Heli Niromaa. Hankekoordinaattori, Askelia Voimaan
Työttömien Keskusjärjestössä käynnistyi maaliskuussa kolmevuotinen hanke, joka tukee työttömiä elintapojen muuttamisessa. Terveellisiin elintapoihin, pääasiassa liikuntaan, ravintoon ja uneen keskittyvässä hankkeessa pyritään vaikuttamaan sekä yksilöihin, yhdistyksiin että kuntatason toimijoihin.
Tavoitteena on, että työttömien mahdollisuudet terveellisten elintapojen omaksumiseen paranevat ja sitä kautta hyvinvointi ja toimintakyky kohenevat.
Pohjana käyttäytymistieteelliset teoriat
Käyttäytymistieteellisten teorioiden hyödyntäminen suunnittelussa lisää tutkitusti elintapojen muutosinterventioiden vaikuttavuutta. Teoriaan pohjautuvissa hankkeissa pyritään useimmiten vaikuttamaan joko henkilön aikomukseen muuttaa käyttäytymistä, henkilön sisäiseen motivaatioon tai muutoksen etenemiseen vaiheittain.
Käyttäytymisen muuttaminen on varsin monimutkainen prosessi, joten myös käyttäytymismuutosteorioita ja niistä johdettuja muutostekniikoita on kehitetty lukuisia. Tuore alan käsikirja (Hagger ym. 2020) esittelee parisenkymmentä eri teoriaa ja käyttäytymisen muutostekniikoiden luokittelujärjestelmä sisältää peräti 93 eri tekniikkaa, joilla käyttäytymistä voidaan muuttaa. Pohdittavaa siis riittää siinä, mikä on juuri kyseiseen hankkeeseen soveltuva teoria ja tekniikat. Liikkeelle on lähdettävä huolellisesta tilanteen ja toimintaympäristön kartoittamisesta ja kohderyhmän osallistamisesta suunnitteluun. Mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.
Askelia voimaan hankkeessa on valittu kartoituksen perusteella hyödynnettäviksi teorioiksi itsemääräämis- ja kontrolliteoriat.
Kontrolliteoriasta johdettuja muutostekniikoita ovat esimerkiksi tavoitteen asettaminen ja omaseuranta, jotka lisäävät yksilön kyvykkyyden tunnetta. Itsemääräämisteoriassa ajatellaan, että sisäiseen motivaatioon voidaan vaikuttaa kolmea tekijää, koettua pystyvyyttä, autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kehittämällä. Käytännön työkaluina toimivat esimerkiksi motivoiva haastattelu ja vertaistuen tarjoaminen ryhmissä.
Hankkeessa toteutetaan elintapaohjausta yksilö- ja ryhmämuotoisesti. Ohjauksessa hyödynnetään käyttäytymisen muutosta tukevia valmiita malleja ja työkaluja kuten verkko-ohjauksessa Satakunnan Sydänpiirin ylläpitämää Verkkopuntaria.
Huomiota myös toimintaympäristöön
Elintapojen muuttaminen ei ole kiinni pelkästään ihmisestä itsestään vaan suuressa määrin myös ympäristöstä, jossa hän toimii. Näin ollen myös käyttäytymiseen vaikuttamisen tasoja on olemassa useita, yksilötasolta aina yhteiskunnan tasolle saakka. Askelia voimaan -hankkeessa vaikuttaminen keskittyy yksilötason rinnalla vahvasti yhteisötasoon: työttömien yhdistyksiin ja paikallisiin kunta- ja hyvinvointialueen toimijoihin.
Hankkeeseen on valittu mukaan pilottiyhdistyksiksi yhdeksän keskusjärjestön jäsenyhdistystä ympäri Suomen: Kajaanista, Kokkolasta, Kouvolasta, Loimaalta, Nurmeksesta, Porvoosta, Turusta ja Äänekoskelta. Yhdistysten kykyä tukea jäsentensä hyvinvointia kehitetään kouluttamalla yhdistyksiin hyvinvointitsemppareita. Jatkossa tsempparit pitävät elintapa-asioita esillä ja perustavat liikunta- tai muita vertaisryhmiä yhdistykseen.
Hankekumppaneina tunnettuja asiantuntijoita
Hankkeeseen on saatu mukaan asiantuntevia yhteistyökumppaneita. UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alan tunnettu tutkimus- ja asiantuntijakeskus. Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden kohtauspaikka, jolla on kokemusta hyvinvointia edistävästä toiminnasta työttömien parissa. Liikkuva aikuinen -ohjelma puolestaan edistää työikäisten liikkumista ja liikuntaneuvonnan saatavuutta kaikkialla Suomessa.
Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti työttömien liikunta- ja elintapaohjauspalveluiden edistämiseksi hankepaikkakunnilla. UKK-instituutti ja Silta-Valmennusyhdistys mm. vastaavat hyvinvointitsemppari-koulutuksen toteutuksesta. UKK-instituutilta saadaan käyttöön fyysistä aktiivisuutta seuraavia liikemittareita elintapaohjauksen vaikuttavuuden mittaamiseksi.
Tiivistä yhteistyötä tehdään lisäksi keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hankkeen kanssa muun muassa yhteisillä hankekäynneillä yhdistyksiin.
Tutustu hankkeen verkkosivuihin: https://tyottomat.fi/hankkeet/askelia-voimaan/
Lähteet:
- Hagger M. S., Cameron L. D., Hamilton K., Hankonen N. & Lintunen T. (toim.) 2020. The handbook of behavior change. Cambridge University Press.
- Hankonen N., Huojua S. & Ahokas M. 2017. Käyttäytymisen muuttamisen tekniikoiden luokitusjärjestelmä: askel kohti systemaattisempaa käyttäytymismuutostiedettä. Psykologia 52 (01), 61–65.
- Knittle K., Nurmi J., Crutzen R., Hankonen N., Beattie M. & Dombrowski S. U. 2018. How can interventions increase motivation for physical activity? A systematic review and meta-analysis. Health Psychology Review 12:3, 211-230.
- Linnansaari, A. & Hankonen, N. 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Teoksessa: S. Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus, 89-134.
Elintapoihin vaikuttamalla voidaan kaventaa terveyseroja
Väestön sosioekonomisia terveyseroja ei ole yrityksistä huolimatta kyetty kaventamaan. Työttömyys on yksi merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Työttömyys lisää sairastumisriskiä ja toisaalta sairaudet lisäävät työttömyysriskiä. Taustalla on monia syitä, kuten rakenteelliset tekijät, elintavat ja eriarvoisuus terveyspalveluissa.
Matalan kynnyksen elintapaohjauksen tarjoaminen on yksi keino pyrkiä vähentämään terveyden eriarvoisuutta. Tämä keino on nostettu esille myös nykyisessä hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä.
Askelia voimaan -hankkeessa pyritään edistämään monien palvelu- ja tukiverkostojen, kuten työterveyspalveluiden, ulkopuolelle joutuneiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä, elintapoihin liittyviä valintoja tarjoamalla matalan kynnyksen elintapaohjausta.
Sekä Askelia voimaan -hanke että Työttömien Keskusjärjestön toinen, Terveydeksi 2.0 -hanke, tukevat osaltaan meneillään olevan Työkykyohjelman tavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen Työkykyohjelman painopisteenä on osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen ja työllistymisen edistäminen.
Lähteet:
- Karvonen S., Martelin T., Kestilä L. & Junna L. Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria. Suomen sosiaalinen tila 3/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Palosuo H., Koskinen S., Lahelma E., Prättälä R. ym. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2007.
- Työkykyohjelma: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyokykyohjelma
