Palkkatuki – huonosti ymmärretty mahdollisuus

Palkkatuki – huonosti ymmärretty mahdollisuus

Suomen hallitus on lähellä työllisyystavoitettaan, mutta Valtiovarainministeri Orpon kuvaama työttömyyden ”kova ydin” ei ole työllistynyt patistelusta huolimatta. Samaan aikaan työllistämiseen tarkoitettuja palkkatukirahoja on jäänyt käyttämättä 150 miljoonaa euroa. Hullunkuriseksi tilanteen tekee se, että oppositio olisi lisäämässä palkkatukirahoja. Sama tarina oli viime vuonnakin. Mistä oikein on kysymys?

Palkkatukirahoille olisi ottajia yhdistyksissä, kunnissa ja säätiöissä. Ongelmaksi on muodostunut se, että siitäkin huolimatta, että palkkatukirahoja jää käyttämättä, hallitus on asettanut ns. 100 % palkkatuelle henkilötyövuosikaton. Yhdistyksillä ei ole palkkatuen käyttämiseen riittävästi mahdollisuuksia. Ja yrityksille palkkatuki ei kelpaa.

EK:n asiantuntijoiden, mm. Jyri Häkämiehen Ylellä 5.9. (https://yle.fi/uutiset/3-9143889) julkisuudessa toistamat argumentit ovat, että kaikki tuet vääristävät kilpailua. Palkkatuki on yksi tukimuoto, joka asettaa yritykset eri asemiin. Yleishyödyllisten yhdistysten palkkatuki nähdään myös tehottomana. Kummatkin julkisuudessa esitetyt argumentit ovat heppoisia. Alla erittelyni:

Mitä kilpailua palkkatuki vääristää?

EK:n kilpailun vääristämisargumentti on kaksinaismoralistinen. EKn jäsenyritykset käyttävät kilpailua vääristäviä yritystukia. Miksi sitten kieltää vastaavia tukia työväelle? Lisäksi, kaikki yritykset voivat kilpailla palkkatukityönhakijoista, koska palkkatuki on työttömälle henkilökohtainen tuki, jonka suuruus määräytyy työttömyyden keston mukaan. Palkkatuki itsessään ei siis syrji yrityksiä – eikä vääristä kilpailua.

EK:n argumentti palkkatuen kilpailua vääristämästä vaikutuksesta on siinäkin mielessä outo, että luulisi työnantajalle ilmaisen työkokeilun olevan vielä enemmän kilpailua vääristävää. Tästä ei käydä keskustelua. Ehkäpä syy siihen, että yritykset eivät käytä niin paljon palkkatukea on juuri siinä, että työkokeilu on yrityksille vielä halvempi tapa työllistää.

Palkkatuki asettaa työnhakijat eri asemiin, koska se vaikutta työnhakijoiden mahdollisuuksiin työllistyä. Palkkatukea tarjotaan kaikille työttömille samoilla periaatteilla – siten se ei ole syrjivä. Palkkatuen saamisen ehtona on, kuinka pitkään työttömyys on kestänyt.

Rekrytointitilanteessa pitkittynyt työttömyys voi olla ongelma, vaikka osaaminen olisikin riittävää, joten palkkatuki voi tasoittaa työttömän työnhakijan mahdollisuuksia saada työtä. Palkkatuki vähentää yrittäjän palkkausriskiä ja voi luoda myös uusia työpaikkoja palkkausriskin alenemisen takia.

Yhdistyksissä tehty palkkatukityö tehotontako?

Yleishyödyllisten yhdistysten tuki nähdään tehottomana suhteessa yrityksiin. Tässä on tiettyä perää, mutta yksinkertaiset talousanalyysit eivät kerro koko totuutta. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, mikä on panostuotos suhde siihen, että henkilö työllistyy palkkatuella avoimille työmarkkinoille.

Jos henkilö työllistyy yritykseen palkkatuella, niin on todennäköisempää, että hän jatkaa yrityksessä myös palkkatukijakson jälkeen. Julkisilla toimijoilla tilanne on erilainen. Jos työtön työllistyy yhdistykseen, niin hän tarvitsee vielä lisäharppauksen työllistyäkseen avoimille markkinoille yritykseen tai muuhun pitkäkestoisempaan työhön.

Yhdistysten taloudellinen rakenne on sikälikin erilainen suhteessa yrityksiin, että toiminta perustuu yleensä enemmän tai vähemmän julkisiin avustuksiin. Yritysten toiminta perustuu markkinoihin ja on siten kestävämpi. Markkinat palkitsevat kannattavaa liiketoimintaa ja työtä. On siis tarkoituksenmukaista suunnata palkkatukea yrityksiin.

Palkkatuen tehottomuusargumentin tekee kuitenkin ongelmalliseksi se yksinkertainen syy, että kaikki työttömät eivät työllisty yrityksiin. Työnvälityksessä yritykset ovat yleensä etusijalla, kun tehdään työpaikkojen kartoituksia. Jos yritykset eivät työllistä, työttömän vaihtoehdot työllistyä jäävät vähäisiksi ilman yhdistyksille suunnattua palkkatukea.

Yhdistysten palkkatuen käytön rooli on erilainen suhteessa yrityksiin. Yritykset kaipaavat mahdollisimman nopeasti lisäarvoa tuottavaa työvoimaa. Mutta työttömyydelle voi olla syynä koulutuksen tai osaamisen puute, asuinpaikkakunta, perhetilanne, kokoaikaisten työpaikkojen puute, sosiaalinen stigma, ulosottovelat jne. Näihin ongelmiin etsitään ratkaisuja palkkatukijaksonkin aikana yhdistyksissä. Kun työmarkkinoilla on kysyntää työvoimalle, niin kyllä myös yhdistyksistä hyvin työllistytään avoimille työmarkkinoille, vaikka työnhakijan lähtötilanne olisikin poikkeavan haasteellinen.

Tehottomuusargumentti on heppoinen, koska yhdistykset eivät kilpaile samoista työntekijöistä kuin yritykset. Yhdistykset palkkaavat työttömiä henkilöitä palkkatuella sosiaalisista syistä. Palkkatuen ehtona on yleensä yli kaksi vuotta työttömyyttä. Palkattavien henkilöiden polku voi olla pitkäkin – sisältäen esimerkiksi kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua jne. ennen palkkatuettua työtä.

Palkkatukityöstä on hyötyä työntekijälle, sillä se kehittää ammattitaitoa, siitä saa palkkaa ja eläkettä. Se hyödyntää yhteisöä, kun lapset näkevät, että perheen aikuiset käyvät töissä. Tehty työ hyödyttää myös lähiyhteisöä, jonka eteen työtä tehdään. Yhdistykselle haasteena on kehittää työnhakijan ammattitaitoa ja motivaatiota, että töitä löytyisi myös jatkossa avoimilta työmarkkinoilta.

Jos työttömyys saadaan painettua liian alas palkkavaatimukset kasvavat

Kolmas argumentti palkkatuen poistamiselle on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta arvatenkin EK on siitä huolissaan. Argumentti on, että jos työttömyys saadaan painettua liian alas, niin työntekijät alkavat vaatia korkeampaa palkkaa. Se lienee yritysten omistajien pelko. Ei välttämättä ole osakeyhtiön etu, että työntekijöistä on pulaa ja palkkavaatimukset kasvavat.

Tässä viimeisessä argumentissa on ongelmana se, että yksityisen yrityksen lyhytnäköinen etu ei ole välttämättä yrityksen pitkän tähtäimen etu tai kokonaisetu. Ensinnäkin yhdistykset välittävät työnhakijoita avoimille työmarkkinoille, eli kysyntä ja kilpailu työpaikoista ei häviä palkkatukijakson aikana, vaan itse asiassa vahvistuu, kun työnhakijan voimavarat vahvistuvat. Työllisyystilastoissa olisikin hyvä seurata laajan työttömyyden tilaa, joka sisältää myös aktiivitoimenpiteet sen sijaan, että tarkastelee asiaa pelkästään tilastokeskuksen työllisyyskyselyn perusteella.

Yritykset hyötyvät myös siitä, että töissä olevat käyttävät kulutukseen enemmän kuin työttömät. Sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut rasittavat taas yleistä verotusta. Työ todistetusti tukee yhteisöä – sosiaalipalveluille ja terveyspalveluille ei ole niin paljon tarvetta, kun ihmiset käyvät töissä. Lisäksi työvoimareservin työkyky pysyy hyvänä, kun työntekijöitä tarvitaan.

Suomen väestökehityksen myötä olisi nyt tärkeää kääntää kaikki kivet, että työllisyysastetta saadaan nousuun. Palkkatuki on yksi tärkeä työllisyyden hoidon väline, jonka rinnalla tarvitaan muitakin toimenpiteitä ja palveluita. Palkkatuen byrokratiat ja esteet kannattaa poistaa – kun kerran rahaakin on käyttämättä. Työttömille, jotka palkkatuella töihin pääsevät, joka euro on tarpeen!

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry

050 577 2580
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
@jugetstu

nuoli