli etätyönä kuukauden.

Keskusjärjestö maksoi puheenjohtajalle kokouspalkkion (3 000 euroa) sekä hallituksen jäsenille ansionmenetyskorvauksia ja muita matkalaskuja.

Vuoden aikana varsinaiset toiminnan tuotot olivat 3 989,13 euroa ja kulut olivat yhteensä 578 286,62 euroa.Varainhankinnan tuotot olivat 7 107,00 euroa, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 3 024,01 euroa sekä avustusten määrä 573 608,70 euroa. Tilikausi oli 9 438,72 euroa voitollinen.

Yhdistyksen hallinnon päärahoittaja on STEA. STEAn yleisavustuksen määrä oli 286 601,00 euroa, josta seuraavalle vuodelle ei siirtynyt yhtään. STEAn Toimintatonni-avustusta siirrettiin 31 807,02 euroa jäsenyhdistyksille. Toimintatonnia siirtyi seuraavalle vuodelle 11 101,16 euroa. Askelia voimaan avustusta käytettiin 36 517,14 euroa, siihen saatiin palkkatukea 3 780,00 €, avustusta jäi käyttämättä 360,38 €, mikä palautetaan. Hanke päättyi. Terveyttä työttömille -toiminnan avustusta saatiin STEA:lta yhteensä 244 184,00 euroa. Edelliseltä vuodelta tuloennakoita oli 7 664,28 euroa, ja vuoden aikana muita tuottaja saatiin 267 euroa. Eteenpäin siirrettiin 6 835,06 euroa ja seuraavallevuodelle siirtyi 742,66 euroa.

Yhdistys on saanut vuodelle 2026 jatkoavustuksia, jotka kuvataan tarkemmin liitteissä toimintasuunnitelma 2026 ja talousarvio 2026. Merkittäviä taloudellisia riskejä toiminnalle ei ole syntynyt, koska avustustilanne on vakaa.Yhdistyksellä on voimassa kaikki lakisääteiset vakuutukset.

Yhdistys ei omista kiinteistöjä tai osakkeita. Yhdistys toimii vuokratoimistotiloissa ja käytössä ovat tavanomaiset toimistotyöskentelyä vaativat työkalut ja toimistokalustot.

Yhdistyksen taloudellisen tilanteen tarkempi kuvaus on kuvattu liitteessä Tilinpäätös 1.1.–31.12.2025.

Edunvalvonta

Työttömien edunvalvonta on ollut järjestön päätehtävä. Se on rakentunut jäsenyhdistysten viestien välittämisestä päättäjille, vaikuttamalla valtionhallinnon työryhmissä, eduskunnan valiokunnissa, erilaisissa yhteistyöverkostoissasekä mediassa siten, että työttömien ja työttömien yhdistysten ääni tulee kuulluksi, kun päätöksiä tehdään. Liitteessä 4 on koostettuna Työttömien Keskusjärjestön verkostot ja työryhmäjäsenyydet.

Lainsäädäntöön vaikuttaminen

Keskusjärjestö antoi vuonna 2025 yhteensä 13 lausuntoa ministeriöille ja valiokunnille sekä osallistui työelämä- ja tasa-arvovaliokuntien kuulemisiin. Kuulemisiin otti osaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömien Keskusjärjestö ry, lausunnot 2025

https://tyottomat.fi/ajankohtaista/lausunnot/

Kannanotot ja tutkimusyhteistyö

Omien kannanottojen lisäksi Työttömien Keskusjärjestö osallistui aktiivisesti keskusteluun yhteiskunnallisista aiheistajärjestökentän yhteisten kannanottojen kautta. Olemme olleet mukana myös tutkimusyhteistyössä työttömyysaiheisiin liittyen. Kannanotot löytyvät koostettuina Keskusjärjestön verkkosivuilta.

Köyhyysvahti 2025

EAPN-fin verkostotoimijoineen kokosi ja julkaisi 14.11. Köyhyysvahti 2025 -raportin suomeksi ja englanniksi.Työttömien Keskusjärjestö osallistui raportin kirjoittamiseen, kokoamiseen, viestintään ja taittamiseen. SOSTE oli päävastuullinen toimija verkoston talouden hallinnossa. Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri ylläpiti EAPN-Finin verkkosivustoa.

Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut sekä niiden vaikuttavuus ja merkityksellisyys

Työttömien Keskusjärjestön jäsenistö, hallitus ja toimisto valittiin osaksi ”Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävätpalvelut sekä niiden vaikuttavuus ja merkityksellisyys” -tutkimusta, jonka teetti Jyväskylän Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu. Tutkimus valmistui vuonna 2025 ja siitä pidettiin syksyllä loppuseminaari 27.3.2025

Vaurauden varjossa – tutkimushanke

Työttömien Keskusjärjestö aloitti yhteistyössä Suomen Punainen Ristin ja Tampereen yliopiston kanssa tutkimuksen, jossa tarkastellaan ruoka-avun kävijöiden elämänlaatua, sosiaalista osallisuutta ja arjessa pärjäämistä.Aineistonkeruuta koordinoi Suomen Punainen Ristin ruoka-avun koordinaatiohanke (STEA) ja tutkimuksesta vastasi Tampereen yliopisto. Aineistoa kerättiin 1.10.–31.12.2025 SPR:n ja muiden mukana olevien toimijoiden ruoka-aputapahtumissa eri puolilla Suomea.

Edunvalvonnan tapahtumat

14.2.2025 Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tapaaminen, Eduskuntatalo, Helsinki

Tapaaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa, edustajina paikalla: Jani Mäkelä, Merja Rasinkangas, Juha Mäenpää, Rami Lehtinen, Jaana Strandman, Petri Huru, Jari Ronkainen.

Ryhmäkansliasta: Niko Dresel, Kirsi Loponen, Henri Alakylä, Kasperi Lähteenmäki, Erkki Seppänen, Ami Kimanen,Olli Immonen, Iiro Silvander, Vesa Suvanto. Avustajista: Juha Karjalainen, Antti Moisander, Riku Leppänen, Jyri Tallgren, Marjo Sjögren, Ahti Moilanen, Laura Hirvi. Työttömien Keskusjärjestöä edustivat Jukka Haapakoski, Juha Keränen, sekä Tiia Popovic.

3.3.2025 Euroopan talous ja sosiaalikomitea, järjestöhaastattelut, Euroopan komission Suomen edustustossa

Edustajana toimi Jukka Haapakoski. Aiheena oli ”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” – jaosto SOC/822 – Uusi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma.

18.3.2025 Vaalipaneeli Koivukylässä, Vantaa-Kerava (hyvinvointialue)

Kuka kuuntelee köyhää-verkosto ja EAPN-Fin järjestivät yhteistyössä vaalipaneelin Vantaan Koivukylässä. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski toimi vaalipaneelin puheenjohtajana. Panelisteina olivat Soile Eriksson,Bäckström Carola, Tiia Valto, Loviisa Kaartokallio, Jouni Vauhkonen, Vincent Joki, Jouko Karjalainen, Ly Tuomainen sekä Jari Huovinen. Paikalla oli noin 20 kuuntelijaa.

27.3.2025 Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävien palvelujen vaikuttavuus ja merkityksellisyys tutkimuswebinaari

Tutkimuswebinaarissa tarkasteltiin työttömien työkykyä ja työllistymistä edistäviä palveluita, niiden vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä. Webinaari tarjosi tilaisuuden syventää tietämystä, kuulla uusimmista tutkimustuloksista sekä osallistua keskusteluun. Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja sen aikainenpuheenjohtaja Irma Hirsjärvi pitivät tapahtumassa kommenttipuheenvuorot. Tutkimus käsitteli Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävien palveluiden merkitystä.

1.4.2025 Työllisyystiistai

Suorassa lähetyksessä 1.4.2025 klo 10–12 pureuduttiin Kuntavaalit 2025 -teemaan. Lähetyksen aikana keskusteltiin vaaliteemoista työllisyyden ja elinvoiman näkökulmasta. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski piti lähetyksessä kommenttipuheenvuoron etäyhteydellä.

7.5.2025. Työttömästä yrittäjäksi – yrittäjästä työttömäksi webinaari (YouTube-lähetys)

Webinaari järjestettiin yhteistyössä Mikro- ja yksinyrittäjät MYRY ry:n kanssa. Puhujina olivat toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Liisa Hánen (Myry ry) sekä Harri Lappalainen (Helsingin työllisyyspalvelut), Hanna Kosonen (ForumArtis ry) ja Aki Villman (Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry). Webinaarissa oli paikalla 131 katsojaa. Tallennettakatsottiin 418 kertaa. Tapahtumaan ilmoittautui etukäteen 304 kiinnostunutta. Lähetyksestä jäi teknisten ongelmien vuoksi pois yrittäjä Kasimir Kantosen videoinsertti, joka julkaistiin jälkikäteen Työttömien Keskusjärjestön YouTube -kanavalla.

3.6.2025 Kurikan työllisyystapahtuma, Kurikan uusi kampus

Tapahtumassa olivat mukana Kurikan elinvoimajohtaja Juha Luukko, Kurikan Työttömien puheenjohtaja Veli-Matti Mäenpää, Kurikan yrittäjien puheenjohtaja Rami Ala-Nisula, Yhteisöjen Yhdistyksen

järjestökoordinaattori Tommi Kamppinen, Työttömien Keskusjärjestön järjestösihteeri Juha Keränen, Suupohjan koulutus- ja työllisyyskuntayhtymän palvelupäällikkö Markus Blommendahl, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueenvastuuyksikköjohtaja Mira Järvelä, maahanmuuttajakoordinaatori Mirva Pirneskoski sekä Kokkolan Työttömien toiminnanjohtaja Johanna Laakso. Tapahtuman juonsi Työttömien Keskusjärjestön varapuheenjohtaja Ritva Kurinen. Tapahtuman tallenne on katsottavissa YouTube-kanavallamme.

24.6.2025 Erilainen Mingle, Suomi Areena, Keski-Porin kirkko, Pori

Yhdeksättä kertaa järjestettävään Erilainen Mingle -kohtaamistapahtumaan osallistuivat Työttömien Keskusjärjestön edustajina terveyden edistämisen koordinaattori Heli Niromaa sekä työttömyyden kokemusasiantuntija Suvi Rantanen.Tapahtumassa oli paikalla noin 300 kävijää ja se järjestettiin osana Suomi Areenan virallista ohjelmaa.

1.9.2025 Älä leikkaa turvaverkkoa: sotejärjestöjen yhteismielenosoitus, Esplanadin puisto, Helsinki

Työttömien Keskusjärjestö oli mukana mielenosoituksessa sote-järjestöjen rahoitusleikkauksia vastaan Budjettiriihenalkamispäivänä 1.9. Smolnan edustalla, Esplanadin puistossa. Työttömien Keskusjärjestöä edustivat toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja järjestösihteeri Juhan Keränen. Mielenosoitusta tukemaan oli ilmoittautunut 164 järjestöä.

17.9.2025 Onnistumisen avaimia työllistäviin koulutuspolkuihin, Pikku-Finlandia, Helsinki

Tapahtuman järjestivät AMKE ja Uudenmaan Liitto. Paneelikeskustelussa olivat mukana: Nuutti Manninen, myynti- jamarkkinointijohtaja, Taitotalo, Mira Sillanpää, työllisyysjohtaja, Hämeenlinna, Hannamari Heinonen, kehittämispäällikkö, Suomen Yrittäjät, Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö. Keskustelua fasilitoi johtava asiantuntija Satu Ågren, AMKE.

17.–18.9.2025 Kuntamarkkinat, Helsinki

Työttömien Keskusjärjestö osallistui ensimmäistä kertaa Kuntamarkkinoille näytteilleasettajana, osana Soste:njärjestötoimijoiden yhteispistettä. Kuntamarkkinoilla (Kuntatalo, Helsinki) vieraili kahden päivän aikana noin 6 700 kävijää. Työttömien Keskusjärjestöstä tapahtumaan osallistuivat Jukka Haapakoski, Juha Keränen, Ulla-Maija Kopra,Heli Niromaa sekä Tiia Popovic. Työttömien Keskusjärjestön pisteellä oli noin 300 kävijää tapahtuman aikana.

2.10. Kansalaisaloitteen luovuttaminen eduskunnalle, Pikkuparlamentti, Helsinki

Työttömien Keskusjärjestö oli mukana luovuttamassa kansalaisaloitetta suojaosan palauttamisesta työttömyysturvaan ja asumistukeen. Luovutustilaisuudessa Keskusjärjestöä edusti viestinnän asiantuntija Tiia Popovic. Aloitetta tuettiinviestinnällisesti Työttömien Keskusjärjestön kanavissa ja se keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta elokuussa 2025.

9.10. Edunvalvonnan tapaaminen, Pikkuparlamentti, Helsinki

Työttömien Keskusjärjestö tapasi kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Pia Kauman. Paikalla olivat toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, hallituksen varapuheenjohtaja Ritva Kurkinen,järjestösihteeri Juha Keränen sekä viestinnän asiantuntija Tiia Popovic.

11.10. Perusturvaa vai ihmisten kyykyttämistä? -keskustelutilaisuus

SKP:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa Työttömien Keskusjärjestöä edusti toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Muut paneelikeskusteluun osallistujat olivat: kokemusasiantuntija Aleksi Salonen, sosiaalityön asiantuntija Minka Leino-Holm sekä Ihmisoikeus-, vammais- ja potilasaktivisti Rosa Warski.

14.10. Edunvalvonnan tapaaminen, Eduskuntatalo, Helsinki

Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonnan tapaaminen Kim Berg, SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan kanssa. Keskusjärjestöä edusti toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

17.10. Asunnottomien Yö, Kansalaistori, Helsinki.

Asunnottomien yöhön osallistui yhteensä 2 489 kävijää. Samaan yhteyteen järjestetyssä Koti-ikävä-mielenilmaukseen oli noin 220 osallistujaa. Kansalaistorilla oli 40 toimijaa omilla tapahtumapisteillään. Työttömien Keskusjärjestö teltallakävi tapahtuman aikana 124 henkilöä. Henkilökunnasta paikalla olivat järjestösihteeri Juha Keränen, työkykykoordinaattori Veera Luoto, terveyden edistämisen koordinaattori Heli Niromaa sekä viestinnän asiantuntija Tiia Popovic.

30.10. 1000 päivää työttömänä -nyyttikestit, Eduskuntatalo, Helsinki

Eduskuntatalon edessä pidettiin 1000 päivää työttömänä nyyttikestit 30.10. Tapahtuman järjestäjänä toimi tuhat päivää työttömänä ollut työttömyyden kokemusasiantuntija Juho-Pekka Palomaa.

Työttömien Keskusjärjestö auttoi tapahtuman tiedotuksessa. Nyyttikestit keräsivät sateesta huolimatta kourallisen kiinnostuneita (noin 10 henkilöä). Tapahtuma sai runsaasti mediahuomiota. Artikkelit julkaisivat MTV3, Yle sekä Reuters.

3.11. Työ-Lännen koulutusristeily Turun saaristossa

Työ-Lännen syksyn laivaseminaarissa Työttömien Keskusjärjestöä edustivat Ritva Kurkinen ja Juha Keränen.Koulutuksessa oli mukana asiantuntijavieraana Varhan sosiaalityöntekijä Katja Riitakorpi ja työllisyysaluejohtaja Jukka Varonen.

7.11. SDP Tulevaisuusfoorumi

SDP:n järjestämä tilaisuus, jossa osallistujana Jukka Haapakoski ja Ritva Kurkinen. Viidennen kerran järjestettäväSDP:n Tulevaisuusfoorumi kokosi yhteen noin 300 puolueen työryhmien jäsentä ja eri alojen asiantuntijaa keskustelemaan tulevaisuuden kysymyksistä. Tällä kertaa Tulevaisuusfoorumissa keskityttiin SDP:n uuden poliittisen ohjelman sisältöihin. Poliittinen ohjelma olisi tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa toukokuussa 2026.

12.11. Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä: Köyhien kannustimet – miten löytyy toivo paremmasta?

Mukana keskustelussa olivat Työttömien Keskusjärjestön kokemusasiantuntijat Satu Kauppila, Heta Kopra sekä UllaKolari. Ihmisoikeusliiton riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmää edustivat Ee Eisen, Pasi Kangasmäki, Sirja Mäkelä ja Virpi Hyttinen. Kansanedustajista keskusteluihin osallistuivat Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Oskari Valtola (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Eva Biaudet (r.), Bella Forsgrén (vihr.), Krista Kiuru (sd.) sekä kunnanvaltuutettu Maiju Kiukas (kd.).

Tapahtumaa seurasi sekä paikan päällä että verkossa yhteensä noin 220 henkilöä ja sen virallista tallennetta onkatsottu 406 kertaa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä EAPN-Finin, Ihmisoikeusliiton, Kirkkohallituksen, Kuka kuuntelee köyhää -verkoston sekä SOSTE:n kanssa.

10.–14.11. Köyhyysviikko

EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä (Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto) koordinoi köyhyysviikkoa 10.–14.11. Viestinnän asiantuntija Tiia Popovic osallistui köyhyysviikon markkinointiin ja materiaalintuotantoon. Työttömien Keskusjärjestö oli mukana köyhyysviikon kampanjassa sosiaalisen median julkaisuja jakamalla sekä osallistumalla tapahtumiin.

26.11. Ruoka-avun valtionapuhankkeiden vertaistapaaminen

Työttömien Keskusjärjestö tapasi yhdessä Kotimaisen avustustyönliitto Koan ja Ruoka-apu.fi:n sekä Kirkkopalveluiden kanssa hyvinvointialueiden ruoka-apuhankkeiden vastuuhenkilöitä.

Vertaistapaamisten jatkumiseksi toivottiin THL:n koordinoivan vastaisuudessa infotilaisuuksia. Tapaamisenmuistio lähetettiin myös valtionapua jakavalle taholle (THL). Läsnä oli 30 henkilöä. Työttömien Keskusjärjestöä tapaamisessa edusti Terveyttä työttömille -toiminnan terveyden edistämisen koordinaattori Heli Niromaa.

20.–21.11. ICSW Expert Seminar, Access to Social Rights in Democratic Societies, Lissabon

The Legal Right of the Unemployed for an Elementary Free Health Care Checkup in Finland – How is it Applied in Practice and What can be Improved? Jukka Haapakoski. ICSW seminaari, jossa esiteltiin Työttömien terveystarkastusten lakia, käytäntöjä ja Terveyttä työttömille toiminnan kokemuksia.

12.12. Edunvalvonnan tapaaminen, Eduskuntatalo, Helsinki

Edunvalvonnan kierroksen päätti vuonna 2025 tapaaminen SDP:n kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan AnttiLindtmanin kanssa. Työttömien Keskusjärjestöä edustivat toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sekä Terveyttä työttömille työkykykoordinaattorit Ulla-Maija Kopra sekä Veera Luoto.

Ruoka-apuverkostot

Työttömien Keskusjärjestö osallistui STM-rahoittamaan Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmään. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Lisäksi ryhmä piti etäkeskustelutapaamisen. Ryhmässä olivat mukana SPR, Vantaan Yhteinen Pöytä, Stadin Safka, ViaDia, Kirkkopalvelut, Sininauhaliitto, Ruokavirasto, STEA, STM, Kotimaisen avustustyön liitto (Koa) sekä Jouko Karjalainen. Ryhmässä keskusteltiin mm. ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeen tavoitteidento teutumisesta, Juho Saaren tutkimusyhteistyöstä (ruoka-aputapahtumissa tehtävästä kyselystä), ruoka-aputoimijoiden tilanteesta, ruoka-avun asetuksesta tuleville vuosille, ruoka-avun valtionavustuksista, ulkomaalaisista opiskelijoista ja sosiaaliturvasta sekä tutustuttiin Stadin Safkan toimintaan.

Lisäksi Työttömien Keskusjärjestö on osallistunut ruoka-apu.fi:n järjestämiin kuukausittaisiin verkkotapaamisiin, joissa ruoka-aputoimijat kokoontuvat yhteisen asian tiimoilla. Tapaamisissa jaetaan tietoa virkavallan ja toimijoiden väillä sekä pidetään esityksiä, jotka tukevat tätä toimintaa.

Vuonna 2025 ruoka-apu.fi-verkkosivun tilastojen mukaan ruoka-aputapahtumia järjestettiin 3 769 tapahtumaa, joissa jaettiin 501 ruoka-annosta, 661 aamiaista, 859 lounasta ja 1 063 kahvitusta. Määrä on noin 15 % vähemmän kuin edellisenä tarkasteluvuonna. Pudotukseen on vaikuttanut muutaman suuren jakajan poisjäänti.

EU-rahoitteinen ruoka-apu on muuttunut vuonna 2023 aineellisen avun kautta maksukorttien jakamiseksi. TyöttömienKeskusjärjestö ei osallistunut maksukorttihankkeeseen, mutta osa yhdistyksistä avusti virallisia jakajatahoja maksukorttien jakamisessa sekä liitännäistoiminpiteiden järjestämisessä.

Maksukortteja jakoivat Suomen helluntaiseurakunta, SPR, Vihreä Keidas ry sekä Kirkkopalvelut ry yhdessä Siun Soten kanssa. Näistä Vihreä Keidas toimi pelkästään pääkaupunkiseudulla. Toisessa hankehaussa (2024–) mukaan tulivat ADRA Finland säätiö, ESTERY – Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry, Kainuun hyvinvointialue, Rauman Seudun Katulähetys ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sekä SPR. Kolmannessa hankehaussa (2025–) mukaan tulivat Katettu pöytä (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue), Yhdessä tehden 2 – tukea, ohjausta ja osallisuutta (Kirkkopalvelut ry), Arvoa ja toivoa arkeen (Lahden Diakoniasäätiö sr), Hyvällä sydämellä – apua arkeen (Suomen Helluntaikirkko) sekä Aineellista apua ja osallisuutta (2026–2027, Suomen Punainen Risti). Hankkeet olivat monivuotisia.

Vaikuttamistyön tulokset

Työttömien Keskusjärjestön toiminnan tavoitteena on tuoda työttömien ja jäsenyhdistysten ääntä päättäjille niihin pöytiin, joissa työttömien asioita käsitellään. Onnistumisena voidaan pitää sitä, että Työttömien Keskusjärjestö valittiin toimintavuoden aikana valtion työllisyyden edistämisen valtakunnalliseen neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta seuraatyöllisyyspalveluiden edistymistä kuntien muodostamilla työllisyysalueilla. Keskusjärjestöä pyydettiin myös nimittämään Varsinais-Suomen työllisyysalueelle Keskusjärjestön edustajat. Lisäksi Työttömien Keskusjärjestö on ollut aktiviinen useassa SOSTEn koordinoimassa verkostossa, joilla on yhteydet valtion lainsäädännön uudistamistyöryhmiin. Vuoden aikana tavattiin päättäjiä eduskunnan valiokunnissa, yksittäisissä tapaamisissa ja tapahtumissa.

Edunvalvonnan sisältöjen osalta Keskusjärjestö ei ole saanut juurikaan tavoitteitaan läpi. Suomen hallitus ei ole peruuttanut epäinhimillisiä sosiaaliturvaleikkauksia. Toisaalta monet Työttömien Keskusjärjestön ennakoimista ja esittämistä huolista ovat toteutuneet. Vuoden 2025 lopussa Suomen työttömyysaste oli Euroopan maiden korkein. Kun Suomessa on taannuttu, muualla Euroopassa on ollut jo orastavaa talouskasvua. Suomessa Keskusjärjestön ennakoinnin mukaisesti ylivelkaantuminen on lisääntynyt sekä häätöjen määrä kasvanut. Työttömyysetuudet eivät ole pysyneet inflaation mukana.

Sekä työttömien että muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien taloudelliset tilanteet ovat jatkaneet kurjistumista. Toimeentulotukea haettiin viime vuosiin nähden poikkeuksellisen paljon, vuonna 2025 miljardin euron edestä (173 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna). Lisäksi hallitus kaavaili toimeentulotuen leikkauksia vuodelle 2026. Näissä kaavailluissa leikkauksissa pyrittiin kiristämään toimeentulotuen myöntämisen ehtoja.

Jäsenyhdistyksiltä suoraan saadun palautteen mukaan kunnissa oli kirjavat käytännöt työttömien palveluista. Työllisyystoimenpiteitä heikennettiin merkittävästi valtiontasolla. Hallitus on toteuttanut muun muassa työttömyysturvan suojaosan, aktiivirahan leikkaukset sekä palkkatuetun työn työssäoloehdon kiristykset. Lisäksi järjestöille merkittävää työvoimapoliittista avustusta ei ole ylläpidetty.

Työllisyyspalveluihin tehdyt valtion säästöt näkyivät tilastoissa aktivointiasteen heikkenemisenä (Lokakuussa, 2025,pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli 6,2 % valtakunnallisesti, mikä on erittäin alhainen lukema). Joissakin kunnissa panostettiin omiin työllisyystoimenpiteisiin, joista kertyy työssäoloehtoa. Nämä työllisyystoimet ovat vain yrityksille suunnattuja ja usein lyhytaikaisia toimenpiteitä.

Kaavamaisesta työvoimapalvelusta ei ole luovuttu, vaan esimerkiksi valtion lainsäädännöllä ylläpidetään niin sanottua Pohjoismaista kaavamaista työvoimapalvelumallia.

Työttömien terveyspalveluiden hintaa on nostettu korottamalla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja merkittävästi. Valtaosa hyvinvointialueista noudattaa asiakasmaksulain 11. pykälää maksujen huojentamisesta tai perimättä jättämisestä tuloperusteisissa terveydenhuollon maksuissa. Tietoa maksun huojentamismahdollisuudestaon kuitenkin ollut usein vaikea saada selville. Lääkkeiden omavastuuosuutta korotettiin.

Ihmisten ylivelkaantumista ja ulosottoon joutumista ei ole hillitty lainsäädäntöä uudistamalla ja järjestämällä viiveettömiä ja ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluita. Päinvastoin ulosoton vapaakuukausista luovuttiin.

Viestintä

Työttömien Keskusjärjestö otti aktiivisesti osaa julkiseen keskusteluun ajankohtaisista työttömyysaiheista, työttömien toimeentulosta, terveydestä sekä hyvinvoinnista. Tavoittavuutta seurattiin tarkkailemalla omien mediaosumiemme määrää toteutuneiden artikkelien, haastattelujen ja tiedotteiden läpimenojen kautta. Vuonna 2025 hyviä tuloksiasaatiin aikaan etenkin medianäkyvyydessä valtakunnan medioissa. Maksettu sosiaalisen median kampanjointi tuotti moninkertaisesti parempaa näkyvyyttä kuin pelkät orgaaniset julkaisut. Metan kiellettyä yhteiskunnallisten aiheiden mainonnan syksyllä 2025, jäi maksetun mainonnan kokonaistulos kuitenkin huomattavasti edellisvuotta heikommaksi ja vaikutus näkyi myös heikompana kävijämääränä verkkosivuilla. Korvaavia keinoja näkyvyyden lisäämiseksi tutkittiin, muttei vielä ehditty ottaa laajemmin käyttöön.

Julkisessa keskustelussa teemana korostuivat hallituksen leikkausten vaikutukset heikossa työmarkkina-asemassa oleviin sekä TE24-muutos eli työllisyyspalveluiden siirtyminen kunnille. Suurta huolta herätti talouden heikko kasvu ja haettavina olevien työpaikkojen vähäinen määrä. Myös työttömien tukipalveluiden saatavuus herätti kritiikkiä,etenkin järjestökentän ulostuloissa. Työttömyys näkyi edelleen hyvin henkilökohtaisten kokemusten muodossamediassa, pitkittynyt työttömyys oli yhä tyypillisempi aihe. Isona teemana näkyi myös vähentynyt järjestörahoitus, ja etenkin paikallisten työttömien yhdistysten tukala tilanne ja toiminnan lakkauttamisuutiset. Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksistä 7 lopetti toimintansa vuoden aikana.

Media

Keskusjärjestö jäsenineen onnistui näkymään lehtikirjoittelussa entistä voimakkaammin sekä mediaosumissa että tiedotteiden läpimenoissa. Toimintavuoden 2025 aikana Keskusjärjestöllä itsellään oli 57 mainintaa (30 % enemmänkuin edellisvuonna). Tämän lisäksi toiminnanjohtaja tai muu henkilöstö on ollut esillä 12 valtakunnallisessa TV- ja radiohaastattelussa (Taulukko 1). Jäsenistöllämme mainintoja kertyi yhteensä 237 kappaletta (7 % enemmän kuin edellisvuonna). Mediatiedotteita lähetettiin 10 kpl ja läpimenojen määrä oli 9 (läpimenojen kasvu oli 29 % verrattuna edellisvuoteen).

Taulukko 1: TV- ja radiohaastattelut 2025

Kasvua on haettu aktiivisesti sosiaalisen median tileillä maksetulla mainonnalla. Alkuvuodesta näkyvyyden kasvutileillä oli kovaa. Syksyllä 2025 Meta kuitenkin kielsi yhteiskunnallisten aiheiden mainonnan, mikä tarkoittaa, ettei Keskusjärjestön julkaisuja voi enää mainostaa. Kattavuus laski merkittävästi loppuvuonna.

**Katselut (näyttökerrat)	381 700	33 400	8000
**Uudet seuraajat	377	183	121

Taulukko 2: Sosiaalisen median julkaisujen tavoittavuus ja yhteisöjen kasvu

**Lähde: Metan ja LinkedIn:in analytiikka 2026 (ei suoraan vertailukelpoinen edellisvuoteen, sillä Meta on muuttanut tiedonkeruu- ja tilastointimallejaan ja LinkedIn oli käytössä vain osan vuotta 2024).

Verkkosivut

Verkkosivut tavoittivat vuodessa noin 25 000 kävijää. Tässä näkyy 12 % lasku edellisvuoteen, sillä maksetun sosiaalisen median mainonnan avulla ei ole voinut ohjata kävijöitä sivuille loppuvuodesta 2025. Kävijöitä pystyttiin kuitenkin edelleen merkittävästi paremmin ohjaamaan haluttujen tavoitesivujen pariin, osin sivuston käyttäjäpolkujaselkiyttämällä ja osin sosiaalisen median ohjauksella. Työttömien Keskusjärjestön verkkosivuja on työstetty myös selkeästi hakukoneystävällisempään suuntaan.

Jäsen- ja uutiskirjeet

Uutiskirjeviestinnässä pääpaino oli jäsenkirjeessä sekä hyvinvointialueille suunnatussa uutiskirjeessä, jota toteutettiinyhteistyössä Terveyttä työttömille -toiminnan kanssa. Yleinen uutiskirje lähetettiin aina omien tapahtumien sekä muun soveltuvan tiedotuksen yhteydessä.

Taulukko 3: Uutiskirjeiden tilaajamäärät ja tavoittavuus Lähde: Creamailer/Liana Mailer 2025

Jäsenkirje tavoitti jäsenyhdistykset hyvin eli yli puolet jäsenistömme edustajista lähetyskertaa kohden. Hyvinvointialueille lähetettiin vuonna 2025 systemaattisesti uutiskirjeitä ajankohtaisiin työttömien terveysteemoihin sekä tapahtumiin liittyen. Uusia tilaajia saatiin hyvinvointialueiden päättäjä- ja ammattilaiskohderyhmässä 24. Myös hyvinvointialueelle suunnatun uutiskirjeen avausprosentti on hyvällä tasolla ja lähetykset tavoittavat (ml. kuntakirjaamot) kohderyhmää hyvin. Sidosryhmien uutiskirjeessä avaus- ja klikkausprosentit pysyivät kutakuinkin edellisvuoden tasolla.

Jäsenyhdistykset

Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset ovat valinneet vuosikokouksessa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet (liite 1). Vuoden lopussa Työttömien Keskusjärjestössä oli yhteensä 54jäsenyhdistystä. Keskusjärjestöön liittyi yksi uusi jäsenyhdistys ja 7 jäsenyhdistystä erosi Keskusjärjestöstä.Yhdistysten eroamisen syynä oli lopettaminen tai toiminnan loppuminen.

Keskusjärjestö jakoi jäsenyhdistyksilleen STEA-avusteista Toimintatonnia, jonka kokonaisbudjetti vuodelle 2025 oli 40 000 euroa.

Jäsenyhdistysten toimintaa on tuettu neuvonnalla, hankekonsultoinnilla sekä välittämällä aktiivisesti viestejä tärkeistä tapahtumista ja koulutuksista. Viestintää tehtiin jäsenkirjeiden, sidosryhmäuutiskirjeen, verkkolehden sisällöissä sekä someviestinnässä. Työttömien Keskusjärjestö ylläpiti jäsenistölle suunnattua intranettiä, johon kerättiin ajankohtaisiajäsentoimintaan ja hallintoon liittyviä asioita sekä ylläpidettiin vuosikelloa.

Jäsenkyselyillä kartoitettiin työttömien yhdistysten toimintaa ja tarpeita. Lisäksi tiedusteltiin jäsenyhdistystennäkemyksiä uusista ja päättymässä olevista Keskusjärjestön hankkeista. Jäsenkyselyjä sekä Digikahveja hyödynnettiin Keskusjärjestön toiminnan kehittämiseksi edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden, hanketarpeiden osalta sekä käytettiin toiminnasta raportoimiseen. Jäsenille lähetettiin yhteensä 31 kyselyä.

Vuonna 2025 Työttömien Keskusjärjestöön kuuluvien työttömien yhdistysten työllisyystoimenpiteisiin (palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu) osallistui tehdyn kyselyn mukaan yhteensä 442 henkilöä. Avoimilletyömarkkinoille sijoittui yhteensä 62 henkilöä, koulutukseen 32 henkilöä ja muuhun toimintaan sijoittui 62 henkilöä. Jäsenkyselyyn vastasi 22/54 yhdistyksestä.

Aluetoiminta

Jäsenistön verkostoitumista ja tiedonvaihtoa varten on käytetty suljettua Facebook-ryhmää Työttömien aluejärjestöt, jossa vaihdetaan tietoa alueiden kesken. Myös sähköposteilla, puhelimitse sekä kuukausittain pidetyillä Digikahveilla vaihdettiin tietoa alueiden yhdistysten kanssa. Lisäksi yhdistysten aktiiveja tavattiin ja verkostoiduttiin koulutuksissa ja tapahtumissa.

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso (Kaakkois-Suomi)

Silmut ry toimi yksityisenä sosiaalipalvelun tuottajana. Silmut ry:llä voi toteuttaa työssäoppimisjaksoja. Oppilaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä. Silmut ry jakoi hävikkiruokaa. Yhdistyksellä oli kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa lounas- ja kanttiinipaja valmisti edullista lämmintä kotiruokalounasta kolmesti viikossa. Kohti Työtä ry:ssä toimittiin matalan kynnyksen toimijana. Kouvolan Seudun Työttömillä oli pieni ruokala sekä jäsentoimintaa. LappeenrannanSeudun Työnhakijat eivät saaneet ruokalatoimintaa toimimaan ja yhdistyksen toiminta lakkasi. Imatran Työnhakijoilla ei ollut toimintaa kalenterivuonna.

Parikkalan Työnhakijat ry lopetti toimintansa ja erosi Keskusjärjestöstä.

Jäsenyhdistykset: Imatran Työnhakijat ry, Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry, Etelä-Kymen Työttömät – EKYT ry, Kohti Työtä ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry ja Silmut ry

Etelä-Pohjanmaa

Kurikan Työnhakijoilla ei ollut toimitiloja, mutta yhdistys järjesti jäsenilleen luentoja, kursseja, virkistys-ja teatterimatkoja. Muiden yhdistysten toiminta oli hiipumassa.

Jalasjärven Työnhakijat ry lopetti toimintansa ja erosi Keskusjärjestöstä.

Jäsenyhdistykset: Kauhavan Työnhakijat ry, Kiertoliike ry ja Kurikan Työnhakijat ry

Etelä-Savo

Työpajayhdistys TEKO ry:llä toiminta oli pääsääntöisesti ESR+ hanketoiminnan toteuttamista. Yhdistys järjestityötoimintaa mahdollisuuksien mukaan, mutta vuoden työhön tai työtoimintaan ohjautuminen oli todella haastavaa työllisyysalueen rahoitustilanteen vuoksi. Mikkelin Työttömät ry toteutti kohtaamispaikkatoimintaa, ruoka-aputoimintaa ja erinäisiä hankkeita. Kangasniemen Työttömillä oli kirpputoritoimintaa, 3 työkokeilijaa, 1 työllistettynä kunnan avustuksella ja 1 osatyökykyisen tuella.

Mäntyharjun Työttömien toiminta lakkasi vuoden loppuun mennessä.

Jäsenyhdistykset: Kangasniemen Työttömät ry, Mikkelin Työttömät ry, Mäntyharjun Työttömät ry ja Työpajayhdistys TEKO ry (Savonlinna)

Kainuu

Kajaanin Työvoimayhdistys ry toimi aktiivisesti työttömien, maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tukena. Toimintaa rahoittivat pääasiassa STEA, ESR, Kajaanin kaupunki ja muutyhteistyötahot. Yhdistys työllisti hankkeissa CH työntekijää. Yhdistyksen työllistävässä toiminnassa oli $ palkkatuella, JH työkokeilussa ja H. kuntouttavassa työtoiminnassa. Tämän lisäksi yhdistys tarjosi työtoimintapaikan # kieliharjoittelijalle, < opiskelijoille ja H rikosseuraamuslaitoksen asiakkaalle. Yhdistyksen keskeisimmät toimintamuodot olivat Ruokala Eines (CK KKH lounasta, . =HC maksutonta aamiaista, H# CG$ kg hävikkiruokaa), matalan kynnyksen kohtaamispaikka (JCK ryhmätapaamista, .$ tapahtumaa ja JH= neuvontakertaa sekä KYLE- ja KAVE-hankkeet (vahvistivat miesten, pitkäaikaistyöttömien ja mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien osallisuutta).

Jäsenyhdistykset: Kajaanin Työvoimayhdistys ry

Keski-Pohjanmaa

Kokkolan Työttömillä oli 9 henkilöä palkkatuella, 12 työkokeilijaa ja 8–12 kuntouttavassa työtoiminnassa kuukautta kohti. Maksuttomina palveluina työttömille olivat kuntosali, keramiikkapaja ja käsityökerho. Lisäksi järjestettiin joitain tapahtumia. Toimintaa työpajoissa oli kuljetus- ja kiinteistöpalveluiden, polkupyöräkorjaamon, kirpputorin ja it-palveluiden muodossa. Lisäksi oli asuntojen vuokrausta asunnottomille (7 henkilöä). Pienimuotoista ruokajakoa on ollut myös jatkuvana toimintana.

Eläinhoitola Kotipesä pyöritti pieneläinten hoitolaa. Yhdistys on rakentanut valtavan juoksulatilan ja katetun juoksuputken, joissa koirat voivat liikkua vapaasti.

Jäsenyhdistykset: Eläinhoitola Kotipesä ry (Kokkola) ja Kokkolan Työttömät ry

Keski-Suomi

Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry keskitti toimintansa hanketyöhön. Sen STEA-rahoitteinen Sirpakka-toiminta jatkui. Jyväskylän Uusiotuote pyöritti kuntouttavaa työtoimintaa puupajatöissä. Saarijärven Työttömillä oli ruokala- ja kahvilatoimintaa ja torivalvontaa. Yhdistys järjesti retkiä ja urheilutoimintaa sekä jakoihävikkiruokaa. Suolahden Työttömillä oli monipuolista jäsentoimintaa, kirpputori, ruokala ja yhdistys teki kirjanpitoa pienille toimijoille.

Jäsenyhdistykset: Jyväskylän Katulähetys ry, Jyväskylän Uusiotuote ry, Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry, Saarijärven Työttömät ry ja Suolahden Työttömät ry

Lappi

Ivalon Seudun Työttömät ry jakoi hävikkiruokaa, järjesti liikuntaa, ilmaisia uimahallikertoja, retkiä ja tapahtumia kunnan ja seurakunnan kanssa. Yhdistyksellä oli säännöllisiä työttömien terveystarkastuksia. Kolarissa ruokajako jatkui normaaliin tapaan. Yhdistyksellä oli kirpputori ja huonekalukirpputori sekä palkkatukilaisia.

Työtä & Turvaa ry (Tornio) lopetti toimintansa ja erosi Keskusjärjestöstä. Jäsenyhdistykset: Ivalon Seudun Työttömät ry, Kolarin Työttömät ry

Pirkanmaa

Teemana Muutos – TeeMu ry toimi Kangasalla matalan kynnyksen kohtaamispaikassa Kasperissa. Yhdistys joutuimuuttamaan huoltoaseman yläkerrasta toisaalle Kangasalassa. Nokian Väliasema työllisti pitkäaikaistyöttömiä 10 ammattialalle, avoimia työpaikkoja vastaaviin työtehtäviin. Asiakkaiden ammattitaito vahvistui ulkoisille asiakkaille tehdyissä tilaustöissä ja palveluissa. Lisäksi asiakkaita tuettiin yksilöohjaajan avulla löytämään jatkoratkaisu työllistymiseen. Oriveden Seudun Työttömillä järjestettiin lounasruokailua kerran viikossa ja lahjoitusruoan jakoa kahdesti. Yhdistys ylläpiti lahjoituspistettä, jossa jaossa muun muassa vaatteita ja astioita. Yhdistys osallistui yhteisökeskustoiminnan järjestämiin tapahtumiin. Lempäälän–Vesilahden Työttömät mahdollistivat kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatuetun työn kierrätyksen parissa. Kyrön Eloisilla oli vähäistä toimintaa.

Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry lopetti toimintansa ja erosi Keskusjärjestöstä.

Jäsenyhdistykset: Kyrön Eloisat ry, Lempäälän–Vesilahden Työttömät ry, Nokian Väliasema ry, Oriveden Seudun Työttömät ry, Teemana Muutos – TeeMu ry, Toijalan Seudun Työttömät ry

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan Työttömät ry toimi Pohjois-Karjalassa ja sen toimipiste sijaitsi Joensuussa. Järjestön toiminnan pääpaino oli TYYNE-työttömien neuvontapalvelussa. Yhteisiä aluepalavereita järjestettiin kolme.

Pohjois-Karjalan Työttömät ry oli maakunnan työttömien yhdistysten kattojärjestö ja sen jäsenyhdistykset järjestivät alueellaan erilaista toimintaa ja tarjosivat mm. työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Juuan Työttömät ry ylläpiti Kierrätys Keskus Kieppiä. Yhdistys järjesti teatterimatkoja, henkilökunnan virkistystä ja tarjosi ruokailun ja jäsenistölle jouluruoan. Kontiolahden Työttömät ylläpiti kierrätyskeskus Töpinää. Yhdistys hallinnoi STEA-rahoitteista matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa. Näre ry:llä oli palkkatukilaisia ja osa-aikaisia. Yhdistys sai kuin saikin tulevalle vuodelle avustuksen, vaikka merkit olivat lähes koko vuoden huonot. TohmajärvenNurkka ry:n Nurkkalassa toiminta jatkui koko vuoden. Työntekijöitä oli riittävästi.

Kannatusjäsenyhdistys Joensuun Arjesta-selviytyjät ry erosi Keskusjärjestöstä.

Jäsenyhdistykset: Juuan Työttömät ry, Kontiolahden Työttömät ry ja Näre ry (Nurmes), kannatusjäsenenä Tohmajärven Nurkka ry.

Pohjois-Pohjanmaa

Eväitä Elämään ry jakoi ylijäämäruokaa työttömille ja vähävaraisille. Toiminnan ylläpitäminen ja jatkuminen oli merkittävää ruoka-apua tarvitseville. Yhdistys piti aktiivisesti yhteyttä yhteistyökumppaneihin ylijäämäruoan saamiseksi.Uusien jäsenten ja vapaaehtoisten hankintaa tehostettiin erilaisten tapahtumien ja tempausten keinoin.

Jäsenyhdistykset: Eväitä Elämään ry (Ylivieska)

Pohjois-Savo

Kiuruveden Työttömät ry järjesti keittiö- ja kahvilatoimintaa sekä jakoi ruoka-apua. Lapinlahden Työttömien Tuki ry:llä oliruokala työttömille, vähävaraisille ja eläkeläisille. Yhdistyksellä oli myös ruoan kotiinkuljetus liikuntarajoitteisille tai sellaisille henkilöille, jotka eivät muuten päässeet paikan päälle syömään. Työttömien Toimintapaja ry pyöritti kirpputoritoimintaa sekä talkkariavustustöitä kunnalle.

Kuavin Myö ja Työ ry (Kaavi) sekä Rautavaaran Työraitti ry lopettivat toimintansa ja erosivat Keskusjärjestöstä.

Jäsenyhdistykset: Kiuruveden Työttömät ry, Lapinlahden Työttömien Tuki ry ja Työttömien Toimintapaja ry

Päijät-Häme

Kärkölän Työttömät pyöritti kirpputoritoimintaa. Työapu Lahty ry:llä ei ollut omia tilojaan, mutta yhdistys antoi työttömille neuvontaa ja opastusta.

Jäsenyhdistykset: Kärkölän Työttömät ry ja Työapu Lahty ry

Satakunta

Porin Seudun Työttömät toteutti kohtaamispaikassa kauppojen ja koulujen ruoka-aputoimintaa sekä monipuolisia palveluita työttömille. Yhdistyksellä on vilkas jäsentoiminta. Yhdistyksen tiloista löytyi kirpputori, pukuvuokraamo, kutomo, ompelimo ja syksyisin toiminnassa oleva

mehuasema. Kankaanpään Toimitupa ry teki teatteri- ja kiertomatkoja sekä syysretken. Lisäksi yhdistyksellä oli karaokea, bingoa ja myyjäisiä.

Jäsenyhdistykset: Kankaanpään Toimitupa ry ja Porin Seudun Työttömät ry

Uusimaa

UUTTA ry tarjosi pääkaupunkiseudun jäsenilleen vertaistukea ja jäsenpalveluja. Ohjelmassa oli muun muassa säännölliset jäsentapaamiset, kokkauskerho- ja taideryhmätoiminta. Lisäksi tehtiin virkistys- ja teatteriretkiä, käytiin konserteissa sekä osallistuttiin Tatsi ry:n järjestämään eduskuntavierailuun ja Kallioniemi-retkeen. Yhdistys tekiyhteistyötä Helsingin kaupungin Kinaporin Palvelukeskuksen ja Stadin Yhteisötalojen kanssa. Elämänlaatu ry:n omistama toimitila jäi käyttämättömäksi kuntouttavan työtoiminnan loppumisen vuoksi. Korson Työttömillä oli keittiö, ruokajakoa sekä aktiivista jäsentoimintaa, muun muassa hyvinvointipäivät. Hang On ry:llä oli 6 palkkatukilaista sekä muutama vapaaehtoinen. Maahanmuuttajien kotouttamiskouluista kieli- ja työelämän tutustumiseen oli noin 20 hlöä. Yhteistyötä rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Yhdistys valmisti hävikistä edullista lounasta ja jakoi päivittäin hävikkiruokaa.

Lohjan Seudun Työttömien jäsenillä oli mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan talkootöissä, ruoka-avussa jaerilaisissa tapahtumissa. Yhdistys ylläpiti arkipäivisin kahvilaa ja ruokalaa, jossa jäsenet voivat nauttia aamupalaa, katsella TV:tä, lukea päivän lehdet tai ruokailla edullisesti. Pienimuotoisia asiakastöitä suoritettiin toiminnan kulujen kattamiseksi sekä työtoimintaa varten.

Meri-Vuosaaren Työttömillä oli kirpputori, hävikkiruokajakoa sekä tietokonekierrätys. Pop UP Poppoo keskittyi omaan jäsentoimintaansa. Yhdistyksellä ei ollut omia toimitiloja. Vantaan Työnhakijat jakoi ruoka-apua Yhteisen pöydän sekä muiden toimittajien ruoista. Myös keittiö oli toiminnassa.

Elämänlaatu ry (Vantaa) sekä kannatusjäsen Toimintakeskus Risteys erosivat Keskusjärjestöstä.

Jäsenyhdistykset: Korson Työttömät ry, Lohjan Seudun Työttömät ry, Meri-Vuosaaren Työttömät ry (Helsinki), Pop UP Poppoo ry (Tuusula), Porvoon Seudun Työnhakijat ry, Tuusulan Työttömät ry ja Vantaan Työnhakijat ry sekä kannatusjäsenenä Suomen Monikulttuurinen Liitto ry – MEH Unity.

Varsinais-Suomi

Työ-Länsi ry:n hallitus kokoontui viisi kertaa. Vuosikokouksessa 28.2. valittiin puheenjohtajaksi Christine Vallius Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:stä sekä varapuheenjohtajaksi Seppo Blomqvist Turun Seudun TST ry:stä. Syksyn laivaseminaari pidettiin 3.11. Seminaarissa Työttömien Keskusjärjestöä edustivat Ritva Kurkinen ja Juha Keränen. Koulutuksessa oli mukana asiantuntijavieraana Varhan sosiaalityöntekijä Katja Riitakorpi ja työllisyysaluejohtaja Jukka Varonen.

Loimaan Seudun Työttömät ry työllisti palkkatuella, kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeilulla, työharjoittelulla sekä järjesti tutkinnonosien suorittamista. Yhdistyksellä oli lounaskahvilatoimintaa. Lisäksi yhdistys järjesti perjantaibingon jajäsenistölle virkistysretkiä ja hävikkiruoan jakoa vähävaraisille.

Mynämäen Seudun Työttömät Työnhakijat ry järjesti matkoja vähintään yhden kuukaudessa. Lisäksi yhdistys järjesti 30-vuotisjuhlat, jossa oli mukana muun muassa järjestösihteeri Juha Keränen. Salon Alueen Työttömät tarjosityöttömille salolaisille yksilöllistä neuvontapalvelua työnhakuun, sähköiseen asiointiin, terveyteen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyen. Lisäksi tarjolla oli erilaisia ryhmämuotoisia tapahtumia ja koulutuksia.

Turun Seudun TST ry työllisti palkkatuella henkilöitä mm. infoon, tiedotukseen, ruokalaan, logistiikkaan ja vahtimestareiksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä oli aiempia vuosia vähäisempi johtuen työllisyysalueen sisäisistä ongelmista. Vapaaehtoistyöntekijät ylläpitivät laajaa jäsentoimintaa kerhoineen ja tapahtumineen, järjestivät kolme kertaa viikossa jaetun hävikkiruokajakelun sekä auttoivat toimintakeskuksessatyövoimapulan aikana mm. ruokalassa, siivouksessa ja autonkuljettajina. TST osallistui Turun kaupungin kärkihanketoimintaan ja ylläpiti Jyrkkälän asukastuvan ruokalaa. Se oli myös yksi Turun Asunnottomien yön järjestäjistä jo vuosien ajan. Yhdistys ajautui konkurssiin vuokranmaksuongelmien vuoksi marraskuun lopussa. Jäseniä oli noin 500 hlöä.

Varissuon Työ ja Toiminta VT ry muutti 20 vuoden jälkeen pienempiin tiloihin. Toiminta jakaantui kahteen eri paikkaan, osa Varissuon kirkon tiloissa. Yhdistys luopui muun muassa ompelimosta, kirpputorista sekä pyöräkorjaamosta. Muutossa menetettiin oman liikuntasali. Kerhotoiminta jatkui ennallaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli alkuvuodesta vain muutama asiakas. Vastuuohjaaja jouduttiin lomauttamaan kokoaikaisesti ja toiminta päättyi. Palkkatukea myönnettiin vain neljän kuukauden ajaksi. Tukityöllistettyjä oli aikaisempaa vähemmän, joten yhdistyksessä ei toiminut erillistä työllistämisvastaavaa. Varpu-hanke (neuvontaa ja tukea digiasiointiin suomeksi,englanniksi ja arabiaksi, 2 työntekijää) jatkui kolmatta vuotta. Asiakkailta saadusta hyvästä palautteesta huolimatta hanke ei saanut jatkorahoitusta. Hävikkiruoanjakoa oli 5 päivänä viikossa. Jaettavaa oli entistä vähemmän, vaikka hakijamäärä pysyi ennallaan.

Jäsenyhdistykset: Loimaan Seudun Työttömät ry, Mynämäen Seudun Työttömät Työnhakijat ry, Salon Alueen Työttömät ry (ei Työ-Lännen toiminnassa mukana), Turun Seudun TST ry ja Varissuon Työ ja Toiminta VT ry (Turku)

Ahvenmaa, Kanta-Häme, Pohjanmaa

Alueilla ei ollut jäsenyhdistyksiä.

Työttömien Keskusjärjestön jäsentapahtumat

Työttömien Keskusjärjestön koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä kuultiin jäsenyhdistysten toiveita ja tarpeita. Tapahtumilla ja koulutuksilla on lisätty ja vahvistettu työttömien yhdistysten ja työttömien mahdollisuutta osallistua jakehittää järjestöosaamistaan. Tilaisuudet ovat tukeneet myös jäsenyhdistysten keskinäistä vertaistukea ja verkostoitumista. Aiheiden suunnittelussa otettiin huomioon ajankohtaiset työllisyys- ja työttömyysasiat sekä järjestömme edunvalvonnan tavoitteet.

Digikahvit

Jäsenistön Digikahvit-keskustelutilaisuuksia pidettiin kerran kuukaudessa, aina kuukauden viimeisenä perjantaina.Keväällä Digikahvien ajankohta siirrettiin kuukauden ensimmäiselle maanantai-iltapäivälle. Keskustelut olivat vapaamuotoisia vertaistukikuulemisia. Vapaamuotoisista keskusteluista on saatu myönteistä palautetta. Digikahveja järjestettiin 6 kertaa ja osallistujia oli keskimäärin 7 henkilöä.

25.4.2025 Tutustuminen Kokkolan 3. sektorin toimijoihin (osana Vuosikokouksen ohjelmaa)

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokousta edeltävänä päivänä 25.4.2025 Kokkolassa järjestettiin tutustumiskierroskokkolalaisissa kolmannen sektorin toimijoihin. Kierroksella tutustuttiin Yksipihlajan asukasyhdistyksen, Eläinhoitola Kotipesän, Kokkolan Työttömien, Taito Keski-Pohjanmaan (Kankuri) sekä Mellosin toimintaan. Snellmaninkodissa esiintyivät vastuualuejohtaja/johtava sosiaalityöntekijä Anu Pippola, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aikuissosiaalityöstä (TYM) sekä työllisyysjohtaja Perttu Kellomäki Keski-Pohjanmaan työllisyysalueelta. Illalla halukkaat pääsivät Kokkolan Matkailuoppaan Terho Taaran mukana Kokkola-kierrokselle.

2.–3.12.2025 Syyskoulutus

Perinteinen Syyskoulutus pidettiin 2.–3.12.2025 Sosten Jungman-tilassa. Tapahtuman avasi varapuheenjohtaja Ritva Kurkinen ja siinä esiintyivät Annukka Sorjonen, Helsingin työllisyyspalvelujen toimitusjohtaja, Tanja Jouppi,työnohjaaja ja työttömyyden kokemusasiantuntija, Mirka Smolej, STEAn asiantuntija, Helka Raivio, THL:n projektipäällikkö, Tuuli Riisalo-Mäntynen, THL:n erityissuunnittelija, Irma Hirsjärvi, alue- ja kuntavaltuutettu (vas.),Leena Valkonen, EAPN-Finin hallituksen jäsen sekä Ritva Liukkonen, STM:n erityisasiantuntija.

Työttömien tuettu lomatoiminta sekä lahjoitukset

Työttömien Keskusjärjestö markkinoi tuettua lomatoimintaa verkkosivuillaan ja kannusti jäseniään käyttämään palvelua. Sivustolle koottiin yhteystietoja toimijoista, jotka järjestivät tuettuja lomia. Halukkaat saivat tarvittaessa hakulomakkeita postitse Työttömien Keskusjärjestön kautta.

Jenni ja Antti Wihurin rahaston kautta jaettuja ilmaisia museolippuja saatiin 250 kpl Helsingin Kansallisgallerianmuseoihin: Ateneumin taidemuseoon, Nykytaiteen museo Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon. Museoliput jaettiin yhdistyksille jaettavaksi eteenpäin vähävaraisille.

Jäsenpalaute

Jäsenistöltämme kysyimme asteikolla 1 minimi – 5 maksimi kannanottoa seuraaviin väittämiin (26/54 vastausta):

• Tunnemme Työttömien Keskusjärjestön toimintaa: 4,42
• Työttömien Keskusjärjestö näkyy julkisuudessa: 4,12
• Työttömien Keskusjärjestö on luotettava kumppani: 4,65
• Työttömien Keskusjärjestön viestintä on ajantasaista, informatiivista ja hyödyllistä: 4,42
• Työttömien Keskusjärjestön ääni kuuluu työllisyysasioissa ja päätöksenteossa: 4,27
• Ovatko Digikahvit olleet teille hyödyllisiä: 3,57 (19 ei osallistunut)
• Työttömien Keskusjärjestö on mielestäni yhteiskunnallisesti vaikuttava: 4,27
• Työttömien Keskusjärjestö edustaa jäsenyhdistysten ääntä: 4,54
• Työttömien Keskusjärjestö edustaa työttömien ääntä: 4,5
• Työttömien Keskusjärjestö on helposti tavoitettava: 4,62
• Työttömien Keskusjärjestö tarjoaa hyödyllistä apua/neuvontaa 4,62
• Ovatko aluekokoukset tuoneet toimintaanne jotain uutta? 3,5 (20 ei osallistunut)
• Onko Toimintatonni ollut hyödyllinen? 5,0 (4 ei osallistunut toimintaan)
• Onko Keskusjärjestön tarjoama neuvonta lakiasioinnissa ollut teille tarpeellista? 4,5 (18 ei osallistunut toimintaan)

• Onko yhdistystoimintaan tai perustamiseen liittyvä neuvonta ollut hyödyllistä? 4,36 (15 ei ole saanut/tarvinnut neuvontaa)
• Onko Työttömien Keskusjärjestön koulutukset olleet hyödyllisiä? 4,64 (12 ei tarvinnut koulutusta)
• Terveyttä työttömille -toiminta on ollut yhdistyksellemme hyödyllistä: 4,28 (8 ei osallistunut toimintaan)
• Askelia Voimaan hanke on ollut yhdistyksellemme hyödyllinen: 4,17 (14 ei osallistunut toimintaan)

Terveyttä työttömille

Tervettä työttömille -toiminnan tavoitteena on edistää pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja hyvinvointia tiedottamallaterveystarkastuksista ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä tarjota henkilökohtaista palveluohjausta ja työkykykoordinaattorin tukea matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Lisäksi vahvistetaan työttömien yhdistysten osaamista sosiaali- ja terveysteemoissa ja palveluihin opastamisessa sekä tuetaan paikallisten yhteistyöverkostojen rakentamista hyvinvointialueilla.

Kumppanina ja osatoteuttajana on Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry.

Viestintä ja vaikuttaminen

Vaikuttamistyötä tehtiin vuonna 2025 erityisesti hyvinvointialueiden suuntaan. Hyvinvointialuepäättäjille ja -ammattilaisille suunnattiin vuoden aikana neljä uutiskirjettä, joiden teemoina olivat hyvinvointialuevaalit, työllisyyttä ja työkykyä tukevat palvelut, hyvinvointi- ja työllisyysalueiden välinen yhteistyö sekä joulun aika välittämisen aikana.Uutiskirjettä varten kirjoitettiin 8 artikkelia omaan verkkolehteen. Lisäksi artikkeleita saatiin yhteistyökumppaneilta. Uutiskirjeet lähetettiin hyvinvointialueiden kirjaamoille ja uutiskirjetilaajille. Tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana 39 %.

Vaikuttamistyötä tehtiin myös laatimalla mielipidekirjoituksia (2 kpl) ja lausuntoja (1 kpl) sekä osallistumalla neljäänedunvalvontatapaamiseen, joista kolmeen yhdessä Tatsi ry:n kanssa. Eduskunnan köyhyyspäivään, Kuntamarkkinoille, Terveydenhoitajapäiville, Asunnottomien yöhön ja Diakin ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatulle Oske-torille osallistuttiin näytteilleasettajana. Laurean ammattikorkeakoulun Porvoon ja Tikkurilan kampuksilla käytiin luennoimassa sairaanhoitajaopiskelijoille työttömien terveystarkastuksesta ja moniammatillisuudesta.

Vuoden aikana valmistui kaksi Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joissa Terveyttä työttömille -toiminta oli yhteistyökumppanina: Veera Vuolteen työ “Vapaaehtoistoiminta työkyvyn tukena – Työttömien työnhakijoiden kokemuksia ja osallistumismotivaation taustatekijöitä” sekä Karoliina Sepän työ “Kuntouttavan työtoiminnankehittämisen tarpeet kuntoutumisen tehostamiseksi”.

Erilaisissa verkostoissa toimittiin vuoden aikana aktiivisesti, keskeisimpänä Työttömien terveyspalvelujenammattilaisverkosto. Verkoston vetovastuu oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä Terveyttä työttömille -toiminnan, Työterveyslaitoksen ja Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa. Verkostossa on noin 500 työttömien terveystarkastuksia tekevää terveydenhoitajaa ja työttömien terveyden ja hyvinvoinnin parissa työskentelevää sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaista. Verkosto järjesti kaksi Työttömien terveyden tueksi -webinaaria, joista

30.10. järjestetyn webinaarin suunnittelu- ja toteutusvastuu oli Terveyttä työttömille -toiminnalla ja Terveydenhoitajaliitolla. Jäsenyydet muissa verkostoissa ja työryhmissä löytyvät liitteestä 4.

Työttömän ensiapupaketista julkaistiin päivitetty ja laajennettu versio yhteistyössä Tatsi ry:n, Mieli ry:n ja Takuusäätiön kanssa. Terveyttä työttömille -toiminnan asiantuntemusta hyödynnettiin uuden ESR-hankkeensuunnittelussa ja hankehakemuksen laatimisessa ja sen avulla saatiin luotua yhteistyösuhteita Diakonissalaitokseen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueisiin sekä Satakunnan ja Tampereen seudun työllisyysalueisiin. Osallistuttiin myös ruoka-avun valtionapuhankkeiden yhteyshenkilöiden vertaistapaamisen järjestämiseen ja esiteltiin heille Terveyttä työttömille -toimintaa.

Palveluohjaus ja työkykykoordinaattorityö

Palveluohjaus- ja yhdistyskäyntejä tehtiin yhteensä 30, joista 15 jäsenyhdistyksiin ja 15 Ehyt ry:n sekä muiden toimijoiden matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. Alkuvuonna suuri osa käynneistä tehtiin yhdessäKeskusjärjestön Askelia voimaan -hankkeen kanssa. Asiakastavoite 800 asiakasta ylitettiin. Noin 300 asiakkaalta kerätyn palautteen perusteella ohjauksen hyödyllisyydeksi arvioitiin keskimäärin 4,6 asteikolla 1–5. Asiakkaista 10 % aikoi ohjauksen jälkeen hakeutua työttömien terveystarkastukseen,

10 % johonkin muuhun palveluun ja 54 % aikoi kiinnittää muulla tavoin enemmän huomiota terveyteensä taihankkia lisää tietoa hyvinvointinsa tueksi. Suositteluindeksi eli NPS-luku oli erittäin hyvä, +77 (vaihteluväli –100 – +100).

Työkykykoordinaattorin neuvontaa ja ohjausta sai vuoden aikana 66 asiakasta. Asiakkaisiin oltiin yhteydessä 1–5kertaa pääasiassa puhelimitse tai sähköpostitse. Ohjaus auttoi asiakkaita löytämään tarvittavien palvelujen pariin ja näin etenemään työllistymis- tai kuntoutumispolullaan.

Asiakastyö lukuina:

* = yksittäiset asiakkaat, vähennetty em. ryhmien päällekkäisyydet

Yhdistysten toiminnan tukeminen

Yhdistyksille järjestettiin 8 paikallista koulutusta, joiden aiheina olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, puheeksiotto, päihteet, ravinto, uni ja palautuminen sekä näköterveys. Koulutuksista 4 toteutettiin yhdessä EHYT ry:n kanssa.Osallistujilta kerätyssä palautteessa koulutusten hyödyllisyys sai arvosanaksi 4,1/5 ja NPS-luku oli hyvä +58. Osallistujista 70 % koki saaneensa koulutuksesta jonkin verran tai paljon uutta tietoa.

Työnohjausta tarjottiin ostopalveluna vuoden mittaan 7 yhdistykselle yhteensä 63 ohjauskertaa. Kerätyn palautteen perusteella työnohjaus vahvisti yhdistystoimijoiden ohjausosaamista ja työhyvinvointia.

Jäsenyhdistysten edustajista koostuva hyvinvointialueyhteistyöverkosto eli Teho-osasto kokoontui kaksi kertaa aiheinaan mielenterveys ja kuntouttava työtoiminta. Jäsenistön syyskoulutuksen osallistujille tarjottiin luento hyvinvoinnista arjen yhdistystyössä. Työkykykoordinaattori-toiminnasta laadittiin uusi asiakasesite.

Kokemusasiantuntijatoiminta

Järjestyksessään toinen työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutus järjestettiin keväällä 2025. Kahdeksan koulutuspäivää sisältäneestä, hybridimuotoisesta koulutuksesta valmistui yhdeksän kokemusasiantuntijaa eri puolilta Suomea. Lisäksi viime ja tänä vuonna valmistuneille kokemusasiantuntijoille tarjottiin kesä–joulukuussa neljä yhteistä etäkoulutuspäivää ja yksi lähikoulutuspäivä Helsingissä. Kokemusasiantuntijat käynnistivät itsenäisesti kokoontuvan,vertaistukea tarjoavan etäkeskusteluryhmän.

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden rekisterissä oli vuoden lopussa 21 kokemusasiantuntijaa, joille välitettiin sekä median haastattelupyyntöjä että muilta tahoilta tulleita toimeksiantoja. Työttömyyden kokemusasiantuntijoita esiintyi muun muassa SuomiAreenan Erilaisessa Minglessä, työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkoston webinaarissa ja Köyhien kannustimet – miten löytyy toivo paremmasta -tilaisuudessa. Lisäksi kokemusasiantuntijat pääsivät osallistumaan KEHA-keskuksen toteuttamaan yhdenvertaisuuden arviointiin kommentoimalla yhdenvertaisuuskyselyä.

Kokemusasiantuntijatoimintaa markkinoitiin muun muassa Kuntamarkkinoilla, hyvinvointialue-uutiskirjeissä, työttömienterveyspalvelujen ammattilaisverkostossa ja Tatsi ry:n kanssa järjestetyissä kolmessa Mitä kuuluu työttömälle? -tilaisuudessa. Oltiin mukana kokemusasiantuntijoiden kouluttajaverkostossa.

OSKE-tori, Diakonia ammattikorkeakoulu, Helsinki 11.2.2025

Olimme tapaamassa sote-alan opiskelijoita Diakonia ammattikorkeakoulun tapahtumassa. Paikalla oli myös yksityisiä terveyspalveluiden tarjoajia, muita järjestötoimijoita, ammattiliittoja sekä edustajia Vantaa-Keravan hyvinvointialueelta. Työttömien Keskusjärjestöä oli edustamassa Tiia Popovic.

Tapahtumapisteellämme kävi tapahtuman aikana n. 40 opiskelijaa.

Askelia voimaan

Askelia voimaan -hankkeen (STEA 2022–2025) tavoitteena on ollut tukea työttömien yhdistyksiä ja pitkäaikaistyöttömiäterveellisten elintapojen omaksumisessa. Hankkeen osatoteuttajia olivat UKK-instituutti ja Silta-Valmennusyhdistys ry. Yhteistyökumppaneina olivat lisäksi Liikkuva aikuinen

-ohjelma ja yhdeksän Keskusjärjestön jäsenyhdistystä: Kajaanin Työvoimayhdistys ry, Kokkolan Työttömät ry,Kouvolan Seudun Työttömät ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Näre ry, Porvoon Seudun Työttömät ry (vuosina 2022–2023), Silmut ry (Kotka) (vuosina 2024–2025), Suolahden Työttömät ry, Turun Seudun TST ry sekä Varissuon Työ ja toiminta VT ry (Turku).

Hankkeen viimeisenä vuonna hankekoordinaattori vieraili jäsenyhdistyksissä rahoituksen puitteissa. Hanke piti yhden ohjausryhmän kokouksen 24.2. Ohjausryhmässä olivat Keskusjärjestön edustajien lisäksi jäsen UKK-instituutista,Silta-Valmennusyhdistyksestä, Liikkuva aikuinen -ohjelmasta, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:stä, Mikkelin Työttömät ry:stä, Suolahden Työttömät ry:stä sekä Varissuon Työ ja Toiminta VT ry:stä.

Tsempparikoulutuksen viimeinen tapaaminen järjestettiin Kouvolassa 29.4. Paikalla oli 9 osallistujaa. Askelia voimaan -hanke päättyi heinäkuussa 2025.

Viestintä ja verkostoituminen

Hankkeessa jatkettiin yhteistyötä Keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminnan, hankekumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toiminnasta tiedotettiin jäsenkirjeessä, uutiskirjeessä ja somekanavilla.Työttömien Keskusjärjestön verkkolehteen kirjoitettiin artikkeli Lihasvoimaharjoittelun ja proteiinin merkitys toimintakyvylle (julkaistu 3.6.2025).

Liitteet

LIITE 1. Keskusjärjestön hallitus 2025

Työttömien Keskusjärjestö ry:n hallitus 1.1.–31.12.2025

Valiokunnat ja työryhmät 1.1.–31.12.2025

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin 1.1.–31.12.2025

Lyhenteet: (sp) = sähköpostikokous, x = paikalla, e = kokouksessa etäyhteydellä, pj = puheenjohtaja, vpj = varapuheenjohtaja, s=sihteeri

Hallituksen työvaliokunta kokoontui vuonna 2025 yhteensä 4 kertaa. Valiokunnissa käsiteltiin asioita tuleviin hallituksen kokouksiin.

LIITE 2. Aluejärjestöt ja jäsenyhdistykset

Työttömien Keskusjärjestön rekisteröidyt aluejärjestöt

Työttömien Keskusjärjestöllä oli vuonna 2025 yhteensä 54 jäsenyhdistystä

LIITE 3. Kannatusjäsenet

LIITE 4. Jäsenkyselyiden aiheet

• Askelia Voimaan -yhdistysten vuosikysely 2024
• Tuloksellisuus- ja vaikuttavuuskysely 2024
• Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys. Toimintatonni 2024
• Ilmoittautuminen työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutukseen 2025
• Edunvalvonnan kysymyksiä 2025
• Toimintatonni 2025 -haku
• Työllisyyskysely 2025
• Hyvinvointialueuutiskirjeen palautekysely 2025
• Vuosikokous 24.–25.4.2025 -ilmoittautuminen
• Työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutuksen alkukysely 2025
• Kysely aluevaaliehdokkaille
• Biisintekokurssi työttömille (2026–2028)
• Kysely työttömille kunta- ja aluevaaliehdokkaille
• Fivaldin AutoPlay -pankkiyhteysmuutos 2025
• Edunvalvontaviikon teemat ja osallistuminen
• Kysely kiinnostuksesta ESR-hankkeeseen
• Kunniamerkkien 2026 -haku (TK ry 35v)
• Työttömyyden kokemusasiantuntijakoulutuksen loppukysely 2025
• Ilmoittautuminen kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutuspäivään 2025
• Palkkatuki/kuntouttavat työtoiminta -tilannekatsaus 2025 syksy
• Juho Saaren ruoka-apukyselytutkimus 2025
• Kuntamarkkinoiden arvonta
• Syyskoulutus 2025 -ilmoittautuminen
• Ilmaisia museolippuja (2025)
• Jäsenmaksukysely 2025
• Kokemusasiantuntijoiden vuosikysely 2025
• Työttömien Valtakunnallinen Päivä 2026
• Mukana Työttömien päivässä 3.6.2026
• Juho Saaren ruoka-apukyselytutkimus 2025 -tulokset

LIITE 5. Verkostot ja työryhmäjäsenyydet

Työttömien Keskusjärjestö on jäsenenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö –EHYT ry:ssä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssä ja EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastaisessa verkostossa. Työttömien Keskusjärjestö on järjestäytynyt Hyvinvointiala HALI ry:n kautta.

Muut verkostot: https://tyottomat.fi/jarjesto/verkostot/