Esitys laeiksi työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta

TVY ry kannattaa lain muutosesitystä, jossa pyritään leikkaamaan TE-hallinnon turhiksi havaittuja valvontatehtäviä työttömien oikeusturvaa vaarantamatta. On tarkoituksenmukaista, jos toisella viranomaisella, KELAlla, on jo rinnakkaisia tehtäviä, niin nämä tehtävät keskittyvät tälle viranomaiselle. Lisäksi se vapauttaa TE-hallinnon toteuttamaan keskeistä tehtäväänsä eli työnvälitystä.

Perhepäivähoitajien perusturvan parantaminen on erittäin hyvä asia. Työnhakualueen laajentaminen on kuitenkin herättänyt kentällä kritiikkiä. On hyvä, että työnhakualuetta laajentaessa otetaan huomioon, miten julkiset kulkuvälineet toimivat. Lisäksi on hyvä, että liikkumista tosiasiallisesti myös tuetaan aluksi ja otetaan huomioon ainoastaan sellaiset kokoaikaiset työtehtävät, jotka yhteen lasketusti parantavat toimeentuloa.

Alla TVY ry:n erityiset huomiot:

Laki Työttömyysturvalain muuttamisesta
2 a luku 9 §

Tämän luvun uudistus ei ole hyvä. Eniten negatiivista palautetta kentältä tulee siitä, että TE-hallinnon puhelinpalveluihin on kohtuuton odotusaika ja/tai henkilökuntaa ei yksinkertaisesti saa kiinni. Tässä yhdenmukaistetaan karenssikäytäntöjä, ja on jatkossa mahdollista, että jos ei ole TE-virkailijan tavoitettavissa sovittuna aikana, syntyy karenssi jos asiakas ei pikaisesti asiaa korjaa.

On 100% varma, että tämä uudistus tulee synnyttämään paljon katkeruutta TE-toimiston palveluja kohtaan. On asiakaskokemuksia, jossa TE-palveluiden virkailija ei ole itse ottanut yhteyttä sovittuna aikana ja silti on tullut karenssi.

Karenssikäytännöt eivät sovi puhelinpalveluun. Tekniikka voi pettää, kun asiakas elää arkeaan voi tulla yllättäviä esteitä ja asioiden hoitaminen on erilaista puhelimitse kuin jos tapaa virkailijan henkilökohtaisesti. Suurin osa ihmisten kommunikaatiosta on sanatonta.

Ennen kuin TE-palvelut voivat antaa palvelulupauksen, että maksimissaan 5 minuutin odotusajan jälkeen saa tarvittavan virkailijan kiinni, ei kannata esittää mitään karensseja puhelinpalveluun.

2 luku
Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset
13§

Pykälässä säädetään uusia yksityiskohtia milloin koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jotta kevään ja syksyn haun kohdalla käytännöt ovat yhdenmukaiset.

Jälleen kerran lainsäädäntömme etsimällä etsii, tutkii ja tukkii, jokaisen pienenkin yksityiskohdan jonka perusteella virkamiesten mielestä vuotaa työttömyysetuutta henkilöille, jotka heidän mielestä eivät nauti virkamiesten luottamusta.

Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että viranomaistahoilla tunnistetaan ne henkilökohtaiset ongelmat tai ja syyt mitkä johtavat koulun keskeyttämiseen, jotta nuorille pystytään antamaan hänen tarvitsemaansa erityisapua. Tiedämme myös sen, että koulun keskeyttäminen pitkäänkin jatkuneen opiskelun jälkeen vaatii todella suurta rohkeutta ja ongelmien täytyy olla nuorten mielestä aina keskeyttämisissä ylipääsemättömät. Emme usko siihen, että he keskeyttävät tai jättävät vastaanottamatta opiskelupaikan hetken mielijohteesta.

13 luku
1 § Oikeus tietojen saamiseen

Pykälään on lisätty yksi lause
4) muulta työllistymistä edistävän palvelun käyttäjältä

Pykälä lähtee siitä, että Kelalla, TE- viranomaisilla, työttömyyskassalla, työttömyysturva-asiamiehellä, muutoksen hakuelimillä jne. on salassapitosäädösten estämättä oikeus saada tietoja asiakkaasta.

TVY ry:n toimijoiden mielestä tässä pykälässä tulisi säätää myös siitä, että työllistymistä edistävän palvelun järjestäjillä tulee olla oikeus joidenkin perustietojen saamiseen asiakkaan tilanteesta. Varsinkin kolmannen sektorin toimijoina joudumme tilanteisiin, joissa toimijat eivät saa etukäteen asiakkaasta tietoja, ei edes niitä joita asiakas lupaa edelleen antaa työnantajille.

Mielestämme hankkeiden ja eri viranomaistahojen ulkopuolisten toimijoiden kuten kolmannen sektorin tulee saada olla mukana asiakaspalaverissä, joissa suunnitellaan asiakkaan tulevaisuutta, tärkeänä pidämme erityisesti niissä tapauksissa joissa kysymys on ”Kuntouttavan työtoiminnan lain”, tulevaisuudessa käsitteenä ”Työelämäosallisuuden edistäminen lain” sosiaalista kuntoutusta.

Sosiaalinen kuntoutus käsittää tulevaisuudessa kaksi erillä tavalla tavoitteellista toimintamallia. Sosiaalinen kuntoutus, jona tavoitteena on työelämää kohti suuntaavat palvelut ja toiminta sekä sosiaalinen kuntoutus, jolla pyritään toimintakykyä vahvistavaan ja ylläpitävään toimintaan.

Jos olemme käsittäneet oikein, asiakkaat ovat Työvoimanpalvelukeskusten asiakkaita ja näihin yhteisiin palavereihin toivoisimme kolmannen sektorin toimijoiden olevan jatkossa kutsuttuna. Ja niiltä osin kun asiakas on tulossa kolmannen sektorin toimipaikkaan joko palkkatuettuun työhön tai nykyiseen kuntouttavaan työtoimintaan.

1. esimerkki

Kuvaamme ensiksi tilannetta, jossa toimenpiteessä olevalla asiakkaalla on vankilatausta. Asiakkaalle tehdään palkkatukipäätös ja toimijoista ei kukaan tiedä asiakkaasta muut kuin sen, että hänellä on pitkittynyt työttömyys ja osaamista verhoilun alalta.

Henkilö tulee nuorten työpajalle töihin, jossa osa ”oppilaista” on hyvin nuoria, melkeinpä lapsia. Aikaa kuluu ja viimein toimijat saavat tietää, että kaveri on pääsyt hetkeä aiemmin vankilasta, ennen kuin tuli heille töihin. Tuomion hän oli saanut insestistä ja hänen omat lapset oli tämän vuoksi otettu huostaan. Mitä arvelette työnjohdon tuumineen?

2. esimerkki

TVY ry:n toimistoon etsittiin kokeeksi palkkatuella lakimieskoulutuksen saanutta henkilöä. Yllätykseksi se löytyi. Henkilöstä tiedotettiin laajasti kaikille TVY ry:n yhdistyksille. Työntekijään järjestö sai palkkatukea ja Helsinki- kaupunkilisää. Ja töitä hänelle löytyikin jotka liittyivät yhdistysten henkilöstöasioihin vinot pinot. Ehti kulua muutama viikko siitä kun työsuhde oli alkanut, kun työntekijämme, häntä ja yhtä toista lukuun ottamatta, olivat kaikki maakunnissa työmatkalla.

Keskipäivällä toinen työntekijöistä alkoi ihmetellä kun lakimiehen huoneesta ei kuulunut ääntäkään. Hän alkoi asiaa tarkistamaan, niin lakimies löytyi lukon takaa vessasta sammuneena. Mietimme silloin mikä on TE- toimiston vastuu, silloin kysymys oli siitä, että kaikki sen henkilön tilanteen tiesi, koska hän oli ollut aiemmin TE- toimistossa lakimiehenä. Mielestämme meidän olisi pitänyt tietää, että kysymys oli alkoholisairaan ihmisen työkokeilusta.

Perustelut tietojen molemmin puoliselle jakamiselle:

Kysymys on myös turvallisuustekijöistä, ja työntekijän/työkokeilussa mukana olevan edun mukaista että työnantajan edustaja tietää mahdolliset rajoitteet asiakkaasta. Nyt kun lainsäädäntö muuttuu siten, että työnhakija/ työelämäosallisuuden edistämislain kohderyhmä tulee olemaan muukin kuin työtön työnhakija, että myös kolmannen sektori toimijat ovat tasavertaisina mukana asiakkaan tulevaisuuden suunnittelussa. Toiminta pitää olla sellaista, että olaan molemmin puolin tasavertaisia.

Nykyisin siis tilanne menee niin, että vaikka asiakas antaa luvan asioittensa kertomiseen toimijoille, niin ajanpuutteeseen vedoten tietoja ei jaeta.

TVY ry:n puolesta,
Puheenjohtaja
Jukka Haapakoski