Sosiaaliturva ihmisoikeutena pyöreän pöydän keskustelu 26.9.2022

Sosiaaliturva ihmisoikeutena pyöreän pöydän keskustelu STM 26.9.2022

 Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta tulla keskustelemaan aiheesta ”Sosiaaliturva ihmisoikeutena”. Työttömien Keskusjärjestössä viimeaikaisessa keskustelussa ovat nousseet esille nämä seuraavat aiheet:

1. YK:n non take up of benefits tutkimus 2022.

Lainsäätäjän on hyvin tärkeää tiedostaa, saavatko kaikki avuntarvitsijat sitä tukea, joka heille kuuluu. Kaikki eivät edes tiedä eivätkä osaa hakea heille kuuluvia sosiaalietuuksia. Suomessa asia on tärkeää huomioida, koska palveluja ja palvelupisteitä on supistettu ja uusia supistuksia suunnitellaan.

YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter teki syksyllä 2021 kansainvälisen kyselyn, johon Suomesta vastasi myös Työttömien Keskusjärjestö. Tulokset esiteltiin kesäkuussa 2022 YK:n ihmisoikeusneuvostolle. Vastauksia saatiin 36 maasta. Linkki lehdistötiedotteeseen.

Raportissa todetaan mm. seuraavaa: Miljoonat ihmiset, mukaan lukien jotkut maailman syrjäytyneimmistä ryhmistä, eivät voi hyötyä juuri niistä järjestelmistä, jotka on perustettu suojelemaan heitä, kertoo äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevän YK: n erityisraportoijan julkaisema uusi raportti. (24.6.2022)

 Raportissa kerrotaan yksityiskohtaisesti ”käyttämättä jättämisen” ilmiöstä, jossa ihmiset eivät voi – tai ”päättävät” olla vaatimatta – kipeästi kaivattuja etuuksia, kuten toimeentulotukea tai asumistukea.

Raportti tunnistaa tietämättömyyden käytettävissä olevista eduista sekä monimutkaiset ja usein nöyryyttävät prosessit, jotka estävät yksilöitä hakemasta etuutta. Nämä ovat tärkeimpiä syitä siihen, miksi sosiaaliturva ei ole miljoonien ulottuvilla ympäri maailmaa.

Tämä käy ilmi myös järjestöömme tulleista yhteydenotoista, palvelujärjestelmää ei tunneta ja kun se opitaan tuntemaan, sen monimutkaisuuden kanssa ei jakseta taistella. (Toimeentulotuen siirto Kelalle on yksi esimerkki, asiakkaasta on tullut kasvoton.)

 2. Miten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat Suomessa?

 Suomessa työmarkkinatuen taso on liian alhainen. Tähän Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jo useampaankin kertaan puuttunut ja antanut huomautuksia. Työmarkkinatuki on työttömän työnhakijan viimesijainen työttömyysetuus.

Työttömiä koskeva palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja monimutkainen. Etuuden hakemisen yhteyteen tulisi aina liittää myös palvelupolku, ihmisen tilanteen ja tarpeiden kartoittaminen sekä jatkopolku eteenpäin.

Työttömän oikeus opiskella työttömyysturvalla on parantunut. Uuden tutkinnon opiskelu on kuitenkin haastavaa, koska on siirryttävä päätoimiseksi opiskelijaksi. Tällöin tulottomuus tulee haasteeksi, pelkkä opintotuki ei riitä elämiseen. Opintolaina ei ole kaikille mahdollisuus esimerkiksi aiempien luottotietojen menettämisen vuoksi. 50-vuotiaana on haastavampaa päästä opiskelemaan uusi ammatti kuin nuorempana.

3. Työttömät eriarvoisia terveydenhoidossa.

Työttömien terveyspalvelujen käyttöä rajoittaa niiden maksullisuus. Työttömälle ei synny sairaushistoriaa, koska hän ei hakeudu terveyspalveluihin. Tämä vaikeuttaa tilannetta, jos hän hakeutuu esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään merkittävästi enemmän kuin työssä käyvien.

Tosiasiallisesti työkyvyttömien ja työttömänä sairastuvien tilanteet, jossa etuudelta toiselle siirtyminen aiheuttaa katkoksia toimeentuloon on haastava. Asiakkaan kannalta tilanne on hankala, jos siirtymissä on edes väliaikainen tulottomuusriski puhumattakaan pitkittyneestä epäselvästä selvitystilanteesta (TE-toimiston ja Kelan välillä pallottelu, Kelan etuuskäsittelyn pitkät käsittelyajat).

Sairauspäivärahan omavastuupäivät tulee poistaa. Päätösten odotusajalle tulee myöntää työttömyysturva/toimeentulo. Lääkärin B-lausuntojen tulee maksuttomia, jos näitä vaaditaan etuuden hakemiseen. Pysyvän työkyvyttömyyden päätökset tulee tehdä asiakasta/ potilasta tutkimalla esimerkiksi riippumattomassa työryhmässä (ei pelkkien lausuntojen pohjalta). Pitkäaikaistyöttömillä on usein ongelmia terveydessä ja toimintakyvyssä.

Työttömät ovat pääasiassa perusterveydenhuollon asiakkaita, eivätkä työterveyden asiakkaita. Siten heidän työkykynsä arvioiminen ja hoitaminen sekä kuntoutuksen tai työkyvyttömyyseläkkeen tarpeen tunnistaminen ja prosessien hoitaminen on sattumanvaraisempaa kuin esimerkiksi työterveyshuollon asiakkaan. Perusterveydenhuollossa ei useinkaan ole parasta osaamista/parhaita prosesseja työkyvyn selvittämiseen. Etuus- ja palvelut kulkevat sekä erikseen että rinnakkain työkykyasiassa. Kumpikin tulisi saattaa sujuvaksi ja kuntoon työttömien osalta.

4. Kelan kuntoutuspsykoterapian saatavuus haasteena.

Kelan kuntoutuspsykoterapia ei käytännössä ole taloudellisesti mahdollista pienituloisille/vähävaraisille.  https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tutkimus-psykoterapiaan-paasyssa-nakyy-eriarvoisuutta-sosioekonomisen-aseman-mukaan

Riittämättömästi tunnistetut ja hoidetut mieliala- ja muut mielenterveysongelmat liittyvät terveyden eriarvoisuuden kysymyksiin sekä taloudellisiin mahdollisuuksiin hakeutua Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Toimeentulotuessa terapian omavastuu huomioidaan menona, mutta jos tätä ei tiedä tai jos ei ole toimeentulotukeen oikeutettu, niin terapia ei ole mahdollinen.

5. Asiakasmaksulain 11 pykälä sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen pienentämisestä tai perimättä jättämisestä ei toteudu lain hengen mukaisesti.

Asiakasmaksulain 11 pykälä asiakasmaksujen pienentämisestä tai perimättä jättämisestä on edelleen heikosti tunnettu ja olemattomasti tiedotettu. Se on byrokraattisesti ja asiakkaan/potilaan kannalta usein myös epäselvästi toteutettu kunnissa.

6. Viimesijaisista sosiaaliturvaa ei saa missään tilanteessa leikata.

Viimesijaista sosiaaliturvaa voidaan leikata 20 ja 40 % jos kieltäytyy annetusta palvelusta/työstä. Leikkaamista on myös ketjutettu, mikä on yleisen oikeusturvan vastaista.

Lait, jotka ovat ristiriidassa perustuslain 19 § kanssa on kumottava.

Pienyrittäjien sosiaaliturvatilanne on tukala. (yksiyrittäjien sosiaaliturva on olematon/työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha)

7. Sosiaaliturvaa ei saa viedä pelkästään digitaalisiin kanaviin.

”Sosiaaliturvaa ei saa jättää kirjastovirkailijan hartioille.” On huolehdittava, että kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia laitteita ja heillä on yhdenvertaiset tunnistautumismahdollisuudet palvelujen käyttöön.

Suositus: 

Yhteiskunnan sivistystä ja laatua voidaan arvioida sillä perusteella, kuinka yhteiskunnassa vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat.

Työttömyys on usein juurisyy heikkoon taloudelliseen asemaan ja selviytymiseen yhteiskunnassa. Tulee kiinnittää huomiota siihen, että erityistä tukea tarvitsevat eivät jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja vailla palveluja. Tämän päivän ruuan ja energian hintojen kallistuminen on johtanut ihmisiä ruokajonoihin, joissa on aiempaa niukemmin jaettavaa. Miten ihmisen hyvän elämän edellytykset toteutuvat?

Ei ole järjestöjen rooli paikata sosiaaliturvaa, vaan ainoastaan täydentää sitä.

Lisätietoja:
Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Leena Valkonen, viestinnän asiantuntija, SOSTEn sotu-taustaryhmän jäsen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi