Työttömän terveystarkastus vaatii tiedonkulkua ja tiivistä yhteistyötä

Terveydenhuoltolain (1326/2010, 13 §) mukaan hyvinvointialueiden on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveystarkastukset on järjestettävä myös niille nuorille ja työikäisille henkilöille, jotka eivät kuulu opiskelu- tai työterveyshuollon piiriin.

Työttömän terveystarkastukset sekä terveysneuvonta tukevat työ- ja toimintakykyä, ehkäisevät sairauksia sekä edistävät mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Tarkastuksessa kartoitetaan työ- ja toimintakykyä, fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa sekä elintapoja (ravitsemus, liikunta, päihteet) erilaisten mittausten (mm. verenpaine, verensokeri, kolesteroli) sekä kyselyiden ja keskustelun avulla.

Työttömän terveystarkastus koostuu terveydentilan arvioinnista, riskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisystä ja tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin ohjaamisesta. Onnistuneen tarkastuksen perustana ovat luottamuksellisuus, avoin vuorovaikutus sekä asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja, joka selvittää tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä arvioi kuntoutuksen tarvetta. Terveystarkastukseen voi hakeutua itse tai TE-, työllisyys- tai sote-palvelujen kautta.

Työttömien terveyden ja työkyvyn edistäminen edellyttää yhteistyötä

Varsinkin työttömyyden pitkittyessä kohtaavat työttömät terveysongelmiensa lisäksi usein taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Ongelmat ovat usein vyyhteytyneitä, ja niiden selvittämiseen tarvitaan monialaista ja moniammatillista osaamista ja yhteistyötä, esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kanssa.

Keskeistä on tukea työ- ja toimintakykyä työttömyyden eri vaiheissa. Terveystarkastus sellaisenaan ei riitä työkyvyn tai kuntoutustarpeen arvioimiseksi, mutta se voi olla hyvä alku.

Työttömät ovat sairaampia kuin muu työikäinen väestö

Tutkimusten mukaan työttömät voivat työssäkäyviä huonommin. Myös SAK:n viime keväisessä tutkimuksessa Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta, SAK 2/2023 työttömät itse kokivat heikon terveydentilan olevan suurin työllistymisen este. Terveysongelmien merkitys korostuu työttömyyden pitkittyessä. Siten terveyspalveluihin oikea-aikainen pääsy on työllistymisen kannalta ehdottoman tärkeää.

Jalkautuvan sosiaali- ja terveyspalveluohjauksen (Työttömien Keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toiminta) havainnot pitkäaikaistyöttömistä parista kertovat samaa. Terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä ovat v. 2016 alkaneessa työssään kohdanneet henkilökohtaisesti n. 3000 työtöntä eri puolilla maata. Tavatuilla työttömillä lähes poikkeuksetta runsaasti erilaisia vaivoja ja sairauksia, tavallisimpina korkea verenpaine, ylipaino, tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä mielenterveyden ongelmat. Lisäksi hyvinvointia kuormittaa usein talousongelmat ja huoli toimeentulosta. Kohdatut työttömät kertovat myös, ettei terveyspalveluihin ei pääse tai niihin ei ole varaa.

Hyvinvointialueita on evästetty työttömien terveystarkastusten toteuttamisessa

 Terveystarkastusten sekä terveysneuvonnan järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti alueita kesäkuussa työttömien terveystarkastusten toteuttamisesta: Työttömän terveystarkastus ja terveysneuvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa – painopisteenä työ-, toiminta- ja työllistymiskyky (stm.fi).  Ohjeen tarkoitus on tukea hyvinvointialueita terveystarkastusten ja terveysneuvonnan toteuttamisessa, työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä sekä yhteistyössä TE-palvelujen ja Kelan kanssa, sekä lisätä työttömien terveystarkastusten tarpeen tunnistamista, asiakaslähtöistä toteuttamista, laatua ja vaikuttavuutta.

Lisäksi ammattilaisille ja esihenkilöille on julkaistu Opas työttömän terveystarkastuksen toteuttajalle (THL).

Tarkastusten tunnettuus ja toteutus on lisääntynyt viime vuosien aikana. Tarkastusten tilastot (Sotkanet; id. 5274) ovat kuitenkin puutteellisia, sillä tarkastusten kirjaamiskäytännöissä on suuria eroja.  THL on laatinut ohjeen: Työttömän terveystarkastuksen kirjaaminen, sekä järjestänyt koulutuksia aiheesta.

Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkostossa (Innokylä) jaetaan tietoa ja kokemuksia. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki työttömien terveystarkastuksia tekevät sekä työttömien terveyspalvelujen kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset.  Verkostoa ylläpitää THL yhteistyössä TTL:n, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Työttömien Keskusjärjestön kanssa. Verkosto kokoontuu Teamsissa, ja vuoden 2024 teemoja ovat:

15.2.2024 klo 12.30–15.30 Yhteistyö- ja -toimijuus

16.5.2024 klo 12.30–15.30 Digiratkaisut ja -palvelut

3.10. 2024 klo 12.30–15.30 Monikulttuurisuus

Lisää aiheesta:

THL / Työttömän terveystarkastus

Tutkimuksesta tiiviisti 22/2023: Työttömän terveystarkastuksen toteutustapoja Suomessa : haastattelututkimuksen tuloksia (julkari.fi)

Kooste HVA:tain toteutuneista Työttömän terveystarkastuksista julkaistu (Innokylä, pdf)

Blogiteksti: Mitä lisäarvoa digitaaliset ratkaisut tuovat työttömän terveystarkastukseen?

Blogiteksti: Miten palveluilla voidaan auttaa järjestelmän sairastuttamia? | Innokylä (innokyla.fi)

(Yllä mainitut ohjeet, oppaat ja suositukset on käännetty myös ruotsiksi, samoin THL -verkkosivu: Hälsoundersökning för arbetslösa)