Vantaalla toimii yhdistys nimeltä Korson Työttömät. Sen toimintakeskus Nousu on kohtaamispaikka, jossa yksinäinen löytää aina seuraa. Yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Talvela korostaa, että heille jokainen saa tulla omana itsenään ja viipyä niin kauan kuin haluaa.
Nousutien toimintakeskukseen päästäkseen on noustava jyrkkä mäki ylös. Lämpimänä kevätpäivänä toukokuun puolivälissä pihamaalla on vilskettä, kun yhdistyksen järjestämä Terveyden edistämisen päivä on saanut ihmiset lähtemään liikkeelle.
Työttömien Keskusjärjestön terveydenhoitaja Ulla-Maija Kopra mittaa halukkaiden verenpaineen ja verensokerin ja hankekoordinaattori Matti Liiri tekee puristusvoimamittauksia. Vantaan kaupungin liikunnan palvelualueen työntekijät Laura Metso, Laura Jäntti ja Ella Palukka antavat ravitsemusneuvontaa ja mittaavat kehonkoostumusta. Paikalle muodostuu jonoa. Tarjolla on myös edullista lounasta: maukasta lohikeittoa.
Ihmisten kanssa juttelemasta löytyy yhdistyksen puheenjohtajana pitkään toiminut Raimo Talvela.
– Tämä Terveyden edistämisen päivä on hyväksi havaittu konsepti. Olemme Ulla-Maija Kopran kanssa jo monta vuotta tehneet yhteistyötä, Talvela kertoo.
Tällä kertaa kaunis sää toi paikalle noin 50 ihmistä. Yhdistys järjestää myös kesänavajaistapahtumia ja sadonkorjuujuhlia, joissa grillataan ja kisataan tikanheiton, mölkyn ja petankin mestaruudesta. Tärkeintä tapahtumissa on Talvelan mukaan yhdessäolo.
– Tapahtumat houkuttelevat paikallisia asukkaita. He toteavat, että tämä on hieno paikka, ja monet kysyvät, miten voisivat liittyä toimintaan mukaan.
Työttömien tukena jo pian 27 vuotta
Korson Työttömät perustettiin paikallisten aktiivien toimesta laman jälkimainingeissa vuonna 1997. Nykyisissä tiloissa yhdistys on toiminut vuodesta 2016 alkaen. Sillä on vajaat 150 jäsentä, joista osa on kannatusjäseniä. Monet yhdistyksessä käyvät työttömät ovat iäkkäämpiä, mutta nuorempiakin on.
– Pyrimme auttamaan vähävaraisia työttömiä samassa hengessä kuin yhdistyksen perustajat. Tärkein toimintamuoto on kahvio, jossa tarjoamme aamuisin puuron ja kahvin ja päivällä lounaan. Meillä on kirpputori ja ompelimo, joka tekee korjausompelua edulliseen hintaan. Leikkaamme kesäisin ihmisten nurmikoita ja pensasaitoja, teemme pieniä remontteja ja annamme muuttoapua, Talvela luettelee.
Yhdistyksen järjestämät retket ovat suosittuja. Välillä bussilastillinen väkeä suuntaa johonkin museoon, toisella kertaa kiinnostavaan luontokohteeseen. Viimeksi käytiin Mustilan arboretumissa ja nyt suunnitellaan pian toteutuvaa tanssiristeilyä, joka sisältää myös käynnin Tallinnassa.
Työllistämistoiminta tärkeä osa yhdistyksen tehtävää
Korson noin 10 prosentin työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa lähellä Vantaan keskimääräistä työttömyysastetta. Koropandemian myötä pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Vantaalla kuitenkin hälyttävästi: vuonna 2021peräti 42 prosenttia työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. Sen jälkeen määrä alkoi hitaasti vähentyä, mutta on edelleen korkealla tasolla. Vantaan kaupungin mukaan alkuvuonna 2024 Vantaalla oli 16 000 työtöntä. Miehiä on työttöminä runsaat 2900 enemmän kuin naisia.
Korson Työttömät työllistää 5–10 henkeä kerrallaan palkkatuen, työharjoittelun ja toisinaan myös kuntouttavan työtoiminnan kautta. Vantaalla asuu paljon maahanmuuttajia, joille työ esimerkiksi yhdistyksen kahvilassa tarjoaa hyvän mahdollisuuden oppia suomen kieltä.
– Joillakin kahvilatyöntekijöillämme kielitaito on vuoden aikana kehittynyt niin hyväksi, että he ovat työllistyneet vapaille työmarkkinoille, Talvela kehuu.
Yhdistyksessä seurataan nyt huolestuneena hallituksen tekemiä leikkauksia. Palkkatuen ehtoja on jo kiristetty niin, että vuoden sijasta työntekijä voidaan työllistää yhdistykseen enää vain 10 kuukaudeksi.
Raimo Talvela kiittelee, että yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa on sujunut ja suhteet ovat hyvät. Hän on juuri käynyt kaupungin järjestämän yhteisönrakentajakurssin, josta sai hyviä työkaluja yhdistyksen kehittämiseen ja uusia mahdollisuuksia verkostoitua paikallisten toimijoiden kanssa.
”Täytyy kasvattaa luottamus”
Nousutien toimintakeskuksesta on tullut työttömien kohtaamispaikka ja olohuone, jonne monet tulevat päivittäin syömään, lukemaan Hesarin ja tapaamaan tuttuja. Toiset pyytävät apua vaikkapa työhakemuksen lähettämiseen.
– Täällä syntyy ystävyyssuhteita. Monelle yksinäiselle ihmiselle, jolla ei ole kotona juttuseuraa, tämä on tärkeä kohtaamispaikka. Emme häädä ketään pois, vaan täällä saa viipyä. Keskustelemme yksinäisten kanssa. Ihmiselle tulee tunne, että tänne voi tulla, täällä on ystävä aina. Hän voi tulla omana itsenään ja voi olla myös hiljaa, jos haluaa.
Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset kuuntelevat ja rohkaisevat ihmisiä. Talvelan mukaan monen vointi on silminnähden kohentunut sen jälkeen kun he ovat alkaneet käydä yhdistyksessä.
– Täytyy ensin kasvattaa luottamus ihmiseen, sen jälkeen hän avautuu ja kertoo hyvinkin henkilökohtaisia asioita.
Raha-asiat mietityttävät monia työttömiä ja huoli taloudellisesta toimeentulosta on suuri. Monet pelkäävät, että joutuvat muuttamaan edullisempaan asuntoon.
Puheenjohtajan mukaan on tärkeää tiedostaa, mihin asti yhdistyksessä pystytään auttamaan ihmistä, ja milloin hänet tulee tilanteen vaatiessa ohjata ammattiavun piiriin. Yhdistyksen työntekijät eivät ole saaneet varsinaista koulutusta mielenterveyteen liittyvien haasteiden kohtaamiseen.
– Pystymme tarvittaessa ohjaamaan ihmisiä oikeiden palvelujen piiriin. Jos Keskusjärjestö pystyisi järjestämään jonkin seminaarin mielenterveys- tai päihdeasioista, olisin kiinnostunut, Talvela vinkkaa.
Teksti ja kuva: Milla Suonio
