Työttömien Keskusjärjestö – kohti uudenlaista työllisyyspolitiikkaa 2021

Työttömien Keskusjärjestö – kohti uudenlaista työllisyyspolitiikkaa 2021

Työelämä on isossa murroksessa. Työllisyys on nousussa koronaepidemian aiheuttamasta lukkiutumisesta, mutta pitkäaikaistyöttömyys ei sula samaa tahtia. Työttömien Keskusjärjestö jäsenyhdistyksineen on toiminut työttömien edunvalvojana ja äänen esiin nostajana nyt 30 vuotta.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus katsoo, että päättäjien ja yhteiskunnan on koronaepidemian jälkimainingeissa vakavasti huomioitava pitkäaikaistyöttömien tilanne. Vaikka työllisyys on parantunut, pitkäaikaistyöttömyys pysyttelee lähes ennätyskorkeissa luvuissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli syyskuun lopussa 109 400 henkilöä.

Koronaepidemian aikana on syntynyt paljon hoitovelkaa, työttömät eivät ole päässeet lakisääteisiin terveystarkastuksiin eivätkä ole saaneet tarvitsemiaan terveydenhuollon palveluja. Myös ruoka-avun tarve on kasvanut merkittävästi. TE-palvelut eivät ole pystyneet tekemään tarvittavia haastatteluja ja palvelusuunnitelmia.

Pitkäaikaistyöttömät ovat olleet pitkälti oman onnensa nojassa korona-ajan. Apua on tullut avoinna olevilta työttömien yhdistyksiltä niin digineuvonnassa, perustarpeiden avustamisessa kuin työnhaun tukemisessa.

Työttömien Keskusjärjestö penää uudenlaista työllisyyspolitiikkaa. Työttömyyden kustannukset eivät saa olla pelkkä menoerä budjeteissa. Työttömyysturvan ehtona oleva kokoaikatyön hakemisen vaatimus tulee poistaa, ja hyväksyä ehdoksi pelkkä työn hakeminen, joka sisältäisi siten myös osa-aikatyön. Köyhyys- ja syrjäytymisriskin vähentämiseksi työmarkkinatukea tulee korottaa 300 euroa.

Missä viipyy työtakuu ja riittävä perustulo? Vaikka perustulo ei ole kokeilun mukaan osoittanut tuoneen lisää työpaikkoja, se helpottaa pitkäaikaistyöttömän oman elämän suunnittelua ja turvaisi toimeentulon jatkuvuutta.

Ylivelkaantuneiden tilannetta on parannettava nostamalla ulosoton suojaosuutta ja tiukentamalla pikavippien sääntöjä. Kuka tarvitsee keskiyön tunteina pikavipin?

Työttömien ja etenkin pitkäaikaistyöttömien palvelutarve on huomioitava ja resursoitava vireillä olevissa työllisyys- ja sote-uudistuksissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueille ja työllisyyspalveluiden hoito kokonaan kunnille. On riski, että työllisyyspalvelut ajautuvat harmaaseen välimaastoon, jos työttömiä ei huomioida lainsäädännöissä selkeästi. Järjestöyhteistyö, työttömien kuuleminen ja asiakasraadit tulee huomioida palvelujen kehittämisessä.

Työttömien Keskusjärjestö korostaa, että työttömällä on oikeus arvostavaan ja asialliseen kohtaamiseen niin työn haussa kuin palveluissa. Rakenteita tulee korjata siten, että työtön on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kansalainen ja ihmisenä arvokas. Yhteistyöllä ja yhteisellä kuulemisella rakennetaan uutta työllisyyspolitiikan tulevaisuutta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi