Toukokuu

Ravinto: Huomio rasvan laatuun

Tiedätkö, että rasvoissa on eroja? Elimistö tarvitsee rasvaa solujen rakennusaineeksi ja energiantuottoon. Rasvan mukana saadaan myös rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E) ja välttämättömiä rasvahappoja.

 Tärkeää on kuitenkin tunnistaa rasvan laatu, sillä veren kolesterolipitoisuutta nostavaa kovaa rasvaa on syytä välttää. Kovaa rasvaa on suomalaisten ruokavaliossa usein liikaa, ja suurin osa siitä tulee piilorasvana juustosta, valmisruoista, lihasta, makkaroista ja leivonnaisista.

Rasvojen kokonaismäärästä tulisi olla 2/3 pehmeää ja enintään 1/3 kovaa rasvaa. Tähän voi päästä vaihtamalla kovat, päivittäin käytettävät rasvat pehmeisiin, öljypohjaisiin tuotteisiin, esim. siirtymällä maito- ja lihatuotteissa vähärasvaisiin vaihtoehtoihin ja käyttämällä ruuanlaitossa öljyä tai pullomargariinia.

Ruokaostoksilla kannattaa etsiä Sydänmerkki-tuotteita, ne ovat hyviä valintoja rasvan laadussa ja määrässä. Myös kalasta saatava pehmeä rasva on hyväksi sydämelle ja aivoille.

Toukokuun sesonkikasviksia ovat mm. varhaiskaali, retiisi ja raparperi.

Lähteet ja lisätietoa

Sydän.fi: Rasvan laatu ratkaisee
Terveyskirjasto: Ravinnon rasvat

Liikunta: Kävely kunniaan

Kävely on suomalaisten suosituin liikuntaharrastus eikä ihme. Kävely sopii lähes jokaiselle ja sitä on helppo harrastaa ilmaiseksi missä ja milloin tahansa.

Säännöllinen käveleminen tuo myös merkittäviä terveyshyötyjä etenkin, jos et ole aiemmin harrastanut liikuntaa: verenpaine laskee, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta paranee, kestävyyskunto kehittyy ja energiankulutus kasvaa. Kävely voi auttaa selkävaivoissakin. Kävelyllä on positiivisia vaikutuksia myös mielialaan ja unen laatuun. 

Metsäpoluilla käveleminen haastaa mukavasti tasapainoa. Kävelysauvoilla saat lenkkiin lisää tehoa ja enemmän liikettä myös ylävartalolle. 

Lähteet ja lisätietoa

UKK-instituutin tietopaketti kävelystä
Katso Suomen Ladun sivuilta sauvakävelyn tekniikkavinkit
Helsingin kaupungin koostama 10 syytä kävellä (pdf)

Uni: Univaje ja univelka

Univaje tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö nukkuu unentarvettaan vähemmän. Kun univaje toistuu vuorokaudesta toiseen, kertyy univelkaa.

Univaje aiheuttaa väsymystä, heikentää keskittymistä, huonontaa tarkkaavuutta, haurastuttaa muistitoimintoja, hidastaa reaktioita sekä lisää ärtymystä. Nämä muutokset altistavat univajeisen virheille ja tapaturmille. Suoriutuminen kognitiivisia toimintoja mittaavista testeistä on yhden kokonaan valvotun yön jäljiltä yhtä heikko kuin 0,6 promillen humalassa.

Univelka altistaa ylipainon kertymiselle sekä nostaa syketasoa ja verenpainetta. Pysyviä muutoksia univelka onneksi ei aivoihin tee, jos onnistuu kuittaamaan velan  nukkumalla tarpeeksi pitkään, ja elimistö pääsee toipumaan.

Lähteet ja lisätietoa

Aivoliiton artikkeli: Unettomuuden vaikutus aivoihin
Uniliiton unihäiriöseula: Miten nukut?
Terveyskirjasto: Unettomuus

Mieli: Kun jokin alkaa ahdistaa

Ahdistuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa viestiä meille mahdollisesta tulevasta vaarasta ja pitää toimintavalmiudessa. Joskus ahdistus kuitenkin muuttuu kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi, eikä se riipu ulkoisesta tilanteesta. 

Ahdistuneisuuteen voi liittyä murehtimista, pelkoa ja keskittymisvaikeuksia. Fyysisinä oireina mm. levottomuutta, jännittyneisyyttä, vatsavaivoja, väsymystä ja uniongelmia. Sosiaalisina ongelmina voi olla pelkoa torjutuksi tulemisesta, hankalien tilanteiden välttelyä sekä työ/opiskelukyvyn laskua. Yleistä on huoli ja pelko, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua. 

Jos ahdistus pitkittyy, apua ja ratkaisuja on saatavissa terveydenhuollon ammattilaisilta ja mm. järjestöiltä. Akuutissa tilanteessa voi soittaa kriisipuhelimeen.

Lähteet ja lisätietoa

Mielenterveystalo.fi: Ahdistus
Mielenterveystalon Ahdistuneisuuskysely GAD-7
Terveyskirjasto: Ahdistuneisuushäiriöt