Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma edistää alueiden elinvoimaa, työllisyyttä ja hyvinvointia

Aiheet:
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma edistää alueiden elinvoimaa, työllisyyttä ja hyvinvointia

Leena Valkonen. Viestinnän asiantuntija, Työttömien Keskusjärjestö ry

Mitä järjestöjen olisi hyvä tietää Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmasta? Se tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Valitut ohjelmalinjat tarjoavat mm.  rahoitusmahdollisuuksia hankkeille.

Käynnissä oleva ohjelmakausi sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sisällytetään ohjelmaan.

Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)

Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahasto, joka pyrkii edistämään työllistymistä ja koulutuksen tasa-arvoa sekä torjumaan syrjäytymistä ja huono-osaisuutta.

Rahasto on yhdistetty aiemmista Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), nuorisotyöllisyysaloitteesta (YEI), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD) sekä työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (Ea-SI).

Suomessa ESR+ -rahoitusta kohdennetaan työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukeviin kehittämishankkeisiin. Erityistavoitteita on yhteensä viisi.

Polkuja töihin: Tavoitteena on tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja hyödyntää erilaisia työn tekemisen muotoja yhteistyössä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Työyhteisöjen monimuotoisuutta sekä ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistämällä ja ammatillista segregaatiota lieventämällä tavoitellaan työllisyyden parantamista. Monialaisten ja moniammatillisten palvelumallien kehittämisellä varmistetaan mm. palvelupolkujen katkeamattomuus ja asiakkaiden palvelutarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen.

Uutta osaamista työelämään: Jatkuvan oppimisen tukemisella mahdollistetaan kaikille, koulutuksessa aliedustetut ryhmät huomioiden, joustavat koulutuspolut mm. hyödyntämällä uusia toimintatapoja ja digitalisaatiota. Monialaisten ja moniammatillisten palveluiden kehittämisellä parannetaan kohtaantoa, koulutuksen saavutettavuutta ja vahvistetaan asiantuntijoiden valmiuksia vastata monimuotoistuvan asiakaskunnan tarpeisiin. Työelämän kehittämiseen liittyvällä osaamisen parantamisella edistetään tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Yhdenvertaiseen osallisuuteen: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kiinnittyminen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille parantaa myös heidän osallisuuttaan ja estää syrjäytymistä. Kansalaistoimijalähtöinen toiminta ja yhteisölliset palvelut parantavat hyvinvointia ja vähentävät yksinäisyyttä. Palveluiden kehittämiseksi muodostetaan laaja-alaisia ja oikea-aikaisia verkostotyön muotoja ja kehitetään kumppanuuksia. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osaamista eri palveluissa kehitetään.

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen: Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisältöjä kehittämällä edistetään nuorille tarjottavien palvelujen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Toimilla tuetaan lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja rakenteiden kehittämisellä pyritään aikaansaamaan sosiaalisia innovaatioita kehitettyjen toimintojen levittämiseksi ja juurruttamiseksi.

Eväitä elämään: Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä tuetaan elintarvikkeilla ja perushyödykkeillä. Samaan aikaan heille tarjottavien ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden avulla edistetään heidän pääsyään muiden palveluiden piiriin ja työllistymispolulle. Yksilöllisten tarpeiden huomioimisella pyritään auttamaan avunsaajia kokonaisvaltaisesti.

Miten hakeutua ESR+ -ohjelmaan

Suomen saama EU-rahoitus ESR+-rahastosta on noin 602 milj. euroa. Kansallinen julkinen rahoitus mukaan lukien hankkeisiin on käytettävissä yhteensä noin 1 miljardi euroa.  

ESR+ -rahoitusta voi hakea joko yksittäinen taho tai konsortio eli yhteenliittymä. Hakijoina voi toimia mm. yritys, oppilaitos, tutkimuslaitos, kunta, (monialainen) palveluntarjoaja sekä yhdistykset ja säätiöt.

Rahoittavat viranomaiset määrittävät tarkemman hakuaikataulun. Uutisia avautuvista hauista voi seurata rakennerahastot.fi -sivuilta  ja EURA 2021 -järjestelmästä.

ESR+ -hankepäätökset tehdään ELY-keskuksissa ja aineellisen avun osalta Ruokavirastossa. Hankehakemusten käsittely ja hankehallinto tapahtuvat sähköisesti EURA 2021 -järjestelmässä.

nuoli