Työttömyysturvalain muuttaminen

Lausuntopyyntö: Hallituksen esitysluonnos Eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Lausunnonantaja: Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry, 27.5.2016

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömille tiukennuksia työttömyysturvalain noudattamiseen ja ankarampia velvoitteita noudattamatta jättämiseen. TEM:n vuoden 2012 arvion mukaan Suomalaisen työttömyysturvaseuraamusjärjestelmän ankaruutta on pidetty vertailumaita jonkin verran ankarampana. Tanskassa on vielä ankarammat seuraamukset, mutta toisaalta Tanskassa panostetaan aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan huomattavasti enemmän resursseja kuin Suomessa.

Yleisesti tiivistettynä hallitus ehdottaa, että

• 2 a luku 3 § työstä eroaminen työmatkan perusteella ei ole enää mahdollista kieltäytyä työmatkan perusteella työssäkäyntialueen (80 km) ulkopuolelta. Työttömällä on jatkossakin oikeus kieltäytyä työstä, jos päivittäisen työmatkan kesto ylittää kokoaikatyöstä keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia. Aiempi 6 § määritelmä, jossa sisällytettiin joukkoliikennevälineen käyttö työmatkan keston mittarina, kumotaan.
• 4 § työstä kieltäytyminen työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen keskeytyy 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä lukien (aiemmin välittömästi): 90 päivän ajaksi, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu. Karenssin pituus nousee 30 päivällä aiemmasta. Lisäksi työttömyysetuus katkeaa em. tavalla 60 päiväksi mikäli hän kieltäytyy muusta TE-toimiston välittämästä yksilöidysti tarjotusta työstä (työtarjouksesta). Karenssin pituus on 30 päivää, mikäli työtön työnhakija kieltäytyy enintään kaksi viikkoa kestävästä työstä.
• 5 § Työttömän on vastaanotettava kokoaikatyötä karenssin uhalla siinäkin tilanteessa, että työttömyysetuuden ja työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten jälkeen työstä saatavat työehtosopimusten mukaiset tulot jäisivät em. julkisia tukia pienemmiksi.
• 8 § Ammattitaitosuoja (3kk) poistuu, mikäli TE-toimisto arvioi, ettei koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä ole tarjolla.
• 9 § ja 10 § Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämiseen ja kieltäytymisen osan lainsäädäntöä sovelletaan myös kotoutumisen edistämisen annetun lain 9 § alkukartoituksen saapumatta jäämiseen. Myös 12 § muutokset koskettavat kotoutumista edistävän lain yhdenmukaistamista.
• 13 § pätevä syy palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen Työnhakijalta poistettaisiin myös mahdollisuus kieltäytyä työllistymistä edistävästä palvelusta, vaikka se järjestettäisiin työssäkäyntialueen (80 km) ulkopuolelta. Tämä muutos ei koske kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä – eikä alle seitsemänvuotiaan tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle annettua työmääräystä.

TVY:n yleiset huomiot kyseisiin muutoksiin

TVY pitää hallituksen koventunutta linjaa työttömiä kohtaan virheellisenä ja vahingollisena sekä linjattomana työllisyyspolitiikkana.

Kovat sanktiot johtavat työttömillä kasvavaan epäluottamukseen viranomaisia kohtaan. Esimerkiksi Paltamon hankkeessa tuli ilmi, että suurella joukolla työttömiä on mennyt usko yhteiskuntaan ja viranomaisiin, koska sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen, pirstaleinen ja byrokraattinen. (Paltamon Työtä Kaikille –hanke valtakunnallinen kokeilu 2009-2013 LOPPURAPORTTI, Huotari Anne ja Paltamon työvoimayhdistyksen hallitus: 2014).

Hallituksen työllisyyspolitiikka ei ole linjakasta esim. EU:n komission maakohtaisten suositusten perusteella. Euroopan komissio ja neuvosto ovat suositelleet eri yhteyksissä myös Suomen 2016 maakohtaisissa suosituksissaan, että Suomen on panostettava enemmän aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Lisäksi hallitus leikkaa aktiivisesta työllisyyspolitiikasta määrärahoja, joilla voitaisiin tarjota työttömille palveluja, joihin työttömyysturvaan oikeutetut velvoitetaan osallistumaan.

Samalla kun vaatimukset työttömiä kohtaan lisääntyvät, työpaikkojen määrä ei ole merkittävästi kasvanut (www.tem.fi/tyollisyyskatsaus). TE-toimiston maine on jo nyt kärsinyt kovista ja joskus mielivaltaisista työttömyysturvaan liittyvistä tulkinnoistaan.

Työn vaatimukset ovat muuttuneet paljon ja mikään työnantaja ei halua palkata ihmisiä, joilla ei ole työmotivaatio kunnossa ja joka ei kykene itsenäiseen vastuulliseen työhön.

TE-toimiston ydintehtävä pitää kirkastaa siten, että se on joustava eri työllisyyttä edistäviä ratkaisuja positiivisesti palveleva ja mahdollisimman hyvin tukee työttömien itsenäistä omaehtoista työnhakua ja valmentautumista.

TVY:n jäsenyhdistykset tekevät töitä kaikista vaikeimmassa asemassa olevien työttömien kanssa. Syyt karensseihin eivät johdu tässäkään 300 pv. tai jopa yli 1000 pv. työmarkkinatuella olleessa viiteryhmässä yleisesti työn välttelystä. Päihde- ja mielenterveysongelmat sekä yleiset elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat yksi iso ryhmä. Näihin ongelmiin tarvitaan aktiivisen työllisyyspolitiikan pitkäkestoisia, määrätietoisia palveluita – etenkin palkkatukea, joka on toimenpiteenä ei-työsuhteisia toimenpiteitä vaikuttavampi. Ankarammat käytännöt vain lisäävät ongelmia.

Toinen iso joukko ovat ylivelkaantuneet, joiden ei välttämättä kannata ottaa tarjottua työtä vastaan, koska käteen jäisi ulosotossa tukia pienemmät tulot. Ulosottolainsäädäntöön tulee ensisijaisesti saada muutosta, jos tämän ryhmän kannustimet halutaan kuntoon. Lisäksi tarvitaan kattavat velkaneuvonnan palvelut.

Julkinen sektori ei säästä näillä ym. toimillaan rahaa, koska ongelmat ja maksuvelvoitteet kaatuvat viime kädessä kuntien sosiaalitoimen maksettavaksi.

TVY:n yksityiskohtaiset huomiot

• 2 a luku 3 § työstä eroaminen työmatkan perusteella TVY pitää erittäin huolestuttavana, että julkista liikennettä ei huomioida laissa työmatkan keston mittarina. Syrjäseutujen työnhakijoilla ei ole välttämättä omaa kulkuvälinettä. Miten työmatkan kesto jatkossa mitataan?
• 4 § työstä kieltäytyminen työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen keskeytyy 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä lukien. Tämä on työttömyysturvalainsäädännön positiivinen muutos, ja linjassa hallituksen kannustavuusajattelun kanssa. Olisikin mielenkiintoista seurata, onko tällä 30 päivän viiveellä aitoja kannustinvaikutuksia.

Karenssin pidentämisellä 60:stä 90 päivään tuskin on mitään työllisyysvaikutuksia. Sen sijaan työnhakijan hyvinvointiin tällä on negatiivisia vaikutuksia.

Työtarjouksista saadut karenssit ovat kasvaneet linjassa työtarjousten lisääntymisten kanssa. TVY pitää työtarjousten välittämistä huonona politiikkana, koska työnantajille tulee entistä suurempi kuorma selvittää parhaat työnhakijat, ja työnhakijoille tulee turhia karensseja.

• 5 §Työttömän on vastaanotettava kokoaikatyötä vaikka palkka jää pienemmäksi kuin etuudet. Tämä uudistus koskettaa arviomme mukaan hyväpalkkaisia työntekijöitä, jotka ovat jääneet työttömäksi ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Onko kansantalouden näkökulmasta järkevää siirtää ammattitaitoisia ihmisiä huonopalkkaisiin tehtäviin? Kärsiikö työnhaku ammattitehtäviin, kun tehdään alemmin palkattuja töitä?
• 8 § ammattitaitosuojan poistaminen Onko TE-toimistolla riittävä asiantuntemus arvioida onko työnhakijalle ammattitaidon mukaisia työtehtäviä, jos 75 % työpaikoista on yksityisten työnvälitysfirmojen mukaan piilotyöpaikkoja? 3 kk ammattitaitosuoja on melko lyhyt muutenkin ja lakimuutos hipoo Eurooppalaisen lainsäädännön rajoja. Onko järkevää rasittaa TE-hallinnon byrokratiaa entisestään tällä marginaalisella muutoksella?
• 13 § Työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottavat aktivointipalvelut Onko hallitus huomioinut mahdolliset kustannukset työnhakijoille, jotka osallistuvat yli 80 km päässä oleviin aktivointipalveluihin? Alimmilla mahdollisilla työttömyysturvalla tällaisiin palveluihin osallistuminen voi johtaa osaltaan työttömien ylivelkaantumisiin ja perustavanlaatuisiin syrjäytymisiin työmarkkinoilta.

Hallitus aikoo myös koventaa linjaansa siten, ettei työnhakijan kanssa tarvitse erikseen sopia osallistumisesta TE-hallinnon järjestämiin koulutuksiin ja kursseihin. TE-hallinto järjestää itsenäisten palvelutuottajien kanssa kursseja, joita ei aina saada täytettyä. Olisiko syytä katsoa jaloillaan äänestäviä työnhakijoita, jotka eivät koe saavansa mieleistänsä koulutusta, ja selvittää mitkä ovat syyt, etteivät koulutukset täyty, sen sijaan, että näihin velvoitetaan hakemaan. Yksi keskeytyksen syy saattaa olla vaikeimmassa asemassa olevien työttömien kohdalla ym. päihde- ja mielenterveysongelmat sekä diagnosoimattomat oppimisvaikeudet. Näihin pitää olla yksilölliset erityispalvelut ennen kuin muista koulutuksista voi olla hyötyä.

Helsingissä, toukokuun 27. päivänä 2016

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry
Sörnäisten rantatie 27 C4, 00500 Helsinki
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi