Marraskuu

Ravinto: Tunnesyöminen

Tunnesyömisestä puhutaan silloin, kun syömistä ohjaavat ensisijaisesti tunteet eikä nälkä. Jokainen tunnesyö joskus hemmotellakseen itseään ja se on ihan normaalia. Ongelmalliseksi asia muodostuu, jos herkutteluun liittyy toistuvasti huonoa omaatuntoa, häpeää, pettymystä ja katumusta.

Tällöin kannattaa pysähtyä miettimään syömiskäyttäytymistään. Tilanteen hahmottaminen, omien tunteiden tunnistaminen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen miettiminen ovat hyviä keinoja tunnesyömisen vähentämiseksi. Säännöllinen ateriarytmi, lempeä suhtautuminen itseen ja laihduttamisen välttäminen auttavat tilanteen korjaamisessa. 

Marraskuun sesonkikasviksia ja -hedelmiä ovat mm. palsternakka ja muut juurekset, viinirypäleet ja satsumat.

Lähteet ja lisätietoa 

Sydänliiton artikkeli: Tunnesyömiseen löytyy ratkaisuja
Syömishäiriöliiton blogi: Tunnesyöminen
Palssa A. & Kauppinen M. Tunnesyöminen – löydä terve suhde itseesi ja ruokaan. Tammi 2018.

Liikunta: Puhtia portaista

Marraskuussa vietetään Porraspäiviä. Portaiden käyttäminen on helppo tapa lisätä päiviin arkiliikuntaa ja energiankulutusta. Säännöllisen portaiden käytön myötä kunto kohoaa melko nopeasti, sillä portaiden käveleminen ylöspäin vastaa teholtaan hölkkää. Porraskävely on turvallinen liikuntamuoto kunhan etenee oman kunnon ja tuntemusten mukaan. 

Portaita voi nousta ylös eri tavoin: aina sama jalka edellä tai vuorojaloin, harppomalla useamman askeleen kerrallaan, sivuttain kylki edellä ja uskaliaimmat jopa juosten tai hyppimällä. Jos portaiden ylös nouseminen tuntuu liian raskaalta, myös portaiden laskeutuminen alaspäin on hyödyllistä ja laittaa lihakset töihin.

Lähteet ja lisätietoa

Porraspäivien sivusto: porraspaivat.fi

Uni: Vuorokausirytmi, sisäinen kello

Elimistössä on valon ja pimeyden vuorottelun tahdittama sisäinen kello. Aikavyöhykkeen mukaisen virallisen ajan ja aurinkoaikaa seuraavan sisäisen kellon välisestä ristiriidasta on haittaa terveydelle. 

Loppuiltapäivän ja illan aikana silmiin tuleva valo voi viivästyttää sisäistä kelloa ja vaikeuttaa nukahtamista, ja siten myöhentää päivärytmiä. Aikaisin aamulla silmiin saatu valo  puolestaan aikaistaa vuorokausirytmiä.

Liikunnan harrastaminen myöhään on yleinen syy unijakson viivästymiseen. Silloin nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöllä. Unijakson viivästyminen on yleistä etenkin nuorilla. Kun valoisat illat viivästyttävät nukkumaan menoa, jo muutoinkin iltatyyppisten ihmisten rytmit viivästyvät vielä enemmän.

Unirytmit ovat ihmisillä luontaisesti hyvin erilaisia. On luontaisesti aamuihmisiä, luontaisesti iltaihmisiä sekä näiden kahden ääripään välissä yöunensa nukkuvia.

Lähteet ja lisätietoa

Terveyskirjasto: Uni-valverytmin häiriöt
Partinen M, Partonen T. Pysyvä talviaika on parempi vaihtoehto. Potilaan lääkärilehti. Mielipide 17.9.2019.

Mieli: Paha olo vaatii huomiota

Pahan olon selkeä tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla vaikeaa. Jos paha olo voimistuu tai pitkittyy, kannattaa hakea apua. Pahaan oloon saattaa liittyä huolta, määrittelemätöntä uhan tunnetta tai kokemus avuttomuudesta ja toivottomuudesta. Tunne voi olla myös masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta.

Pahaa oloa yritetään usein lievittää hyvillä keinoilla, kuten nukkumalla, olemalla sosiaalinen tai liikkumalla. Sen seurauksena myös päihteiden käyttö, epärytmisyys ja muu itselle haitallinen toiminta saattaa lisääntyä. Työnteon ja yleisen aktiivisuuden lisääminen saattavat olla yrityksiä päästä eroon piinaavasta tunteesta.

Mielialaan voi vaikuttaa muun muassa etsimällä omanlaisen tavan purkaa stressiä ja vahvistaa hyvinvointia, tarkastelemalla asioita eri näkökulmista, suuntaamalla ajatuksia tulevaisuuteen ja toteuttamalla omia vahvuuksia.

Lähteet ja lisätietoa

Mieli.fi: Paha olo
Mieli.fi: Mielenterveyttä voi vahvistaa (animaatio)