Tutkimustieto ei tue ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista

Työttömien Keskusjärjestön hallituksen mielestä ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei tule porrastaa eikä leikata. Työttömyysturvan taso Suomessa on lähtökohtaisesti alhainen. Euroopan neuvosto on antanut maallemme toistuvasti huomautuksia, etenkin työmarkkinatuen ja muun perusturvan alhaisuuden osalta. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on suhteellisen alhainen. Vuonna 2021 keskimääräinen ansiosidonnainen etuus oli 1552 euroa bruttona kuukaudessa (pl. 25 %:n vero). Heikennyksiin ei ole varaa, etenkään nykyisellä hintatasolla ja inflaatiovauhdilla.  

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen on tässä taloustilanteessa vastuutonta

“Aikana, jona talouden näkymät antavat varoitusmerkkejä talouden taantumasta, on hyvin lyhytnäköistä ja vastuutonta poistaa tukea työttömiltä. Nykyinen taloudellinen tilanne ja laskusuhdanne tukisivat ennemmin ansiosidonnaisen työttömyysturvan pidentämistä ja vahvistamista, eivät leikkaamista”, pohtii työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja, Jukka Haapakoski. 

Suomessa puhutaan nyt pääsääntöisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen mallista, jossa korvaus pienenee voimakkaasti työttömyyden pitkittyessä. Mistään tutkimusaineistosta ei löydy yksiselitteisesti positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kun ansiosidonnaista porrastetaan ja leikataan. Tämä näyttää unohtuneen julkisessa keskustelussa ja tutkimustuloksista on poimittu vain omaa agendaa ajavat yksittäiset kohdat. Näin tehdyt olettamat ovat virheellisiä ja niiden käyttö päätöksenteon pohjana tulee lopettaa. 

Leikkaukset kohdistusivat pahiten  heikoimmassa asemassa oleviin

Suomalaisen politiikan kentälle ja vaalikeskusteluihin näyttää myös huolestuttavasti hiipineen käsitys, jonka mukaan tuilla ja etuuksilla on liian helppo elää. Kaavaillut leikkaukset ja heikennykset näyttävätkin kohdentuvan pahiten kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin. Tätä valitettavaa trendiä noudattelisi myös ansioturvan porrastus, jossa tuki heikkenee silloin, kun sen tarve kasvaa eniten eli työttömyyden pitkittyessä. 

“Työttömien keskusjärjestö vaatii työllisyyskeskustelussa konkreettisempia keinoja työllisyyden edistämiseen. Haasteina ovat etenkin työttömien koulutuksen esteet, terveyshaasteet, nuorten, ikääntyneiden, maahanmuuttajataustaisten, romanien ja täsmätyökykyisten syrjintä työmarkkinoilla”, toteaa työttömien keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja, Irma Hirsjärvi. 

Lisätiedot: 

Jukka Haapakoski

toiminnanjohtaja 

050 577 2580

jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Irma Hirsjärvi 

hallituksen puheenjohtaja 

050 591 5461 

irma.hirsjarvi@tyottomat.fi 

Lue lisää aiheeseen liittyen:

Labore, Miksei tutkimustieto kelpaa työttömyysturvan muuttamista vaativille?:

https://labore.fi/t&y/miksei-tutkimustieto-kelpaa-tyottomyysturvan-muuttamista-vaativille/