Elokuu

Ravinto: Hyödynnä kasviksia

Kasviksiksi luokitellaan vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät. Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Kasvikset ovat hyviä kuidun lähteitä ja sisältävät painoonsa nähden vähän energiaa.  Kaikkia kasvisten terveysvaikutuksia ei vielä edes tunneta. 

Ravintosuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä puoli kiloa päivässä, mikä tarkoittaa 5-6 kourallista. Yksi kourallinen on esimerkiksi keskikokoinen porkkana tai tomaatti, yksi hedelmä tai 1 dl marjoja. Jo yhden kasvisannoksen lisääminen päivään on hyvä alku! 

Elokuun sesonkikasviksia ja -hedelmiä ovat mm. kantarellit, kukkivat kaalit ja herukat.

Lähteet ja lisätietoa

Ruokaviraston sivut: Kasvikset, hedelmät ja marjat
Syö hyvää -sivusto: syohyvaa.fi (sisältää myös reseptejä)
Sydänliiton sivu kasviksista: Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta 

Liikunta: Mikä sinua liikuttaa?

Mikä sinulle on tai voisi olla syy lähteä liikkumaan? Voisiko se olla terveydestä huolehtiminen, kunnon kohottaminen, painonhallinta tai parempi jaksaminen arjessa tai harrastuksissa? 

Voisiko liikunta olla mahdollisuus keskittyä hetkeksi itseen ja kokea hyvää oloa tai tarjoaisiko liikunta mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä kavereiden tai perheen kanssa? 

Liikuntaa aloittaessa on hyvä huomioida omat voimavarat ja miettiä, miten liikkumista saisi helpoiten lisättyä omaan arkeen. Liikuntatavoite kannattaa asettaa realistiseksi ja mahdollisimman konkreettiseksi: mieti, milloin, kuinka usein ja miten liikut. 

Lähteet ja lisätietoa 

UKK-instituutin vinkit: Miten lähteä liikkeelle
Liikkuva aikuinen -ohjelman sivut: Näin pääset liikkeelle
Inspiraatiota liikkeelle lähtemiseen: katso Liikkuva aikuinen -ohjelman Terveyspaasaus-video ja Luontoliikunta-video

Uni: Nukkuminen on aivojen keino palautua

Fyysisen ja psyykkisen kuormituksen sekä palautumisen rytmi on tärkeää hyvinvoinnille. Taukoamaton kuormitus kuluttaa liikaa voimavaroja. Lepoa ja palautumista voivat häiritä esimerkiksi stressi.

Unessa aivot saavat levätä ja hyvä uni lisää mielen hyvinvointia. Unella on keskeisiä tehtäviä aivojen energiatasapainon, vireyden, suorituskyvyn ja oppimisen säätelyssä. Uni on tärkeää myös lihasväsymyksen ja siitä palautumisen säätelyssä. Hyvien yöunien lisäksi lyhyet päiväunet tai rentoutuksen hetki antaa henkistä vireyttä ja toimintakykyä iltapäivään.

Unen puute vaikuttaa negatiivisesti muun muassa tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen ja mielialaan ja asioiden hallintaan. Univajeesta kärsivä saa heittää hyvästit myös luovuudelleen, sillä hän alkaa ajatella hyvin urautuneesti.

Nukkumisen lisäksi palautuminen vaatii vaihtelua sosiaalisessa elämässä sekä mielekästä tekemistä päiviin. Lepo ei ole vain fyysistä nukkumista, vaan myös henkinen prosessi.

Lähteet ja lisätietoa

Lue tai kuuntele Aivoliiton artikkeli: Aivojen glymfaattinen järjestelmä
Työterveyslaitos: Uni ja palautuminen
Sydänliitto: Palaudutko stressistä?

Mieli: Jännitätkö sosiaalisia tilanteita?

Tuntuuko sinusta huomion kohteeksi joutuminen ahdistavalta. Punastutko tai hikoiletko helposti muiden seurassa?

Miltei jokaista jännittää joskus esimerkiksi esiintymistilanteessa tai uusien ihmisten seurassa. Jos jännittämisen seurauksena aletaan vältellä sosiaalisia tilanteita tai asia alkaa haitata tavallista elämää, on todennäköisesti kyseessä sosiaalisten tilanteiden pelko. Se on varsin yleinen ahdistuneisuushäiriö, jota voidaan hoitaa.

Arviolta 10-15 % ihmisistä kärsii sosiaalisesta jännityksestä jossain vaiheessa elämäänsä.

Lähteet ja lisätietoa

Mielenterveystalo: Sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma
Mieli ry: Kun sosiaaliset tilanteet pelottavat