Blogi: Terveydeksi 2.0 -hanke tukee työttömiä ja yhdistyksiä uusin muodoin korona-aikana

Blogi: Terveydeksi 2.0 -hanke tukee työttömiä ja yhdistyksiä uusin muodoin korona-aikana

Terveydeksi 2.0 -hanke aloitti varovaisen valtakunnallisen jalkautuvan työn koronan hellitettyä kesäkuun alussa ja jalkautui joihinkin Työttömien Keskusjärjestö ry:n jäsenyhdistyksiin ja Ehyt ry:n Kohtaamispaikkoihin. Huomattiin että kentällä on kova palvelutarve; verensokerin- ja verenpaineenmittaukseen on ennennäkemättömät jonot ja kysyntä. Ihmisillä korostuvat yksinäisyyden kokemukset, talous- ja velkaongelmat sekä hoitovelka.

Meillä on ollut paljon merkityksellisiä kohtaamisia. Terveyspalvelut, kasvokkaiset ihmiskohtaamiset ja esimerkiksi yhdistystoiminta nähdään ja koetaan entistä tärkeämpänä nyt kun ne keväällä menetettiin kuukausiksi enemmän tai vähemmän. Liikkuminen tehdään kaikkien hygienia-turvatoimien saattelemana, ja tapaamisissa toimitaan THL:n ohjeistusten ja suositusten mukaan.

Covid 19-leviämisvaiheessa hanke ei jalkaudu yhdistyksiin, vaan asiakastyö tehdään etäyhteyksin. Jalkautuminen aloitetaan heti kun se on turvallista.  Poikkeusaikoina hanke etsii ja kokeilee uusia työskentelyn ja kohtaamisen tapoja. Keväälle 2021 on suunnitteilla etänä tehtävän asiakastyön lisäksi verkostoyhteistyötä, webinaareja, verkkokoulutuksia sekä yhteistyökumppaneille tehtävää konsultaatiotyötä.

Millaisia palveluita Terveydeksi 2.0 -hanke tarjoaa työttömille?

Meidän tavoitteenamme on tukea työttömien työ- ja toimintakykyä. Lisäksi tuemme Keskusjärjestön jäsenyhdistyksiä omassa työssään ja jäsentensä ohjaamisessa sekä toimimisessa paikallisissa sote-alan verkostoissa.

Hankkeen juuret ovat aiemmassa Terveydeksi-hankkeessa (ESR) 2016-2020 ja nykyinen STEA-rahoitus on myönnetty ajalle 2020- 2022. Hankekumppanina on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja muita kumppaneita Kirkkohallitus, Sydänliitto ja Kuntoutussäätiö. Hankkeessa toimii kaksi palveluohjaajaa, osa-aikainen kouluttaja ja hankepäällikkö.

Käytännössä jalkaudumme yhdistyksiin ja muihin ns. matalan kynnyksen toimipaikkoihin ympäri Suomen, mukaan lukien diakoniatyö sekä ruokajakelut. Hankekäynti sisältää yleensä infotilaisuuden ja henkilökohtaista sosiaali- ja/tai terveyspalveluohjausta sekä verenpaineen ja verensokerin mittausta. Emme korvaa viranomaistyötä, vaan ohjaamme palveluiden ääreen ja kuinka ja missä järjestyksessä niitä on hyvä hakea. Lisäksi kerromme oikeuksista palveluissa ja palveluihin.

 Työkykykoordinaattorityö tarjoaa pitkäaikaisempaa ohjausta

Työkykykoordinaattorityössä on pitkäkestoisempaa ohjausta, joka jatkuu asiakkaan tarpeen mukaan yleensä 1-6 kk. Välineinä työssämme käytämme mm. Työterveyslaitoksen Kykyviisarikyselyä, joka on työ- ja toimintakyvyn itsearviointilomake, sekä kunkin kunnan sote-, työllisyys- ja järjestöpalveluista koostamaamme palvelukoostetta.

Olemme kirjoittaneet myös Ota puheeksi- ja ohjaa palveluihin -oppaan yleisimmistä terveys- ja sosiaalisista ongelmista ja niihin apua tarjoavista tahoista. Opas löytyy verkkosivuiltamme. Lisäksi hyvänä apuna on Kuntoutussäätiön ylläpitämä tietyöelämään.fi-sivusto ja kela.fi/yhteistyokumppanit sekä HUS:in ylläpitämä Terveyskylä.fi-sivusto. Suosittelemme näitä oppaita ja sivustoja kaikille ammattilaisille ja asiasta kiinnostuneille.

Miten työtön pääsee terveystarkastukseen ja mitä on ylipäänsä työttömille/työnhakijoille tarjolla?

Työttömien maksuton terveystarkastus on erittäin tärkeä ennaltaehkäisevä terveyspalvelu kaikille niille työikäisille, jotka ovat työttömänä tai osa-aikatyössä, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatukityössä, eivät kuulu enää Työterveyshuollon piiriin.

Työttömien terveystarkastus on ollut vuodesta 2011 lakisääteisesti velvoitettuna kuntien järjestämisvastuulla. Harmillisen usein palvelusta ei juurikaan tiedoteta ja informoida työttömäksi jääneitä. Osittain varmasti siksi että viranomaiset, kuten te-asiantuntijat eivät aina ole itsekään sen järjestämisen tavasta tietoisia.

Työttömän terveystarkastukseen voi hakeutua eri kunnissa eri tavoin. Joissain kunnissa ihminen voi itse soittaa ja varata suoraan ajan itse oman terveysaseman ajanvarauksesta. Kuitenkin, koska TE-palvelut ovat lakisääteisesti velvoitettuja koordinoimaan työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyyn liittyviä asioita, saa myös sieltä tukea ja apua, ainakin pyydettäessä. TE-palvelut voivat tehdä terveystarkastukseen lähetteen. Samoin kunnan sosiaalipalvelut. Eli nämä kolme tapaa ovat käytössä eri kunnissa. Lähetteen voi pyytää joka puolella Suomea.

Jos työttömänä työnhakijana on ollut yli vuoden, on pääsäätöisesti oikeutettu TYP-palveluun, jossa käytettävissä ovat sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, lääkärikonsultaatiot ja TE-palvelut. Sinne voi myös olla yhteydessä ja tarkistaa oma oikeutensa palveluun, mikäli ihmisellä on ollut yli vuoden työttömyysjakso.

Mitä oikeus terveystarkastukseen pitää käytännössä sisällään, mitä palvelut maksavat ja miten jatko toteutetaan?

Tässä on luonnollisesti toteuttajakohtaisia eroja, mutta yleisesti voimme lainata Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita. Terveystarkastuksessa arvioidaan ja tuetaan työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan.  Terveystarkastuksesta säädetään laissa (1326/2010, 13 §).

Terveystarkastus on vapaaehtoinen ja asiakkaalle maksuton. Jatkohoidoista, esimerkiksi lääkäriajasta, saatetaan periä kuntakohtaisia maksuja. Näihinkin voi pyytää osamaksua. Se että laskun saa maksettua on kaikkien etu.

Maksun poistoa tai alennusta voi hakea kunnalta asiakasmaksulain 11. pykälän perusteella, mikäli maksut vaarantavat ihmisen talouden. Tällöin kannattaa olla yhteydessä suoraan laskuttajaan, jonka yhteystiedot löytyvät jokaisesta laskusta ja kysyä kuntakohtaista menettelytapaa alennuksen tai maksun poiston hakemisessa. Asia kannattaa aina hoitaa ennen eräpäivää.

Myös oma oikeus Kelan toimeentulotukeen kannattaa tarkistaa, mikäli tulot muuttuvat tai ovat pienet ja esimerkiksi lääke- ja terveydenhuollon laskut ovat isot. Oman oikeuden saa helposti tarkistettua alustavasti kela.fi/laskurit -sivuilla. Mikäli oikeus syntyy, kannattaa toimeentulotukea hakea. Sitä voi saada samanaikaisesti muiden etuuksien, esimerkiksi työttömyysetuuden ja asumistuen kanssa.

B-lausunnosta, joka tarvitaan Kelan erityiskorvauksen hakemiseksi pitkäaikaissairauden lääkehoidon kustannuksiin, Kelan kuntoutukseen haettaessa ja pitkäaikaisen sairasloman tarpeen osoittamiseksi ovat sairaudenhoitoon liittyviä todistuksia. Niistä ei saa asiakasmaksulain mukaan periä maksua. Aluehallintoviraston mukaan epäselvissäkin tapauksissa tulisi tulkinta tehdä asiakkaan edun mukaisesti niin, että lääkärintodistus tai -lausunto olisi pääsääntöisesti maksuton.

Varsinaisessa terveystarkastuksessa keskitytään henkilön terveyteen ja hyvinvointiin, elämäntilanteeseen ja elintapoihin sekä työnhakuun ja siihen vaikuttavaan työ- ja toimintakykyyn. Sen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoito- tai palvelusuunnitelma. Siihen kirjataan terveyden ja hyvinvoinnin sekä työkyvyn kannalta olennaiset suunnitelmat ja tavoitteet sekä sovitaan seurannasta. Terveystarkastuksessa kannattaa tuoda esiin myös itseä mietityttävät terveysasiat sekä esimerkiksi terveydelliset sukurasitteet.

Miten työtön saa tietoa tai pääsee työkyvyn arviointiin?

Työkyvyn arvioinnissa on eri kunnilla erilaiset käytännöt. Monessa kunnassa on erikseen Työkykyselvitys-tiimi tai Eläkeselvittely-tiimi. Oman kunnan tilanteesta löytyy yleensä tietoa kunnan tai kuntayhtymän verkkosivuilta.

Kaikilla TE-toimiston asiakkailla työkyvyn koordinointivastuussa on lakisääteisesti oma TE-asiantuntija, mutta myös työttömien terveystarkastus voi olla hyvä lähtöpiste työkyvyn arvioinnin prosessissa. Lääkäri arvioi työ- ja toimintakyvyn ja kirjoittaa tarvittavat lausunnot. Lausuntoja tarvitsee esimerkiksi Kelan kuntoutuksiin hakeutuessa. Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys voi myös olla ajankohtainen jos työkyvyssä on entiseen muutosta ja omassa työssä tai ammatissa pärjääminen mietityttää.

Näissä ohjaavat oma terveydenhuollon kontakti, kuten lääkäri sekä Kelan kuntoutusasiantuntijat. Kelan kuntoutukseen liittyviin sivuihin on hyvä tutustua ja Kelan asiantuntijalle voi soittaa kysyäkseen käytännöistä yleisellä tasolla myös anonyymisti. Omassa asiassa kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä edellä mainittuihin tahoihin.

On hyvä muistaa, että kuntoutus tulee todeta epätarpeenmukaiseksi tai riittämättömäksi, ennen kuin työkyvyttömyyseläke voi tulla kyseeseen. Tässäkin mielessä sairaana sairasloman hakeminen, työkyvyn arviointi ja kuntoutus- ja palvelutarpeiden kartoitus ja hakeminen on tärkeää, jotta ihminen olisi hänelle oikeissa palveluissa oikeaan aikaan.

Mikäli aiheesta nousi havaintoja, pohdintaa tai kysyttävää, Terveydeksi 2.0 -hankkeeseen voi olla yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät kootusti hankkeen nettisivuilta: Tyottomat.fi/hankkeet/terveydeksi-hanke/ .

Teksti: Ulla-Maija Kopra ja Veera Luoto

 

nuoli