Mielenterveyden tulisi kuulua kaikille, mutta liian harva saa tarvitsemaansa hoitoa ja tukea oikea-aikaisesti. Huoli hoidon viivästymisestä ja palveluiden saavutettavuudesta oli esillä Mielenterveys kuuluu kaikille -mielenosoituksessa maanantaina 3.6.2024. Senaatintorille kerääntyi iltapäivällä usean sadan henkilön joukko, jossa etenkin monien nuorten aktivistien ääni kuului kirkkaasti. Musiikista vastasi Ääk-duo eli muusikko, säveltäjä ja esitystaiteilija Salla Markkanen sekä näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimo. He siivittivät marssijat matkalleen Senaatintorilta Hakaniemeen rytmikkäiden huudatusten saattelemina.
Pääteemoina mielenosoituksessa näkyivät vaatimukset panostuksesta mielenterveyttä edistäviin sekä mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja esteettömästä hoitoon pääsystä. Huolta herättivät muun muassa tämänhetkisen hallituksen hoitotakuun heikennykset ja SOTE-toimijoihin kohdistuvat budjettileikkaukset.
Eriarvoisuus mielenterveyden hoidossa huolestutti kaikkia
Vapaaehtoisvoimin järjestetty mielenosoitus sai kattavan listan tukijoita ja sen aikana kuultiin nimekästä puhujakuntaa. Puheenvuoronsa paremman mielenterveyden puolesta pitivät muun muassa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.), kansanedustaja Kim Berg (SDP), MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sekä SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.
Puheissa korostui huoli mielenterveysongelmien kasvusta samalla, kun terveydenhuollon palveluista leikataan ja hoitoon pääsy vaikeutuu. Yhtenäinen viesti oli selkeästi, että mielenterveys kuuluu kaikille, eikä sen tulisi olla harvojen ja valittujen etuoikeus. ”Todellakin, mielenterveys kuuluu kaikille, se on perusoikeus”, Työläjärvi summaa puheensa päätteeksi.
Hallituksen säästötoimia arvosteltiin tehottomiksi ja epäinhimillisiksi, mitä tulee mielenterveyden hoitoon. ”Ennaltaehkäisyyn, juurisyiden hoitamiseen ja mielenterveyttä vahvistaviin seikkoihin on keskeistä kiinnittää huomiota. Niihin puuttumalla voitaisiin säästää valtiontaloudessa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan”, totesi Berg puheenvuorossaan. Aalto-Matturi komppaa Bergin puheenvuoroa ja arvioi: ”Tällä hallituskaudella mielenterveyden haasteet ovat vain vaikeutuneet. Olemme epäonnistuneet ongelmien ehkäisyssä, oikea-aikaisessa hoidossa ja se tulee meille todella kalliiksi. Säästöt eivät synnyt leikkaamalla, vaan investoimalla asianmukaiseen hoitoon.”
Myös työttömillä tulee olla oikeus mielenterveyspalveluihin
Terveydenhuolto on Suomessa eriarvoistunut kestämättömällä tavalla. Tämä näkyy kaikessa karuudessaan myös mielenterveyspalveluiden saavutettavuudessa ja oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä. Moni jää tarvitsemansa avun ulkopuolelle. Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja hallituksen puheenjohtaja Irma Hirsjärvi jakavat mielenosoittajien huolen suomalaisten mielenterveyden heikosta tilasta. ”Toivomme hartaasti, että päättäjät esimerkillään ottavat mielenterveyskriisin vakavasti, ja korjaavat muutoinkin kurssiaan siinä, miten suhtautuvat yhteiskunnan heikossa asemassa olevien ihmisten tilanteisiin ja julkisen avun merkitykseen. Paljon pahaa on jo tapahtunut, vaikka hallituskausi on vasta aluillaan ja kaikkia leikkauspäätöksiä ei ole vielä edes toteutettu”, Haapakoski toteaa.
Meillä on syytä olla erityisen huolissaan juuri työttömien mielenterveydestä, sillä köyhyys ja toimeentulon epävarmuus heikentävät ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. ”Suhteellisen vakaan toimeentulon omaavilla ei yleensä ole mahdollisuutta ymmärtää köyhyyden ja taloudellisen epävarmuuden tuhoavaa vaikutusta hyvälle unelle, ravitsemukselle, sosiaaliselle elämälle tai taiteen ja liikunnan harrastamiselle. Siksi heidän on vaikea myös ymmärtää, miksi kehotus liikkua enemmän, syödä paremmin tai harrastaa on monelle mahdoton toteuttaa. Ne kuitenkin ovat mielenterveyden kannalta aivan keskeisiä asioita, hoidon ja kuntoutuksen lisäksi”, Hirsjärvi muistuttaa. ”Mielenterveyspalveluiden on oltava saavutettavia työttömille – siinä missä kaikille muillekin. Työttömyys koettelee taloudellisesti ja johtaa pitkittyessään Suomessa tutkitusti epäinhimilliseen köyhyyteen. Tämä vaikuttaa terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, oman ja perheenjäsenten hyvinvointiin sekä mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa yhdenvertaisena jäsenenä”, Haapakoski lisää.
Työnsarkaa riittää ja Mielenterveys kuuluu kaikille -yhteisö lupaa jatkaa toimintaansa myös tämän mielenosoituksen jälkeen. Näemme vielä toivottavasti lisää ulostuloja mielenterveysaiheen tiimoilta ja haluamme kiittää kaikkia mukana olleita tahoja heidän panoksesta tähän tärkeään yhteiskunnalliseen ja meitä kaikkia koskettavaan keskusteluun.
Teksti ja kuvat: Tiia Popovic
