Tuumasta toimeen työllisyyspalveluissa – julkiset työllisyyspalvelut kuntoon

Tuumasta toimeen työllisyyspalveluissa – julkiset työllisyyspalvelut kuntoon

Työttömien Keskusjärjestö penää päättäjiltä pikaisia ratkaisuja työvoimapalvelujen parantamiseksi. Jotta kohtaanto-ongelma helpottuu ja työpaikkoja syntyy, julkisten työllisyyspalveluiden tulee olla kunnossa.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on jo yli 113 000 virallisten lukujen valossa. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste työllisyyspalveluissa on heinäkuun lukujen mukaan vain 23,3 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että korona-ajan jälkeen työllisyyspalveluissa olevien määrä on laskenut neljäsosalla pitkäaikaisesta keskitasosta. Moni palvelua kaipaava työtön on siten jäänyt syrjään oman onnensa nojaan.

– Kolmannella sektorilla ihmetellään, mistä asia kiikastaa ja missä ovat työvoimapalveluiden lähettämät asiakkaat. Työllistämiseen on käytettävissä varoja ja paikkoja on vapaana, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

– Mikäli palveluohjaukseen tarvittavia resursseja on työllisyyspalveluissa liian vähän, valtion ja kuntien tulee laittaa enemmän panostuksia heti, että saadaan työnvälityspalvelut toimimaan, Haapakoski vaatii.

– Asiakastarpeita voidaan kartoittaa myös kolmannen sektorin turvin esimerkiksi lyhyillä työkokeiluilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, jotta saadaan työvoima nopeasti liikkeelle, mikäli varsinaiset työllisyyspalvelut ovat tukossa, Haapakoski jatkaa.

Edelleenkin TE-toimistoissa ovat ovet kiinni, ja virkailijaa tapaamaan pääsee vain ajanvarauksella.

– Palveluiden tuloksena tulee muodostua työtakuu. Työnhakijoita on edelleen monin kerroin enemmän kuin työpaikkoja, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, ettei ole inhimillistä pitää ketään ikuisesti työllisyyspalveluissa, vaan ihmiselle tulee turvata pysyvämpi työpaikka tietyn ajanjakson jälkeen, kun on osallistunut työllistämispalveluihin.

Työllisyyspalveluilla on iso merkitys kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen

Keskusjärjestön mielestä etuuksien vähentämisen nimissä tehty työllisyyspolitiikka ei ole inhimillisesti kestävää eikä tehokasta. Muun muassa pitkäaikaistyöttömille suunnatussa perustulokokeilussa havaittiin, että kannustimia merkittävästi parantamalla laajempia työllisyysvaikutuksia ei saatu aikaan. Ihmisten hyvinvointi perustulokokeilun aikana parani, kun pelko etuuksien menettämisestä loppui, mutta yhtälöstä puuttui edelleen työllistymisen tuki.

Tahmeasti alkanut työllisyyden kuntakokeilu näyttää viittaavan siihen, että työllisyyspalveluilla on iso merkitys sille, että kohtaanto-ongelmaa saadaan ratkaistua.

– Luonnollisesti tämä tarkoittaa nykyistä suurempia julkisia investointeja työllisyyden hoitoon ja se näkyy lyhyemmällä tähtäimellä valtion budjetissa isona menona. Meillä Keskusjärjestössä on kokemusperäinen vankka usko, että pitkällä tähtäimellä työllistymisen hyvinvointivaikutukset tuovat niin paljon hyvää yhteiskunnalle, että nämä investoinnit palautuvat, Jukka Haapakoski sanoo.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä osaava ja hyvinvoiva työvoimareservi on pitkällä tähtäimellä paras tae sille, että suomalainen yhteiskunta voi hyvin. Työttömät tarvitsevat riittävän toimeentulon ja heille sopivat mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on koronan myötä paisunut valtavaksi ja tilanne on heidän ja heidän perheidensä kannalta kohtuuton.

– Se, että pitkäaikaistyöttömyys nousee samaan aikaan kuin työllisyys, kertoo että työnantajille eivät kelpaa 50+ hakijat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökyiset tai työkokemusta vailla olevat.  Siihen tarvitaan ryhtiliike, Irma Hirsjärvi vaatii.

Keskusjärjestö uskoo, että kuntien työllisyyskokeilujen päästyä kunnolla vauhtiin, työllisyystilanne paranee nykyisestä. Nykytilanteeseen pitää nyt tosissaan herätä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi